Lue keskustelun säännöt.
Miksi USA:ssa sairaanhoitaja yliopistotutkinto?
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Associate degree in nursing on parivuotinen koulutus, sitten on bachelor (kandi) ja seuraavana master, tutkijan ura on tietysti mahdollista myös. Nurse practitioner on mielestäni erillinen lisäkoulutus, pelkästään sairaanhoitajan tutkinto ei riitä ja he saavat konsultoida vain vähemmän vaativia tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Se ero, että yliopistossa vaaditaan samaan opintopistemäärään 15 sivun essee ja neljän tenttikirjan tenttiminen, joista pari on yleensä vielä englanniksi. AMK:ssa riittää, kun tenttii yhden suomenkielisen kirjan, niin saa samat opintopisteet. Eli vaatimukset eivät ole samat.
Höpö höpö! En ole tenttinyt yhtään neljän tenttikirjan tenttiä, vaikka olen maisteri.
Et sitten taida olla maisteri. Itselläni lähes kaikki kurssit 3-4 kirjan tenttejä. Ja kun tein opetusharjoittelun myöhemmin AMK:ssa saivat opiskelijat samat opintopisteet yhden kirjan tentillä.
Suomalaiset kirjatentit ovat muualla kummajainen. Ei missään sivistysmaassa yliopistoja käydä kirjekurssina samalla tavalla kuin Suomessa.
Olen kuullut paljon kummasteluja siitä, että Suomessa opintokokonaisuuksia voi kirjatenttiä ilman että edes näkee opetushenkilökuntaa. Tämä ei ole normaali käytäntö laadukkaissa yliopistoissa muualla.
Sun kannattaa mennä sitten ammattikouluun, niin saat ohjausta kädestä pitäen. Tosin sielläkin taidetaan nykyään jo vaatia itseohjautuvuutta.
Ennemminkin brittiyliopistoon tai Keski-Eurooppaan. Viimeksi keskustelin aiheesta saksalaisen professorin kanssa, joka paheksui suomalaisia kirjatenttejä. Hän sanoi, ettei ole vastaavaan törmännyt muualla.
Mistä olet saanut päähäsi, ettei yliopistoissa ole lähiopetusta. Kyllä on ja suurimmalla osasta luentoja on vielä osallistumispakko.
Jep, osallistumispakko on suurinta kuraa. Mihin on kadonnut akateeminen vapaus? Kandivaiheessa ei ollut läsnäolopakkoa kuin kielten kursseilla ja nyt kun olen vuosia myöhemmin palannut tekemään maisteriopintoja, niin yhtäkkiä kursseilla on läsnäolopakko.
Kokeilepa, minkä verran saat toteuttaa "akateemista vapautta", jos pääset opiskelemaan johonkin oikeaan huippuyliopistoon.
Miksi ihmeessä hakisin opiskelemaan jonnekin muualle? Asun yliopistokaupungissa ja täällä on tarjolla se, mitä haluan.
Jaxuhalit sulle kärttyinen henkilö! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Töitä. Onko sulle ihan vieras konsepti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
Ammattikorkeakoulu ja Yliopisto eivät ole synonyymejä.
Opintomäärän perusteella amk rinnastetaan kandin tutkintoon. Sen saa suoraan hyväksytettyä kandin tutkinnoksi kun muuttaa ulkomaille. Opetustavassa ja laadussa toki on poikkeavuutta, mutta onhan esim. Jenkkien omien yliopistojenkin välillä suurta laadullista vaihtelua.
Opintopistemäärä ja opintojen vaativuus ja laatu ei kulje käsikädessä.
Kun sairaanhoito-opistosta luovuttiin leivottiin siitä väkisin amk pistemäärää vastaava tutkinto. No, ei ole vaatimukset siitä kyllä mihinkään muuttuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Töitä. Onko sulle ihan vieras konsepti?
Mitä töitä kun kirjoitettiin että eivät mittaile verenpaineita terveyskeskuksissa. Mikä on sairaanhoitajalle se hienompi tapa tai toimenpiteet mitä he suorittavat siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Töitä. Onko sulle ihan vieras konsepti?
