Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen pelastaminen eron jälkeen
22.11.2022 |
Lähtökohtaisesti parisuhde on kahden aikuisen ihmisen välinen asia. Puolisoni otti minusta eron ja ero oli minulle raskas kun en sitä halunnut, oltiin 10+ vuotta yhdessä ja lapsiakin on. Eron raskautta on lisännyt sukulaisten ja tuttavien kommentit "hyvä että pääsit siitä eroon", "eiköhän sulle joku parempi löydy" jne. Sukulaisilla ja tuttavilla ei ole tietoa minkälaista arkemme on ollut ja mistä ongelmat parisuhteessa johtuivat. "Hyviä" neuvoja ovat silti antaneet pyytämättäni, niistä on ollut todellisuudessa enemmänkin haittaa kuin hyötyä.
Kun olen kertonut tuttaville ja sukulaisille että yritän saada ex-puolison mukaan selvittämään parisuhteen ongelmia (joita ei kaikkia saatu selvitetty parisuhteen aikana) tulee lisää pommitusta "mitä sä nyt enää roikut siinä" ym. Parisuhteeni ei kuulu muille ja vielä vähemmän se kuuluu muille jos haluan yrittää pelastaa sen. Neuvoja olisivat voineet antaa aikaisemmin, eikä nyt jälkiviisaina olla neuvomassa mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jos saan välit ex-puolison kanssa kuntoon ja parisuhteen pelastettua, sen ei pitäisi olla mitään pois sukulaisilta tai tuttavilta.
Naurettavinta on kun kaupungin sosiaaliohjaajakin alkoi neuvomaan minua hankkimaan uuden puolison (kun exänkin kanssa ollaan edelleen kohtalaisen hyvissä väleissä ja välit on tähän mennessä vain parantuneet välimatkan takia, ollaan melkein päivittäin yhteydessä vaikkei olisi varsinaista syytä siihen)! Kaikilla erot ei vain johdu siitä että olisi kelvoton vaimo/mies ja eron jälkeen kaikilla ei tosiaan ole hinkua lähteä sinkkumarkkinoille uudestaan! Ihan kuin olisi laitonta yrittää pelastaa parisuhteensa, niin siihen tunnutaan suhtautuvan!
Kommentit (23)
Eihän tuossa mitään pelastettavaa enää tuossa vaiheessa pitäisi olla. Mielestäni on varsin selvää, että ex-miestä ei voisi vähempää kiinnostaa enää tuo suhde. Hän haluaisi varmasti vain unohtaa kaiken. Jonkun pitäisi vain osata päästää irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erohan on parisuhteen loppu. Päästä nyt hyvä ihminen irti vaan. Kaikkeen ei saa ikinä vastauksia.
Anna palaa. Sittenhän olet ainakin yrittänyt eikä sitä tarvitse myöhemmin miettiä. Sinun ajastasihan se on pois, jos hukkaan menee, ei heidän.
Vierailija kirjoitti:
Me erottiin (mun aloitteesta) vuonna 1999. Vuoden 2000 lopussa palattiin yhteen ja on oltu yhdessä siitä lähtien. Ap, jos haluat jatkaa liittoasi, niin ihan kaikki kivet kannattaa kääntää! Älä kuuntele näitä katkeria epäonnistujia täällä.
En aio ottaa kuuleviin korviini lannistavia kommentteja. Tunnen nimittäin paljon muitakin ihmisiä ketkä ovat onnistuneet pelastamaan parisuhteensa eron/avioeron jälkeen ja aion kaikkeni tehdä sen eteen että parisuhde pelastuu. Exä (joka pani vireille eron) on muuten meistä se joka on minuun päin yhteydessä melkein päivittäin, niin jotakin olen tehnyt oikein yrittäessäni korjata suhdettamme. En sano että se vielä on kunnossa, mutta paremmassa kunnossa kuin eron hetkellä. Terapiassa olen käynyt myös jotta oppisin kommunikoimaan paremmin ja kuulemaan toista. Helppo tie tämä ei ole mutta helpompaa silti kuin täysin uuden parisuhteen hankkiminen jonkun toisen kanssa (mihin en aio ryhtyä).
Ero on ero. Mitä vanhaa alkaa lämmittää? Ero tulee aina olemaan välillänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä mies on avioliitosta eri asunnoissa asuen? Liittyivätkö ongelmat juuri johonkin tapojen ja rytmien eroihin?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä mies on avioliitosta eri asunnoissa asuen? Liittyivätkö ongelmat juuri johonkin tapojen ja rytmien eroihin?
Parisuhteen ongelmat johtuvat mm. lasten kasvatustyylien eroavaisuuksista, emotionaalisen turvallisuuden puutteesta ja puhumattomuudesta. Ongelmien juurisyitä on meillä ollut emotionaalisen turvallisuuden puute ja sitten ollaan molemmat alettu puhumaan tylysti toisiamme kohtaan vuosien myötä. Sellaisesta olen opettelemassa nyt pois omalta osaltani. Virallinen ero meillä jo on ja lusikat jaettu, mutta asutaan lähellä toisiamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on halunnut eron. Kunnioita hänen toivettaan. Jos puolisosi haluaisi jatkaa liittoanne niin asiat olisivat jo selvitetty.
Monet palaa yhteen vielä eron jälkeen ja saavat parisuhteen toimimaan. Jos kummallakaan ei ole vielä uuttakaan, niin tottakai kannattaa yrittää sen minkä voi. Ero on silmiä avaava kokemus. Se saa näkemään mitä kaikkea hyvää toisessa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku musta ottais ykspuolisesti eron, niin oisin kyllä liian ylpee sille enää itteäni tarjoomaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku musta ottais ykspuolisesti eron, niin oisin kyllä liian ylpee sille enää itteäni tarjoomaan.
