Sikiön kasvuhäiriö/pienikokoinen sikiö
Löytyykö täältä vertaistukea tai kokemuksia, joissa sikiö on kasvanut odotettua hitaammin?
Jo rakenneultrassa 20+ huomattiin pieneksi, 221g ja 2vk jäljessä keskiarvo painosta.
Sen jälkeen ollut 26+5 594g
28+4 785g
32+0 1054g
nyt 33+3 on jäljessä jo reilut 4vk. Painoarvioksi tuli 1165g mutta ultraaja tosin sanoi että kehonmitta oli vaikea ottaa perätilan vuoksi. Mutta painoa on tullut kuitenkin vähän odotettua vähemmän näissä kahdessa viimeisimmässä ultrassa..
Lapsivesipunktiota harkitaan ja myös sektion ajankohtaa. Kromosomi-riskiluvut tosin olivat parhaat mahdolliset. Virtaukset ja istukka ovat vaikuttaneet myös olevan kunnossa ja sikiö liikkuu paljon. Onko kellään muulla tehty sektiota sikiön pienen koon vuoksi tai vastaavia kokemuksia?
Tilanne ahdistaa todella paljon ja ilo odotuksesta vaihtunut huoleksi :(
Kommentit (92)
Mietin sitä, että voi olla kyse myös jostain perinnöllisestä tai mutaatiosta. Jos lapsi ei synnyttyään kehity varsinaisesti lyhytkasvuiseksi, mutta on hieman jäljessä, niin voisiko olla kyse tietyn geenin osittaisesta mutaatiosta.
Vierailija kirjoitti:
Et voi laittaa täysiaikaiselle raskaudelle rajaa, missä se ei enää olisikaan suotava. Kun 42+0 kerran on normaali, 40+0 - 42+0 ei vaadi toimenpiteitä.
Tosiasiassa ensimmäinen yliaikaiskontrolli on jo rv 41+5 siksi, että raskauden pitkä kesto on riski, joka voi vaatia toimenpiteitä.
Miettikää miten erikokosena terveet vauvat syntyy. Täysaikanen raskaus niin 2600 - 4600 kg on vaihteluväli suunnilleen. Eli siis julmetun iso.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää miten erikokosena terveet vauvat syntyy. Täysaikanen raskaus niin 2600 - 4600 kg on vaihteluväli suunnilleen. Eli siis julmetun iso.
Mutta ap:n lapsi ei todennäköisesti tuohon väliin kiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suvussa on iso päisiä sikiöitä eli jos sen perusteella arvio raskausviikkoja niin menee pari viikkoa pieleen. Oletko varma milloin hedelmöittyminen tapahtui ja siten pitääkö raskausviikot paikkaansa? Minulla kohtu takakenossa, lääkäri arveli 38+ että max 3400g vauvan koko. Lapsi syntyi kolme päivää tuosta ja koko oli 3750g.
Täysi raskaus (42+0) on ihanteellinen, ellei ole lääketieteellistä syytä toisin ajatella.
Se ettei kaikki tähän pääse, on eri asia.
Mitä soopaa taas. Täysiaikainen raskaus onn kestänyt 38 viikkoa. Laskettu aika on 40+0. Jos raskaus kestää yli 42 viikkoa, se on yliaikainen, mutta riskit alkavat kasvaa jo rv 41 jälkeen.
Raskautta voi kutsua täydeksi sillä perusteella, että sen enimmäisaika eli 42+0 täyttyy. Sikiölle on ihanteellista kypsyä normaalin rajoissa mahdollisimman pitkälle.
Tosiasiassa riskit sikiölle kasvavat selkeästi raskausviikon 41 jälkeen. Mitään hyötyä vauvalle ei ole olla kohdussa viikolle 42 saakka verrattuna laskettuun aikaan.
Olemme todenneet, että mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä suurempia riskejä siihen liittyy. Samalla kuitenkin on niin, että kohdussa oleminen ei ole pelkkää riskiä: jokainen päivä (normaalisti, kun yleistäen puhumme) on sikiön kehitykselle tärkeä, jotta hän kestäisi ulkomaailman haasteet mahdollisimman kehittyneenä. Viimeiset viikot kohdussa ovat sikiölle tärkeät niin fyysisesti kuin psyykkisesti: keuhkojen täydellinen kypsyys, maksan valmius (-> ei keltaisuutta, ei riskiä aivoille), vahvempi puolustusjärjestelmä, neurologisesti kestävämpi jne. Yksikin lisäviikko merkitsee sikiölle huomattavaa kypsymistä.