Mitä töitä kun kirjoitettiin että eivät mittaile verenpaineita terveyskeskuksissa. Mikä on sairaanhoitajalle se hienompi tapa tai toimenpiteet mitä he suorittavat siellä?
https://en.wikipedia.org/wiki/Nurse_practitioner
Ovat valitaso hoitajan ja lääkärin välillä. Voivat määrätä tutkimuksia, lääkkeitä, tehdä diagnooseja jne perussairauksista. Näemmä tuo ammattikunta on syntynyt 1960-luvulla lääkäripulan vuoksi. Ovat siis korkeammin koulutettuja kun suomalaiset hoitajat, koska ovat maistereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Töitä. Onko sulle ihan vieras konsepti?
Mitä töitä kun kirjoitettiin että eivät mittaile verenpaineita terveyskeskuksissa. Mikä on sairaanhoitajalle se hienompi tapa tai toimenpiteet mitä he suorittavat siellä?
https://en.wikipedia.org/wiki/Nurse_practitioner
Ovat valitaso hoitajan ja lääkärin välillä. Voivat määrätä tutkimuksia, lääkkeitä, tehdä diagnooseja jne perussairauksista. Näemmä tuo ammattikunta on syntynyt 1960-luvulla lääkäripulan vuoksi. Ovat siis korkeammin koulutettuja kun suomalaiset hoitajat, koska ovat maistereita.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Ja silti se vastaa edelleen opistotutkintoa. Tervetuloa todellisuuteen!
Ei vastaa, mutta ei hassumpaa jos tuo ajatus tuo sinulle hyvän mielen.
Niin, no jos totta puhutaan, niin opistotutkinnot oli vaativampia.
Ja tuon huomaa kyllä. Vanhemmat hoitajat ovat päteviä, jos vain viitsivät ja jaksavat. Aikoinani luin (puhtaaksi kirjoitin eli jouduin lukemaan kokonaan) eri alojen lopputöitä. Jos vertaa millaisia nykyiset joidenkin alojen maisterien gradut ovat, lähihoitajillakin oli korkeampaa tasoa. Asiat kyllä muuttuneet kehnompaan suuntaan kun parin vuoden tutkinto oli korkeampaa tasoa kuin jokin kymmenen vuoden laiskottelua.
Hyvin voisi olla yliopistotutkintoja kaikki, vaikka osa onkin enempi käytönnön työtä, lähihoitaja 2v, hoitaja 3v ja kandi, lääkäriksi jotain osaamistestiä, älykkyystestiä, luonnettakin jollain tapaa hyvä mitata koska eivät osaa edes hengityssuojaimia nyt käyttää vaikka epidemia leviää potilaisiin jos ja kun eivät käytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Se ero, että yliopistossa vaaditaan samaan opintopistemäärään 15 sivun essee ja neljän tenttikirjan tenttiminen, joista pari on yleensä vielä englanniksi. AMK:ssa riittää, kun tenttii yhden suomenkielisen kirjan, niin saa samat opintopisteet. Eli vaatimukset eivät ole samat.
Höpö höpö! En ole tenttinyt yhtään neljän tenttikirjan tenttiä, vaikka olen maisteri.
Et sitten taida olla maisteri. Itselläni lähes kaikki kurssit 3-4 kirjan tenttejä. Ja kun tein opetusharjoittelun myöhemmin AMK:ssa saivat opiskelijat samat opintopisteet yhden kirjan tentillä.
Suomalaiset kirjatentit ovat muualla kummajainen. Ei missään sivistysmaassa yliopistoja käydä kirjekurssina samalla tavalla kuin Suomessa.
Olen kuullut paljon kummasteluja siitä, että Suomessa opintokokonaisuuksia voi kirjatenttiä ilman että edes näkee opetushenkilökuntaa. Tämä ei ole normaali käytäntö laadukkaissa yliopistoissa muualla.
Sun kannattaa mennä sitten ammattikouluun, niin saat ohjausta kädestä pitäen. Tosin sielläkin taidetaan nykyään jo vaatia itseohjautuvuutta.