Ihmiset jotka ei ole eronneet pitkästä liitosta, ei ymmärrä hölkäsen pöläystä koko asiasta. Joku ylpeys on aika pientä siinä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaudut ex-parisuhteestasi muille, mutta heti seuraavaksi sanot ettei parisuhteesi kuulu muille. Siinä on ongelmasi, et itsekkään tiedä mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Avaudut ex-parisuhteestasi muille, mutta heti seuraavaksi sanot ettei parisuhteesi kuulu muille. Siinä on ongelmasi, et itsekkään tiedä mitä haluat.
Kriisissä ihan yleensäkin kaipaa enemmän kuuntelijaa kuin neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me erottiin (mun aloitteesta) vuonna 1999. Vuoden 2000 lopussa palattiin yhteen ja on oltu yhdessä siitä lähtien. Ap, jos haluat jatkaa liittoasi, niin ihan kaikki kivet kannattaa kääntää! Älä kuuntele näitä katkeria epäonnistujia täällä.
En aio ottaa kuuleviin korviini lannistavia kommentteja. Tunnen nimittäin paljon muitakin ihmisiä ketkä ovat onnistuneet pelastamaan parisuhteensa eron/avioeron jälkeen ja aion kaikkeni tehdä sen eteen että parisuhde pelastuu. Exä (joka pani vireille eron) on muuten meistä se joka on minuun päin yhteydessä melkein päivittäin, niin jotakin olen tehnyt oikein yrittäessäni korjata suhdettamme. En sano että se vielä on kunnossa, mutta paremmassa kunnossa kuin eron hetkellä. Terapiassa olen käynyt myös jotta oppisin kommunikoimaan paremmin ja kuulemaan toista. Helppo tie tämä ei ole mutta helpompaa silti kuin täysin uuden parisuhteen hankkiminen jonkun toisen kanssa (mihin en aio ryhtyä).
Eli aiot yrittää pelastaa jo rikki menneen suhteen? Ette ole nyt suhteessa, olethan ymmärtänyt?
Onko eksälläsi uutta? Veikkaisin ettei juuri nyt ole tai suhde johonkin toiseen on kariutunut, ja siksi sinulle nyt viesteilee.
En lähtisi uudelleenlämmittämään, 95 % tapauksista teillä on vain sama pska edessä, ja enemmän aikaa hukattuna. Tottakai teet itse kuten parhaaksi näet, kuten joku sanoikin, sinun aikaasi se on. Et ole tainnut edes aloittaa surutyötä tai mitään vielä, yrität vaan raivon vimmalla roikkua menneessä? Olette eronneet, oletko tullut ajatelleeksi?
Parasta olisi olla hetki yksin, miettiä mitä elämältä haluaa, ja sen jälkeen katsoa, tuleeko elämään ketään. Yksinäisyys on maailman huonoin syy alkaa parisuhteeseen. Tai se että valitsee sen "helpoimman".
Vierailija kirjoitti:
Monet palaa yhteen vielä eron jälkeen ja saavat parisuhteen toimimaan. Jos kummallakaan ei ole vielä uuttakaan, niin tottakai kannattaa yrittää sen minkä voi. Ero on silmiä avaava kokemus. Se saa näkemään mitä kaikkea hyvää toisessa oli.
Kyllä täytyy sanoa, että melko urvelo saa olla, jos ihan erota pitää, että tajuaa mitä siinä toisessa oli hyvää ja mitä menetti. Voi huoh. En ottaisi ikipäivänä takaisin.
Mun entinen puoliso myös yritti (väkivalloin jopa) palata yhteen vielä sen jälkeen, kun avioeropaperit oli pantu aikaa sitten vetämään ja asunto oli myyty ja uudet ostettu. Osti liian ison (ja kalliin) asunnon itselleen, että minäkin voisin muuttaa sinne. Oli aivan helvetin ahdistavaa, voin sanoa.
Eli aina ERON JÄLKEEN ei todellakaan enää voi "pelastaa" mitään. Tämä ihminen joutui käräjille useamman kerran pelastusyrityksiensä vuoksi. Kuuntelisin herkällä korvalla entistä puolisoa, jos olisin AP..
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on halunnut eron. Kunnioita hänen toivettaan. Jos puolisosi haluaisi jatkaa liittoanne niin asiat olisivat jo selvitetty.
Tämä. Toki voit elätellä toiveita vaikka maailman tappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet palaa yhteen vielä eron jälkeen ja saavat parisuhteen toimimaan. Jos kummallakaan ei ole vielä uuttakaan, niin tottakai kannattaa yrittää sen minkä voi. Ero on silmiä avaava kokemus. Se saa näkemään mitä kaikkea hyvää toisessa oli.
Kyllä täytyy sanoa, että melko urvelo saa olla, jos ihan erota pitää, että tajuaa mitä siinä toisessa oli hyvää ja mitä menetti. Voi huoh. En ottaisi ikipäivänä takaisin.
Ihan yleistä se kuitenkin on.
Kerrot, että sinä olet työstänyt eroon johtaneita syitä. Käynyt terapiassa ym.
Mitä ex-miehesi on tehnyt asioiden eteen/suhteen korjaamiseksi?
Ero on se kohta kun ei enää ole mitään pelastettavaa.
Hölmöyksissään voi tietysti soutaa ja huovata pari vuotta niin että on sielu ja vatsa oikein kunnolla kuralla. Ennen sitä lopullista eroa.