Käytännössä on kuitenkin niin, että kahden viimeisen viikon (40. - 41. eli viikkoon 42 asti) aikana äiti saattaa käynnistää istukan nopean rappeutumisen; kyllä, istukalla on muutenkin elinikänsä emmekä tunne sen elinkaaren mekanismia, mutta pointtini on, että omalla toiminnallaan äiti voi radikaalisti nopeuttaa tätä prosessia. Ääritapauksissa sikiön henki voi vaarantua. Tähän ei tarvita äidiltä suurtakaan fyysistä aktiivisuutta: ihan vain liian kovatahtinen kävely voi olla istukalle liikaa. Happivaje laukaisee kivuliaat supistukset aikaisemmin, kuin "biologinen kello" olisi määränyt, ja viimeistään viikon päästä sikiö/vauva syntyy (äidin ollessa jo viikon mittaisten kipujen uuvuttama).
Koska ei ole mielekästä ohjata äitejä ajattelemaan jokaista liikettään lasketun ajan ylittyessä, on helpompi ajatella jopa niin, että kunpa jokainen äiti keskeyttäisi raskautensa nykyistä varhaisempaan määräaikaan mennessä. Jos se toteutuisi, ja oletetaan että suurin osa äideistä siihen suostuisi, suuri osa sikiöistä jäisi vaille täydellistä kypsymistä mutta samalla jokunen sikiö hyötyisi rutiinista, ikään kuin moukan tuurilla. -- Kyllä minä tämän logiikan ymmärrän. Jos joku haluaa syntymän tapahtuvan ns. omalla painollaan (kun syntymän odotteluun ei ole lääketieteellistä estettä), se on juuri kuvailemastani näkökulmasta hifistelyä. Yksilöllinen etu sillä tavalla tulkittava käsite. Siksi voin sanoa, että ylimääräinen vastuu parhaimman mahdollisen kehityksen turvaamisesta sikiölle on vanhempien, ei julkisen terveydenhuollon.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää miten erikokosena terveet vauvat syntyy. Täysaikanen raskaus niin 2600 - 4600 kg on vaihteluväli suunnilleen. Eli siis julmetun iso.
Totta. Ihminen on sitkeä laji, ja meillä on keinot. Kyllä se pieninkin kirii kehityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suvussa on iso päisiä sikiöitä eli jos sen perusteella arvio raskausviikkoja niin menee pari viikkoa pieleen. Oletko varma milloin hedelmöittyminen tapahtui ja siten pitääkö raskausviikot paikkaansa? Minulla kohtu takakenossa, lääkäri arveli 38+ että max 3400g vauvan koko. Lapsi syntyi kolme päivää tuosta ja koko oli 3750g.
Täysi raskaus (42+0) on ihanteellinen, ellei ole lääketieteellistä syytä toisin ajatella.
Se ettei kaikki tähän pääse, on eri asia.
Mitä soopaa taas. Täysiaikainen raskaus onn kestänyt 38 viikkoa. Laskettu aika on 40+0. Jos raskaus kestää yli 42 viikkoa, se on yliaikainen, mutta riskit alkavat kasvaa jo rv 41 jälkeen.
Raskautta voi kutsua täydeksi sillä perusteella, että sen enimmäisaika eli 42+0 täyttyy. Sikiölle on ihanteellista kypsyä normaalin rajoissa mahdollisimman pitkälle.
Tosiasiassa riskit sikiölle kasvavat selkeästi raskausviikon 41 jälkeen. Mitään hyötyä vauvalle ei ole olla kohdussa viikolle 42 saakka verrattuna laskettuun aikaan.
Olemme todenneet, että mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä suurempia riskejä siihen liittyy. Samalla kuitenkin on niin, että kohdussa oleminen ei ole pelkkää riskiä: jokainen päivä (normaalisti, kun yleistäen puhumme) on sikiön kehitykselle tärkeä, jotta hän kestäisi ulkomaailman haasteet mahdollisimman kehittyneenä. Viimeiset viikot kohdussa ovat sikiölle tärkeät niin fyysisesti kuin psyykkisesti: keuhkojen täydellinen kypsyys, maksan valmius (-> ei keltaisuutta, ei riskiä aivoille), vahvempi puolustusjärjestelmä, neurologisesti kestävämpi jne. Yksikin lisäviikko merkitsee sikiölle huomattavaa kypsymistä.