Ennemminkin brittiyliopistoon tai Keski-Eurooppaan. Viimeksi keskustelin aiheesta saksalaisen professorin kanssa, joka paheksui suomalaisia kirjatenttejä. Hän sanoi, ettei ole vastaavaan törmännyt muualla.
Mistä olet saanut päähäsi, ettei yliopistoissa ole lähiopetusta. Kyllä on ja suurimmalla osasta luentoja on vielä osallistumispakko.
Jep, osallistumispakko on suurinta kuraa. Mihin on kadonnut akateeminen vapaus? Kandivaiheessa ei ollut läsnäolopakkoa kuin kielten kursseilla ja nyt kun olen vuosia myöhemmin palannut tekemään maisteriopintoja, niin yhtäkkiä kursseilla on läsnäolopakko.
Korona tuli ja pitää saada leviämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Se ero, että yliopistossa vaaditaan samaan opintopistemäärään 15 sivun essee ja neljän tenttikirjan tenttiminen, joista pari on yleensä vielä englanniksi. AMK:ssa riittää, kun tenttii yhden suomenkielisen kirjan, niin saa samat opintopisteet. Eli vaatimukset eivät ole samat.
Höpö höpö! En ole tenttinyt yhtään neljän tenttikirjan tenttiä, vaikka olen maisteri.
Et sitten taida olla maisteri. Itselläni lähes kaikki kurssit 3-4 kirjan tenttejä. Ja kun tein opetusharjoittelun myöhemmin AMK:ssa saivat opiskelijat samat opintopisteet yhden kirjan tentillä.
Suomalaiset kirjatentit ovat muualla kummajainen. Ei missään sivistysmaassa yliopistoja käydä kirjekurssina samalla tavalla kuin Suomessa.
Olen kuullut paljon kummasteluja siitä, että Suomessa opintokokonaisuuksia voi kirjatenttiä ilman että edes näkee opetushenkilökuntaa. Tämä ei ole normaali käytäntö laadukkaissa yliopistoissa muualla.
Sun kannattaa mennä sitten ammattikouluun, niin saat ohjausta kädestä pitäen. Tosin sielläkin taidetaan nykyään jo vaatia itseohjautuvuutta.
Ennemminkin brittiyliopistoon tai Keski-Eurooppaan. Viimeksi keskustelin aiheesta saksalaisen professorin kanssa, joka paheksui suomalaisia kirjatenttejä. Hän sanoi, ettei ole vastaavaan törmännyt muualla.
Mistä olet saanut päähäsi, ettei yliopistoissa ole lähiopetusta. Kyllä on ja suurimmalla osasta luentoja on vielä osallistumispakko.
Jep, osallistumispakko on suurinta kuraa. Mihin on kadonnut akateeminen vapaus? Kandivaiheessa ei ollut läsnäolopakkoa kuin kielten kursseilla ja nyt kun olen vuosia myöhemmin palannut tekemään maisteriopintoja, niin yhtäkkiä kursseilla on läsnäolopakko.
Kokeilepa, minkä verran saat toteuttaa "akateemista vapautta", jos pääset opiskelemaan johonkin oikeaan huippuyliopistoon.
Ei kait luennoilla ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa on monenlaisia hoitajia. Nuo maisteritasoiset ovat nurse practionereitä, ottavat vastaan ajanvarauksella asiakkaita kuten lääkärit. Eivät siis juokse vaihtamassa lakanoita tai mittaamassa verenpaineita terveyskeskuksessa. Tuollainen nurse practioner tienaa siellä helposti toista sataa tuhatta.
Mitä ne tekee siellä vastaanotollaan?
Töitä. Onko sulle ihan vieras konsepti?
