Lue keskustelun säännöt.
Sano joku harvinainen sana tai rakenne! Minä aloitan:
26.11.2022 |
"imeltyä" tai "olla tehdä jotain", kuten "hän oli pudota hevosen selästä".
Muita?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Verbi jolkuttaa on hieno. Se kuvaa oikeastaan alkujaan vain ja ainoastaan susien tapaa juosta kevyesti, rauhallisella vauhdilla pitkiä matkoja. Sanaan liittyy myös jonkinlainen myönteinen, mukavan etenemisen tunne, tasaiseen tahtiin päästään perille.
Suden käpälä onkin luotu jolkuttamaan Suomen erämaissa. Menoa on kiva katsella. Sanotaan että "susi juosta jolkuttaa tai jolkuttelee".
Vaikka koiran tassu ei täysin suden jolkuttelutassua muistuta, niin verbiä jolkuttaa voi käyttää myös koirasta, samaa sukuahan he ovat.
Harvemmin hevosesta on puhuttu jolkuttelevana, mutta onhan sekin ennen vienyt ihmistä kyydissä tasaisella tahdillaan pitkienkin matkojen taakse päämäärään.
Eniten nykyisin kuitenkin jolkuttaa joulu. Se kun tulla jolkuttelee. Aloittaa matkansa näin adventtisunnuntainta ja rauhallista mutta varmaa tahtiaan vihdoin 24.12. pääsee perille jokaiseen pirttiin.
Lapin erämaassa lähes kaikki isommat elukat jolkuttelee, myös porot. Jänikset ym. joiden jalkojen rakenne ei sovi jolkutteluun eivät tietenkään jolkuttele, kun taas ihminenkin lähinnä jolkuttelee ylittäessään suomaata nopeahkoon tahtiin mahdollisimman vähän energiaa kuluttaen. Tämä taito on katoamassa, kun soitakaan ei ole kuin harvassa ja suuri osa ihmisistä jättää kokeilematta suolle menemisen. Sanana jolkuttaa on minustakin hieno ja kuvaa hyvin tasaiseen tahtiin pääsemistä perille, kuten kuvasitkin.
Muuten en ymmärrä tätä ketjua. Tähän mennessä kaikki ovat ihan tavallisia arkikielen ilmaisuja tai sanaleikkejä. Jostain Agricolan aikalaisten teksteistä löytyisi varmasti paljon sellaisia sanoja, joita emme edes ymmärtäisi, kun ovat poistuneet käytöstä kokonaan jo aikoja sitten. Ammattisanastotkin on ihan tavallista arkea alojen ihmisille, koronakin ollut avaruuden ihmettelijöille ihan normaali sana ennen vuotta 2019, nytkin suurin osa yhdistää sanan ihan muuhun kuin aurinkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verbi jolkuttaa on hieno. Se kuvaa oikeastaan alkujaan vain ja ainoastaan susien tapaa juosta kevyesti, rauhallisella vauhdilla pitkiä matkoja. Sanaan liittyy myös jonkinlainen myönteinen, mukavan etenemisen tunne, tasaiseen tahtiin päästään perille.
Suden käpälä onkin luotu jolkuttamaan Suomen erämaissa. Menoa on kiva katsella. Sanotaan että "susi juosta jolkuttaa tai jolkuttelee".
Vaikka koiran tassu ei täysin suden jolkuttelutassua muistuta, niin verbiä jolkuttaa voi käyttää myös koirasta, samaa sukuahan he ovat.
Harvemmin hevosesta on puhuttu jolkuttelevana, mutta onhan sekin ennen vienyt ihmistä kyydissä tasaisella tahdillaan pitkienkin matkojen taakse päämäärään.
Eniten nykyisin kuitenkin jolkuttaa joulu. Se kun tulla jolkuttelee. Aloittaa matkansa näin adventtisunnuntainta ja rauhallista mutta varmaa tahtiaan vihdoin 24.12. pääsee perille jokaiseen pirttiin.
Mä käytän myös sanaa loikottaa. Kissakin voi rauhakseen loikottaa kotiin, kun huutaa ovesta. Toki kissoja ei saa pitää ulkona mutta teoriassa.
Vierailija kirjoitti:
Verbi jolkuttaa on hieno. Se kuvaa oikeastaan alkujaan vain ja ainoastaan susien tapaa juosta kevyesti, rauhallisella vauhdilla pitkiä matkoja. Sanaan liittyy myös jonkinlainen myönteinen, mukavan etenemisen tunne, tasaiseen tahtiin päästään perille.