Käytännössä on kuitenkin niin, että kahden viimeisen viikon (40. - 41. eli viikkoon 42 asti) aikana äiti saattaa käynnistää istukan nopean rappeutumisen; kyllä, istukalla on muutenkin elinikänsä emmekä tunne sen elinkaaren mekanismia, mutta pointtini on, että omalla toiminnallaan äiti voi radikaalisti nopeuttaa tätä prosessia. Ääritapauksissa sikiön henki voi vaarantua. Tähän ei tarvita äidiltä suurtakaan fyysistä aktiivisuutta: ihan vain liian kovatahtinen kävely voi olla istukalle liikaa. Happivaje laukaisee kivuliaat supistukset aikaisemmin, kuin "biologinen kello" olisi määränyt, ja viimeistään viikon päästä sikiö/vauva syntyy (äidin ollessa jo viikon mittaisten kipujen uuvuttama).
Koska ei ole mielekästä ohjata äitejä ajattelemaan jokaista liikettään lasketun ajan ylittyessä, on helpompi ajatella jopa niin, että kunpa jokainen äiti keskeyttäisi raskautensa nykyistä varhaisempaan määräaikaan mennessä. Jos se toteutuisi, ja oletetaan että suurin osa äideistä siihen suostuisi, suuri osa sikiöistä jäisi vaille täydellistä kypsymistä mutta samalla jokunen sikiö hyötyisi rutiinista, ikään kuin moukan tuurilla. -- Kyllä minä tämän logiikan ymmärrän. Jos joku haluaa syntymän tapahtuvan ns. omalla painollaan (kun syntymän odotteluun ei ole lääketieteellistä estettä), se on juuri kuvailemastani näkökulmasta hifistelyä. Yksilöllinen etu sillä tavalla tulkittava käsite. Siksi voin sanoa, että ylimääräinen vastuu parhaimman mahdollisen kehityksen turvaamisesta sikiölle on vanhempien, ei julkisen terveydenhuollon.
Ajatelkaa tätä sitä vasten, että joku viimeisillään raskaana oleva huhkii (siivoaa, harrastaa vaikka väkisin seksiä, saunoo...) saadakseen sikiön nopeammin häädettyä.
Ihminen ei ole luontoa viisaampi. Mutta se on toinen asia, ellei ihminen kunnioita luontoa ja tekee kaikkea hölmöä, jotta raskaus keskeytyisi ts. syntymä käynnistyisi. Ja jos tämä ei onnistu... sikiöllä voi oikeasti olla yritysten takia heikentyneet olot, joiden takia hänet on syytäkin saada nopeammin pois. Tehtävä, raskauden keskeytys, on syytä viedä loppuun.
Tiedättekö, miksi juuri synnyttäneille annetaan synteettistä oksitosiinia? Koska he ovat kuin nautoja liukuhihnalla.
Tuo oksitosiini on rajua kamaa, itse sain siitä supersupistukset, olin todella kipeä ja ymmärsin itsekin ettei supistusten kuulu tuntua tältä. Mietin kestääkö kroppani nämä.
Toisessa synnytyksessä tuli normaalit supistukset, jotka olivatkin aivan siedettäviä verrattuna näihin supersupistuksiin. Synnytinkin ilman kipulääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos samaa tahtia kasvaa, minkä kokoinen olisi täysiaikaisena?
Meidän esikoinen oli täysiaikaisena reilu 2 kg. Kaikki mahdollinen tutkittin, eikä mitään vikaa löytynyt. Ja ei, en tupakoinut (tätä aina ehdotetaan syyksi kokoon).
On nyt 165 cm pitkä mies. Kaikin puolin terve ja fiksu, mutta pieni ja siro.
Munkin vauva syntyi kaksikiloisena, just hitusen ennen täysiaikaisuutta. Ei syytä tiedossa ja sittemmin on kasvanut erittäin normaalisti, kiri käyrät kiinni. Nyt 5v.
En valitettavasti muista, mitä painoarvio mahtoi olla viikolla 32, enkä tähän hätään löydä neuvolakorttia.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oksitosiini on rajua kamaa, itse sain siitä supersupistukset, olin todella kipeä ja ymmärsin itsekin ettei supistusten kuulu tuntua tältä. Mietin kestääkö kroppani nämä.