Mitä töitä kun kirjoitettiin että eivät mittaile verenpaineita terveyskeskuksissa. Mikä on sairaanhoitajalle se hienompi tapa tai toimenpiteet mitä he suorittavat siellä?
https://en.wikipedia.org/wiki/Nurse_practitioner
Ovat valitaso hoitajan ja lääkärin välillä. Voivat määrätä tutkimuksia, lääkkeitä, tehdä diagnooseja jne perussairauksista. Näemmä tuo ammattikunta on syntynyt 1960-luvulla lääkäripulan vuoksi. Ovat siis korkeammin koulutettuja kun suomalaiset hoitajat, koska ovat maistereita.
Mina olen Nurse Practionerin potilas kun sairauteni on siina vaiheessa ettei tarvitse kirurgin ja spesialistin aikaa tuhlata.
NP pystyy huomaamaan jos jotain on menossa vikaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu Ruotsissa on yliopistokoulutus
Ehkä nimellisesti, yrittää esittää akateemista koulutusta mutta eihän se sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Se ero, että yliopistossa vaaditaan samaan opintopistemäärään 15 sivun essee ja neljän tenttikirjan tenttiminen, joista pari on yleensä vielä englanniksi. AMK:ssa riittää, kun tenttii yhden suomenkielisen kirjan, niin saa samat opintopisteet. Eli vaatimukset eivät ole samat.
Höpö höpö! En ole tenttinyt yhtään neljän tenttikirjan tenttiä, vaikka olen maisteri.
Et sitten taida olla maisteri. Itselläni lähes kaikki kurssit 3-4 kirjan tenttejä. Ja kun tein opetusharjoittelun myöhemmin AMK:ssa saivat opiskelijat samat opintopisteet yhden kirjan tentillä.
Suomalaiset kirjatentit ovat muualla kummajainen. Ei missään sivistysmaassa yliopistoja käydä kirjekurssina samalla tavalla kuin Suomessa.
Olen kuullut paljon kummasteluja siitä, että Suomessa opintokokonaisuuksia voi kirjatenttiä ilman että edes näkee opetushenkilökuntaa. Tämä ei ole normaali käytäntö laadukkaissa yliopistoissa muualla.
Sun kannattaa mennä sitten ammattikouluun, niin saat ohjausta kädestä pitäen. Tosin sielläkin taidetaan nykyään jo vaatia itseohjautuvuutta.
Ennemminkin brittiyliopistoon tai Keski-Eurooppaan. Viimeksi keskustelin aiheesta saksalaisen professorin kanssa, joka paheksui suomalaisia kirjatenttejä. Hän sanoi, ettei ole vastaavaan törmännyt muualla.
Mistä olet saanut päähäsi, ettei yliopistoissa ole lähiopetusta. Kyllä on ja suurimmalla osasta luentoja on vielä osallistumispakko.
Jep, osallistumispakko on suurinta kuraa. Mihin on kadonnut akateeminen vapaus? Kandivaiheessa ei ollut läsnäolopakkoa kuin kielten kursseilla ja nyt kun olen vuosia myöhemmin palannut tekemään maisteriopintoja, niin yhtäkkiä kursseilla on läsnäolopakko.
Akteeminen vapaus on sitä, että saa suorittaa opintonsa just niin kuin haluaa? Toki jos läsnäolo ei tuo oppimiselle lisäarvoa, kertoo se aika paljon opetuksen tasosta. Tämänkin palstan urheat akateemsiet kuitneki osoittaa sen valitettavan tosiasian, että ymmärrys todellista maailmasta jää aika vajaaksi kun lukee opiskelu on omaehtoista puuhastelua.
Mutta kaipa se sitten voi olla niin, että lääkärit tekee harjoittelut missä sattuu, kemistien labtakurssit voi vetää omass keittiössä ja palauttaa vain rapsat jne., ettei vain akateemisen osaajan tarvisisi olla tiettyyn kellon aikaan tietyssä paikassa, kun on niin systeemin yläpuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu Ruotsissa on yliopistokoulutus
Ehkä nimellisesti, yrittää esittää akateemista koulutusta mutta eihän se sitä ole.
Luettelepa sitten ne oikeasti akateemiset koulutukset. Vai meneekö niin, että maailman kaikki akateeminen viisaus asuu juuri Suomi nimisen valtion opetus- ja kulttuuriministeriössä ja heidän tapansa jakaa oppiaineet ja tutkinnot yliopistohin ja ammattikorkeakouluihin on ainoa oikea?