Suden käpälä onkin luotu jolkuttamaan Suomen erämaissa. Menoa on kiva katsella. Sanotaan että "susi juosta jolkuttaa tai jolkuttelee".
Vaikka koiran tassu ei täysin suden jolkuttelutassua muistuta, niin verbiä jolkuttaa voi käyttää myös koirasta, samaa sukuahan he ovat.
Harvemmin hevosesta on puhuttu jolkuttelevana, mutta onhan sekin ennen vienyt ihmistä kyydissä tasaisella tahdillaan pitkienkin matkojen taakse päämäärään.
Eniten nykyisin kuitenkin jolkuttaa joulu. Se kun tulla jolkuttelee. Aloittaa matkansa näin adventtisunnuntainta ja rauhallista mutta varmaa tahtiaan vihdoin 24.12. pääsee perille jokaiseen pirttiin.
Se on kylläkin jolkOttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä muuta sano! / Sano muuta!
Tarkoittavat molemmat samaa...
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta sano! / Sano muuta!
Tarkoittavat molemmat samaa...
Noi nyt vaan ei ole kovin harvinaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porskuttaa, läträtä, köllöttää, pötköttää, kuljailla, äimistellä, kenottaa, könöttää jne.
Verbejä, jotka, joita on aika vaikea kääntää muille kielille. Ehkä Venäjän kielestä voisi löytää vastaavuuksia, mutta ei germaanisista kielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta sano! / Sano muuta!
Tarkoittavat molemmat samaa...
Noi nyt vaan ei ole kovin harvinaisia.
Harvinaisen epäloogista nyt ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Porskuttaa, läträtä, köllöttää, pötköttää, kuljailla, äimistellä, kenottaa, könöttää jne.
Verbejä, jotka, joita on aika vaikea kääntää muille kielille. Ehkä Venäjän kielestä voisi löytää vastaavuuksia, mutta ei germaanisista kielistä.
Itämurteet tulisi kokonaan poistaa suomalaisesta ilmaisusta. IMO.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verbi jolkuttaa on hieno. Se kuvaa oikeastaan alkujaan vain ja ainoastaan susien tapaa juosta kevyesti, rauhallisella vauhdilla pitkiä matkoja. Sanaan liittyy myös jonkinlainen myönteinen, mukavan etenemisen tunne, tasaiseen tahtiin päästään perille.
Suden käpälä onkin luotu jolkuttamaan Suomen erämaissa. Menoa on kiva katsella. Sanotaan että "susi juosta jolkuttaa tai jolkuttelee".
Vaikka koiran tassu ei täysin suden jolkuttelutassua muistuta, niin verbiä jolkuttaa voi käyttää myös koirasta, samaa sukuahan he ovat.
Harvemmin hevosesta on puhuttu jolkuttelevana, mutta onhan sekin ennen vienyt ihmistä kyydissä tasaisella tahdillaan pitkienkin matkojen taakse päämäärään.
Eniten nykyisin kuitenkin jolkuttaa joulu. Se kun tulla jolkuttelee. Aloittaa matkansa näin adventtisunnuntainta ja rauhallista mutta varmaa tahtiaan vihdoin 24.12. pääsee perille jokaiseen pirttiin.
Meillä päin sudet kyllä jolkottaa.
Vierailija kirjoitti:
Porskuttaa, läträtä, köllöttää, pötköttää, kuljailla, äimistellä, kenottaa, könöttää jne.
Verbejä, jotka, joita on aika vaikea kääntää muille kielille. Ehkä Venäjän kielestä voisi löytää vastaavuuksia, mutta ei germaanisista kielistä.
Siinäpä se ero onkin itä- ja länsimurteiden välillä. Jos sanotaan, että: "Isäntä maata pötköttää pirtin penkillä." Itäsuomalainen ymmärtää heti, että talon isäntä on pitkällään lepäilemässä miellyttävässä asennossa pirtin penkillä.
Länsisuomalainen ihmettelee, miten maan potköttäminen, äestäminen, kyntäminen tms voi tapahtua pirtin penkiltä käsin. Pellolla ja työssä pitää olla silloin, vaikka maan pötköttäminen on aika turhanpäiväistä hommaa.
Naisvihan torjunta on täällä vauva.fissä hallussa 100%.