Toisessa synnytyksessä tuli normaalit supistukset, jotka olivatkin aivan siedettäviä verrattuna näihin supersupistuksiin. Synnytinkin ilman kipulääkkeitä.
Jos suostuu synteettiseen oksitosiiniin (ei-käynnistetyssä synnytyksessä), se on vähän kuin suostuisi "venäläiseen rulettiin". Siihen liittyy oikeasti suuria riskejä.
Synteettisen oksitosiinin yksilöllistä "tarvetta" on mahdotonta tietää, sillä ratkaisevaa on oksitosiinireseptorien herkkyys. Se mikä kutkuttelee yhden kehoa, voi olla toiselle suorastaan kuolemanvaara (esim. istukka irtoaa liian rajusti).
Mun lapseni kuoli kohtuun täysiaikaisena, painoin 2,2kg. Istukka vaikutti hyväkuntoiselta ja kaiken muunkin piti olla ok. Sikiön pieni koko ja kohtukuolema oli yllätys ja syy jäi mysteeriksi. Seuraavissa raskauksissa sikiöiden kasvua seurattiin tarkasti ja mm. mitattiin napanuoran verenvirtauksia, mutta ongelma ei toistunut. Näin kun jälkeenpäin mietin, kohtuun kuollut liikkui koko ajan vähemmän kuin muut, ja raskauden loppua kohden liikkeet yhä vähenivät. Liikelaskentaa ei ensimmäisessä raskaudessa tehty, ja seuraavissa ei tarvinnut, kun vatsassa tuntui reipasta myllerrystä liki kaiken aikaa. Ei kukaan sanonut, että sikiö voisi liikkua liikaa. Väitänpä, että jos sikiö kasvaa kaiken aikaa hitaasti, reilusti alle kaikkien käyrien, niin joku hätä hänellä siellä on, ellei sitten LA ole arvioitu pahasti pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni kuoli kohtuun täysiaikaisena, painoin 2,2kg. Istukka vaikutti hyväkuntoiselta ja kaiken muunkin piti olla ok. Sikiön pieni koko ja kohtukuolema oli yllätys ja syy jäi mysteeriksi. Seuraavissa raskauksissa sikiöiden kasvua seurattiin tarkasti ja mm. mitattiin napanuoran verenvirtauksia, mutta ongelma ei toistunut. Näin kun jälkeenpäin mietin, kohtuun kuollut liikkui koko ajan vähemmän kuin muut, ja raskauden loppua kohden liikkeet yhä vähenivät. Liikelaskentaa ei ensimmäisessä raskaudessa tehty, ja seuraavissa ei tarvinnut, kun vatsassa tuntui reipasta myllerrystä liki kaiken aikaa. Ei kukaan sanonut, että sikiö voisi liikkua liikaa.
On keskenmenon kokeneita äitejä, jotka havaistivat sikiön olleen yhtäkkiä hyvin aktiivinen - ja sitten oli hiljaista. Tämä aktiivisuus on siis ollut huomattavaa ja kertaluonteista. (Yhdellä naisella oli kokemuksestaan YouTube-kanava, mutta en muista naisen nimeä, hän oli nuori ja luonnostaan punahiuksinen, ex-malli, jos joku tunnistaa...) Suuri muutos on tarkkailun aihe, mutta se on subjektiivista...
(Kun sikiö kasvaa, ja tila kohdussa vähenee, liikkeet eivät tunnu yhtä voimakkaina kuin ennen. Sikiöiden aktiivisuudessa on yksilöllisiä eroja.)
Juotko kahvia? Se voi aiheuttaa pienuutta. Tosin en tiedä jos kokonaan lopettaa vasta loppuvaiheessa voiko seurata joku muu ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Juotko kahvia? Se voi aiheuttaa pienuutta. Tosin en tiedä jos kokonaan lopettaa vasta loppuvaiheessa voiko seurata joku muu ongelma.
Mä rakastan kavia, mutta en voi juoda sitä, koska se vaikuttaa vahvasti hormonitoimintaani (moniin hormoneihin). Olen tiettävästi täysin terve, mutta kahvia en kestä ollenkaan. Mun piti testata asia monta kertaa, ennen kuin suostuin uskomaan. En halua edes kuvitella, mitä se tekisi sikiölle, suoraan tai välillisesti hormoniepätasapainon kautta!
Edelleen se luetun ymmärtäminen. Väite siitä, että on vauvan etu mitä pidempään raskaus kestää, ei ole totta.