Jenkeissä bussikuskillakin on tyyliin yliopistotutkinto, vaikka hädin tuskin osaa lukea ja kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu Ruotsissa on yliopistokoulutus
Ehkä nimellisesti, yrittää esittää akateemista koulutusta mutta eihän se sitä ole.
Seuraavaksi AMK- jankkaaja keksii, ettei muiden maiden yliopistot olekaan yliopistoja.
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissä bussikuskillakin on tyyliin yliopistotutkinto, vaikka hädin tuskin osaa lukea ja kirjoittaa.
No eikä ole, mutta suomalaiset maisterit kuvittelevat, että heidän ennakkoluulonsa ovat faktoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se suomessakin (AMK)
AMK vastaa entisajan opistotutkintoa, ei siis verrattavissa yliopistotutkintoihin.
AMK on alempi korkeakoulututkinto siinä missä yliopiston kandikin. Tervetuloa 2000-luvulle!
Se ero, että yliopistossa vaaditaan samaan opintopistemäärään 15 sivun essee ja neljän tenttikirjan tenttiminen, joista pari on yleensä vielä englanniksi. AMK:ssa riittää, kun tenttii yhden suomenkielisen kirjan, niin saa samat opintopisteet. Eli vaatimukset eivät ole samat.
Höpö höpö! En ole tenttinyt yhtään neljän tenttikirjan tenttiä, vaikka olen maisteri.
Et sitten taida olla maisteri. Itselläni lähes kaikki kurssit 3-4 kirjan tenttejä. Ja kun tein opetusharjoittelun myöhemmin AMK:ssa saivat opiskelijat samat opintopisteet yhden kirjan tentillä.
Suomalaiset kirjatentit ovat muualla kummajainen. Ei missään sivistysmaassa yliopistoja käydä kirjekurssina samalla tavalla kuin Suomessa.
Olen kuullut paljon kummasteluja siitä, että Suomessa opintokokonaisuuksia voi kirjatenttiä ilman että edes näkee opetushenkilökuntaa. Tämä ei ole normaali käytäntö laadukkaissa yliopistoissa muualla.
Sun kannattaa mennä sitten ammattikouluun, niin saat ohjausta kädestä pitäen. Tosin sielläkin taidetaan nykyään jo vaatia itseohjautuvuutta.
Ennemminkin brittiyliopistoon tai Keski-Eurooppaan. Viimeksi keskustelin aiheesta saksalaisen professorin kanssa, joka paheksui suomalaisia kirjatenttejä. Hän sanoi, ettei ole vastaavaan törmännyt muualla.
Mistä olet saanut päähäsi, ettei yliopistoissa ole lähiopetusta. Kyllä on ja suurimmalla osasta luentoja on vielä osallistumispakko.
Jep, osallistumispakko on suurinta kuraa. Mihin on kadonnut akateeminen vapaus? Kandivaiheessa ei ollut läsnäolopakkoa kuin kielten kursseilla ja nyt kun olen vuosia myöhemmin palannut tekemään maisteriopintoja, niin yhtäkkiä kursseilla on läsnäolopakko.
Kokeilepa, minkä verran saat toteuttaa "akateemista vapautta", jos pääset opiskelemaan johonkin oikeaan huippuyliopistoon.
Ei kait luennoilla ole?
Luennoista en tiedä, mutta huippuyliopiston määritelmään oikeastaan kuulu jo se, että opettajia on paljon suhteessa opiskelijoihin. Tämän takia opetus on vuorovaikutteisempaa - enemmän keskustelua, case- purkuja, esitelmiä jne. ja vähemmän sitä, että joku saarnaa suuressa auditoriassa 10 vuotta vanhoilla dioilla sadoille kuuntelijoille.
Kokeilepa, minkä verran saat toteuttaa "akateemista vapautta", jos pääset opiskelemaan johonkin oikeaan huippuyliopistoon.