Hammaslääkäri vain repii risoja hampaita pois vaikkei tässä elämässä ole implanttiin varaa. Kiva olla nelikymppinen ja suu täynnä aukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin. Tässä nyt kaikille perimälässyttäjille: Reikiintyminen ei ole perinnöllistä (suvussa ei ole huonoa hammasluuta, vaan tavat ja tottumukset periytyvät).

Lähde: https://www.seututk.fi/fi-FI/Asiakkaalle/Tietoa_terveydesta/Potilasohje…

https://www.aamulehti.fi/tiedejateknologia/art-2000007597196.html

Ihan turha vängätä vastaan. Olette itse sokerilla pilanneet purukalustonne. Ja sokeri siis tutkitusti niitä reikiä aiheuttaa, siihenkään ei auta mädillä hampailla louskuttaa vastaan.

Minäkin osaan linkata tutkimuksia, esimerkiksi tämä väittää aika päinvastaista. Siinä sanotaan mm. että kaksosilla tehtyjen tutkimusten perusteella on arvioitu, että reikiintymisalttius voi johtua jopa 4060-prosenttisesti geeneistä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005340711.html?share=def05ace190f134b1b…

Vuonna 2004 tehtiin vauvojen vanhemmille vapaaehtoinen kariestesti. Meillä molemmilla sitä oli ja tarkasti ohjeistettiin välttämään yhteisiä lusikoita vauvan kanssa tai esim. putsaamaan lattialle tipahtanutta tuttia vanhemman omassa suussa. Eli pyrittiin välttämään kariestartunnan siirtoa lapseen.

Teinillä ei ole yhtäkään paikkaa/reikää hampaissa. Meillä vanhemmilla on muutama vanha paikka.

Tuollaiset ohjeet oli olemassa jo ysärin alussa. Vanhempani noudattivat niitä yltiötunnollisesti (hankkivat mulle kokonaan henkilökohtaiset ruokailuvälineet, joita kukaan kariesbakteerillinen ei saanut käyttää, vaikka ilmeisesti olisi riittänyt, että aterimet on tiskattu), mutta on multa yksi hammas paikattu kolmikymppisenä. Lienenkö pusuttelemalla sitten kariesbakteerin onnistunut kuitenkin hankkimaan.