Kissoja paljon vailla kotia

help!

Mulla on tällä hetkellä iäkkäät kissa ja koira, molemmat rescue-sellaisia. Aina välillä tekisi mieli ottaa toinenkin kissa, mutta en voi tietää, miten tulisi toimeen noiden kahden kanssa. Haluan kuitenkin, että näillä nykyisillä on hyvä ja rauhallinen vanhuus. Mutta jonain päivänä adoptoin kissan ja todennäköisesti ainakin kaksi, ehkä jopa kolme. Tai...mistäpä sitä koskaan tietää, ehkä viisi. 

Yksi adoptoitu kissa meillä jo onkin toisen kissan lisäksi. Kun kissavanhuksestamme aika jättää, nuorempi kissa saa leikkikaverin, joka hankitaan paikalliselta kissoja auttavalta yhdistykseltä. Haluan tarjota kodin aikuiselle kissalle, koska ne löytävät kodin pentuja hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Yksi adoptoitu kissa meillä jo onkin toisen kissan lisäksi. Kun kissavanhuksestamme aika jättää, nuorempi kissa saa leikkikaverin, joka hankitaan paikalliselta kissoja auttavalta yhdistykseltä. Haluan tarjota kodin aikuiselle kissalle, koska ne löytävät kodin pentuja hitaammin.

Tuo on totta, pennut saa uuden kodin helpommin, mikä on toki ihan ymmärrettävää, mutta siinä samalla menisi yksi aikuinenkin. :) 

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Hyvin ne siellä on pärjänny ihan niinkuin metsän eläimetkin

Paljon peuroja vailla kotia! Auttakaa niitä!

En ole nähnyt tätä ilmiötä. Tosi vaikea saada kissaa tai maksaa järjettömiä summia eli 500 tai ylikin. Tai sitten pitäisi ottaa vähintään kaksi. En ymmärrä miten kissan hankkiminen voi olla niin hankalaa. Normaali eläinrakas pariskunta ollaan ja hyvin on huolehdittu eläimistä aina

Mistä niitä löytää? Haluaisin classic tabby - kuvioisen nuoren kissan hiirikissaksi edesmenneen tilalle.

Vierailija kirjoitti:

En ole nähnyt tätä ilmiötä. Tosi vaikea saada kissaa tai maksaa järjettömiä summia eli 500 tai ylikin. Tai sitten pitäisi ottaa vähintään kaksi. En ymmärrä miten kissan hankkiminen voi olla niin hankalaa. Normaali eläinrakas pariskunta ollaan ja hyvin on huolehdittu eläimistä aina

Minäkin olen kuullut vain lähinnä tätä puolta

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi adoptoitu kissa meillä jo onkin toisen kissan lisäksi. Kun kissavanhuksestamme aika jättää, nuorempi kissa saa leikkikaverin, joka hankitaan paikalliselta kissoja auttavalta yhdistykseltä. Haluan tarjota kodin aikuiselle kissalle, koska ne löytävät kodin pentuja hitaammin.

Mäkin aion ottaa sitten aikanaan aikuisia kissoja. Aikuisena mulle tuli tämä nykyinenkin yhdessä toisen aikuisen kissan kanssa. Samoin ottamani koirakaan ei ollut pentu vaan mä olin jo neljäs paikka, missä se oli. Otin koiran aluksi vain tilapäiseen hoitoon, mutta tuli niin hyvin toimeen kissojeni kanssa, että jo 5 päivän päästä ilmoitin eläinsuojeluyhdistykseen, ettei koiralle tarvitse enää etsiä uutta kotia vaan se saa jäädä meille. Vanhempi kissoistani kuoli pari vuotta sitten ja vaikka aina välillä kissakuume iskeekin, haluan antaa näille kahdelle lemmikilleni ensin rauhallisen loppuelämän.

