Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen pelastaminen eron jälkeen
22.11.2022 |
Lähtökohtaisesti parisuhde on kahden aikuisen ihmisen välinen asia. Puolisoni otti minusta eron ja ero oli minulle raskas kun en sitä halunnut, oltiin 10+ vuotta yhdessä ja lapsiakin on. Eron raskautta on lisännyt sukulaisten ja tuttavien kommentit "hyvä että pääsit siitä eroon", "eiköhän sulle joku parempi löydy" jne. Sukulaisilla ja tuttavilla ei ole tietoa minkälaista arkemme on ollut ja mistä ongelmat parisuhteessa johtuivat. "Hyviä" neuvoja ovat silti antaneet pyytämättäni, niistä on ollut todellisuudessa enemmänkin haittaa kuin hyötyä.
Kun olen kertonut tuttaville ja sukulaisille että yritän saada ex-puolison mukaan selvittämään parisuhteen ongelmia (joita ei kaikkia saatu selvitetty parisuhteen aikana) tulee lisää pommitusta "mitä sä nyt enää roikut siinä" ym. Parisuhteeni ei kuulu muille ja vielä vähemmän se kuuluu muille jos haluan yrittää pelastaa sen. Neuvoja olisivat voineet antaa aikaisemmin, eikä nyt jälkiviisaina olla neuvomassa mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jos saan välit ex-puolison kanssa kuntoon ja parisuhteen pelastettua, sen ei pitäisi olla mitään pois sukulaisilta tai tuttavilta.
Naurettavinta on kun kaupungin sosiaaliohjaajakin alkoi neuvomaan minua hankkimaan uuden puolison (kun exänkin kanssa ollaan edelleen kohtalaisen hyvissä väleissä ja välit on tähän mennessä vain parantuneet välimatkan takia, ollaan melkein päivittäin yhteydessä vaikkei olisi varsinaista syytä siihen)! Kaikilla erot ei vain johdu siitä että olisi kelvoton vaimo/mies ja eron jälkeen kaikilla ei tosiaan ole hinkua lähteä sinkkumarkkinoille uudestaan! Ihan kuin olisi laitonta yrittää pelastaa parisuhteensa, niin siihen tunnutaan suhtautuvan!
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me erottiin (mun aloitteesta) vuonna 1999. Vuoden 2000 lopussa palattiin yhteen ja on oltu yhdessä siitä lähtien. Ap, jos haluat jatkaa liittoasi, niin ihan kaikki kivet kannattaa kääntää! Älä kuuntele näitä katkeria epäonnistujia täällä.
En aio ottaa kuuleviin korviini lannistavia kommentteja. Tunnen nimittäin paljon muitakin ihmisiä ketkä ovat onnistuneet pelastamaan parisuhteensa eron/avioeron jälkeen ja aion kaikkeni tehdä sen eteen että parisuhde pelastuu. Exä (joka pani vireille eron) on muuten meistä se joka on minuun päin yhteydessä melkein päivittäin, niin jotakin olen tehnyt oikein yrittäessäni korjata suhdettamme. En sano että se vielä on kunnossa, mutta paremmassa kunnossa kuin eron hetkellä. Terapiassa olen käynyt myös jotta oppisin kommunikoimaan paremmin ja kuulemaan toista. Helppo tie tämä ei ole mutta helpompaa silti kuin täysin uuden parisuhteen hankkiminen jonkun toisen kanssa (mihin en aio ryhtyä).
Te ette ole suhteessa, joten se ei ole voinut parantua. Välinne toki voivat olla hyvät.
Ota nyt edes kunnolla etäisyyttä asiasta ja HYVÄKSY, että olette ERONNEET.
Siinä vaiheessa, kun eksälläsi on uusi kissa, on jo melko pakko tajuta asia, ellet ihan suljetulle halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei estä sinua yrittämästä korjata. Tai aloittaa uudestaan hänen kanssaan, puhtaalta pöydältä.
Joskus pitää käydä kaukana nähdäkseen lähelle.
Ylpeys on typerä syy olla yrittämättä. Sinä itse tiedät parhaiten mitä haluat. Ainakaan myöhemmin ei tarvitse harmitella, että jätti yrittämättä.
Onnea sinulle matkaan. Muistathan, että vain itseään voi muuttaa.
lumi
KUINKA SAIN EXIN AVIOMEEHENI TAKAISIN LOITSUJEN LAUTAJAN {PAPPI ADU} AVULLA JA HÄNEN JÄLLEENYTTÄMISRAKKAUDEN LOITSUNSA VOIMANA 7 PÄIVÄN SISÄLLÄ. LÄHETÄ HÄNELLE SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN (PRIESTADU@GMAIL.COM)
Parisuhteesi ei kuulu kenellekkään muulle, mutta puhut jokaiselle (jopa sosiaaliohjaajalle) parisuhteestasi ja sitten suutut, kun muut kommentoivat siitä?
Jos jokainen ihminen elämässäsi kertoo, että älä vaan mene takaisin siihen parisuhteeseen, niin se kyllä kertoo aika lailla siitä, että sinä muutut/olet parisuhteen aikana niin rasittava, ettei kukaan tahdo, että päädyt takaisin siihen parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän neljä paria jotka on tehneet niin että ovat eronneet ja palanneet yhteen. Yksi niistä oli oma parisuhteeni, joka jatkui eron jälkeen vielä kymmenen vuotta ja päättyi sitten ihan muista syistä. Muut ovat edelleen yhdessä.
Ei tähän(kään) ole mitään pakollista kaavaa jota kaikkien pitäisi noudattaa.
Eikö ensimmäinen ero johtunut muista syistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha aloitus, mutta toivottavasti aloittajalla ja miehellään menee hyvin.
Yhteenpaluu tosiaan on mahdollista, jos pari niin haluaa ja on valmis tekemään töitä aiempien ongelmien poistamiseksi. Pariterapia olisi hyödyksi, todellakin, jos ei aiemminkaan kaksistaan saatu ongelmia ratkottua.
Kokemusta on, yhteenpaluu todellakin kannatti.
Itse erosin miehestä 15 vuotta sitten, vuosi myöhemmin palattiin yhteen ja yhdessä ollaan pysytty. Mielestäni ratkaisevaa on se, mistä ongelmat johtuvat ja ovatko ne ratkaistavissa. Omalla kohdalla olin itse sekä syypää eroon että sen suhteen aloitteellinen osapuoli, eron jälkeen tulin järkiini ja tajusin että menetin epäkypsän ja vaativan käytökseni vuoksi ihanan kumppanin. Uskalsin siis palata yhteen, sillä avaimet muutokseen olivat minulla. Jos olisin eronnut suhteesta jossa minua kohdeltiin huonosti, ja toinen olisi halunnut koittaa uudestaan, olisin varovaisempi. Toisen muutoksesta ei ole takeita, itseensä voi vaikuttaa.
Tiedän neljä paria jotka on tehneet niin että ovat eronneet ja palanneet yhteen. Yksi niistä oli oma parisuhteeni, joka jatkui eron jälkeen vielä kymmenen vuotta ja päättyi sitten ihan muista syistä. Muut ovat edelleen yhdessä.
Ei tähän(kään) ole mitään pakollista kaavaa jota kaikkien pitäisi noudattaa.