Koti olisi tarjolla tassukalle kirjoitti:

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Aika erikoista. Mun tytär sai Hesystä pari vuotta sitten ihan kerrostaloasuntoon kaksi nk populaatiokissaa. Toki hänellä oli pitkä kokemus lemmikeistä ja vietti ensimmäiset elinkuukautensakin nukkuen yhdessä aikoinaan Hesyn kautta meille tulleen kissan kanssa. Luonnollisesti kissoista piti maksaa, koska olihan ne sirutettu, kastroitu ja muutenkin hoidettu niin, etteivät olleet mikään terveysuhka ihmisille. Ymmärrän eläinsuojeluyhdistyksiä siinäkin mielessä, että moni heltyy liikuttavan surusilmäisen eläimen edessä ja haluaa olla hyväntekijä, mutta kun kissa tai koira kymmenennen kerran kusee olohuoneen matolle, niin lemmikistä halutaankin päästä eroon. Ja sitten on taas se sama eläin vailla uutta kotia. 

Vierailija kirjoitti:

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Surullinen ihmisraunio.

Koti olisi tarjolla tassukalle kirjoitti:

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Kokeile Vierashuoneen Simolta kysyä, varmasti saat sieltä kissan. Oulun seudulla sijaitsee..

Vierailija kirjoitti:

En ole nähnyt tätä ilmiötä. Tosi vaikea saada kissaa tai maksaa järjettömiä summia eli 500 tai ylikin. Tai sitten pitäisi ottaa vähintään kaksi. En ymmärrä miten kissan hankkiminen voi olla niin hankalaa. Normaali eläinrakas pariskunta ollaan ja hyvin on huolehdittu eläimistä aina

Hinta on kova yleensä eläinlääkärinmaksujen takia. Ja toki ettei ihan mihin tahansa luovuteta, kohta se on takaisin yhdistyksellä. Kokeile Vierashuone Simolta kysyä kissaa.

.

.

https://www.vierashuone.fi/loytoelaimet/

.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Koti olisi tarjolla tassukalle kirjoitti:

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Aika erikoista. Mun tytär sai Hesystä pari vuotta sitten ihan kerrostaloasuntoon kaksi nk populaatiokissaa. Toki hänellä oli pitkä kokemus lemmikeistä ja vietti ensimmäiset elinkuukautensakin nukkuen yhdessä aikoinaan Hesyn kautta meille tulleen kissan kanssa. Luonnollisesti kissoista piti maksaa, koska olihan ne sirutettu, kastroitu ja muutenkin hoidettu niin, etteivät olleet mikään terveysuhka ihmisille. Ymmärrän eläinsuojeluyhdistyksiä siinäkin mielessä, että moni heltyy liikuttavan surusilmäisen eläimen edessä ja haluaa olla hyväntekijä, mutta kun kissa tai koira kymmenennen kerran kusee olohuoneen matolle, niin lemmikistä halutaankin päästä eroon. Ja sitten on taas se sama eläin vailla uutta kotia. 

Allekirjoitti sopimuksen, että yhdistyksen jäsen täytyy milloin tahansa, yöllä tai päivällä, ilman ennakkovaroitusta päästää kotiin sisälle tarkistamaan, että kissalla on kaikki hyvin.

Eihän tuo laillisesti sido ketään, mutta en todellakaan pane nimeäni sellaiseen paperiin.

Otimme kuukausi sitten rescuekoiran. Kissaa meille ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Koti olisi tarjolla tassukalle kirjoitti:

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Aika erikoista. Mun tytär sai Hesystä pari vuotta sitten ihan kerrostaloasuntoon kaksi nk populaatiokissaa. Toki hänellä oli pitkä kokemus lemmikeistä ja vietti ensimmäiset elinkuukautensakin nukkuen yhdessä aikoinaan Hesyn kautta meille tulleen kissan kanssa. Luonnollisesti kissoista piti maksaa, koska olihan ne sirutettu, kastroitu ja muutenkin hoidettu niin, etteivät olleet mikään terveysuhka ihmisille. Ymmärrän eläinsuojeluyhdistyksiä siinäkin mielessä, että moni heltyy liikuttavan surusilmäisen eläimen edessä ja haluaa olla hyväntekijä, mutta kun kissa tai koira kymmenennen kerran kusee olohuoneen matolle, niin lemmikistä halutaankin päästä eroon. Ja sitten on taas se sama eläin vailla uutta kotia. 

Allekirjoitti sopimuksen, että yhdistyksen jäsen täytyy milloin tahansa, yöllä tai päivällä, ilman ennakkovaroitusta päästää kotiin sisälle tarkistamaan, että kissalla on kaikki hyvin.

Eihän tuo laillisesti sido ketään, mutta en todellakaan pane nimeäni sellaiseen paperiin.

Miksi et? Mä allekirjoitin tuollaisen paperin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Ja sen jälkeen useammankin kerran. Koskaan ei ole kukaan käynyt. Ja jos kävisikin , ei niitä oikeasti kiinnosta, onko sulla dildo olohuoneessa sohvapöydällä tai avattu hanaviinipakkaus keittiössä. Niitä kiinnostaa ainoastaan eläimen hyvivointi. Ja niin pitää kiinnostaakin, koska tosi moni ottaa hetken hurmiossa eläimen, jota sditten kohteleekin kaltoin. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Koti olisi tarjolla tassukalle kirjoitti:

Juurikin tämä, että se on kumma että kissatalot täynnä kissoja (ja koiria) mutta sitten niistä ei millään luovuta vaikka ottajia riittäis :D Oon nyt kohta 3 vuotta kirjoittanut millin minnekin säännöllisesti adoptio hakemuksia, mutta kun ei ole sitä omakotitaloa omalla pihalla, niin eivät anna. Tori.fiin kun menee, niin maatiainen maksaa nykyään rotukissan verran. Parivuotta taaksepäin niitä si vielä ilmaiseksi maataloista. Aivan turha vinkua jos rahankiilto vain silmissä.

Aika erikoista. Mun tytär sai Hesystä pari vuotta sitten ihan kerrostaloasuntoon kaksi nk populaatiokissaa. Toki hänellä oli pitkä kokemus lemmikeistä ja vietti ensimmäiset elinkuukautensakin nukkuen yhdessä aikoinaan Hesyn kautta meille tulleen kissan kanssa. Luonnollisesti kissoista piti maksaa, koska olihan ne sirutettu, kastroitu ja muutenkin hoidettu niin, etteivät olleet mikään terveysuhka ihmisille. Ymmärrän eläinsuojeluyhdistyksiä siinäkin mielessä, että moni heltyy liikuttavan surusilmäisen eläimen edessä ja haluaa olla hyväntekijä, mutta kun kissa tai koira kymmenennen kerran kusee olohuoneen matolle, niin lemmikistä halutaankin päästä eroon. Ja sitten on taas se sama eläin vailla uutta kotia. 

Allekirjoitti sopimuksen, että yhdistyksen jäsen täytyy milloin tahansa, yöllä tai päivällä, ilman ennakkovaroitusta päästää kotiin sisälle tarkistamaan, että kissalla on kaikki hyvin.

Eihän tuo laillisesti sido ketään, mutta en todellakaan pane nimeäni sellaiseen paperiin.

Miksi et? Mä allekirjoitin tuollaisen paperin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Ja sen jälkeen useammankin kerran. Koskaan ei ole kukaan käynyt. Ja jos kävisikin , ei niitä oikeasti kiinnosta, onko sulla dildo olohuoneessa sohvapöydällä tai avattu hanaviinipakkaus keittiössä. Niitä kiinnostaa ainoastaan eläimen hyvivointi. Ja niin pitää kiinnostaakin, koska tosi moni ottaa hetken hurmiossa eläimen, jota sditten kohteleekin kaltoin. 

Niinpä hyvä vaan että eläimistä pidetään huolta. Edes joku.