Miksi ihmiset ei enää pariudu?

Vierailija kirjoitti:

Tämä koskee vain mun ystävä- ja tuttavapiiriä.

Yhteistä heille jotka eivät löydä kumppania vaikka etsivät, tuntuu olevan täydellinen sokeus sille mitkä on heidän unelmapartnerille asettamansa kriteeri suhteessa siihen, miten hyvin he itse täyttävät nämä kriteerit.

Yleensä aina heidän kriteerinsä ovat hyvin pinnallisia esim. reilu 100kg matalasti koulutettu sossutuilla elävä nainen etsii vain miehiä jotka täyttää fitness-mallin kriteerit ja ovat korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia. Ja plösö mies elää sillä että joku silikonipumppattu instamalli kiinnostuis hänen sydänemoji-pommituksistaan.

Kun eräs ystäväni jälleen itki mulle kuinka "oikeat" miehet ei ole ikinä kiinnostuneita hänestä, pelkät luuserit vaan. huomautin hänelle että miehet joista hän pitää, ovat todella kovia kuntoilemaan ja hyväkroppaisia ja he varmasti arvostavat samoja seikkoja naisissa.

Että luuleeko hän, että jotkut vain syntyvät puolijumalannäköisiksi ? Ei. Ne ovat sitoutuneita terveisiin elämäntapoihin ja säännölliseen kuntoiluun. Jos hän haluaa tuollaisen kumppanin, hänen pitäisi laihduttaa puolet elopainostaan ja alkaa treenaan. Ei enää röhnötystä ja pikaruokaa.

Vahvistan tuon saman miesten puolelta. Nuoruuden kaveri huolii vain, jos nainen on timmissä kunnossa, vyötärö näkyy, pitkät hiukset ja pyöreä peppu. Se vaan fakta, että tuollaiset naiset on usein 15-20 vuotta nuorempia. Moniko niistä tosimielellä kiinnostuu eronneesta 44-vuotiaasta miehestä, jolla on enemmän velkaa kuin omaisuutta. Ei sillä ettei haaveita saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde tutkitusti heikentää naisen elämänlaatua ja lyhentää elinikää.

Älkää sitten hyvät naiset jatkuvasti haikailko siihen parisuhteeseen, kun se tutkitusti heikentää elämänlaatua ja elinikää. Miksi ihmeessä tarvitsee ja täytyy?

Moniko nainen tässäkään ketjussa on haikailut parisuhdetta? Yleensä tässä on otsikon mukaan vastattu miksei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuon kanssa, joka puhuu siitä miten on tullut katsottua miten äidit palvelevat isiä. Itsellä ihan sama juttu. Äiti aina jousti kaikessa, ei saanut itselleen ostaa mitään, oli jotenkin alempiarvoinen. Pyrki myös minulle opettamaan tälläisen asenteen, koska aina veljeäni palvottiin ja minun piti aina kaikessa joustaa ja tyytyä.

Minä en tuollaiseen suhteeseen halua, saatikka hankkia lapsia ja sitten opettaa tyttölapsille, että he ovat jotenkin vähempiarvoisia koska ovat tyttöjä. 

Meillä taas oli niin, että isä oli täysin äidin tossun alla ja arvosteltavana, haukuttavana. Isäni oli alkoholisti ja epäilen, että osittain äitini käytös ajoi isän alkoholismiin. No sen opin lapsuudenkodista, että minä en samanlaiseen parisuhteeseen lähde. Ja tuollaisia naisen kontrolloimia parisuhteita näkee ihan yhtä paljon kuin päinvastaisiakin.

Siis nainen kaatoi väkisin viinaa miehen kurkusta alas? No onpa ollut rankkaa.

Oikeasti se isäsi itse valitsi viinan, ja luultavasti äitisi paha olo on siitä seuraus. Toki olisi pitänyt molempien tajuta erota, ei alkoholistin kanssa kannata kenenkään jatkaa. Ja lapsestakin on tullut tuollainen.

Olen yksi äiti-säälijöistä, mutta en epäile yhtään, etteikö olisi voinut olla myös toisin päin huonoja suhteita, ja kun ennen ei ole niin ollut terapioita ja muita mt-palveluita, se viina on voinut olla ainoa asia, jolla saa helpotusta.

Uskon, että vanhempieni aikainen yleinen parisuhdemalli on ollut just naiselle useimmin huono diili, mutta varmasti on ollut myös tapauksia, joissa mies on ollut huonossa asemassa suhteessa.

N30

Vierailija kirjoitti:

No joo, musta tuntuu että aina etsitään jotain parempaa. Kyllä se vielä tulee vastaan, joka täyttää ulkonäkö-, ura- ja perhekriteerit. Mut ei se välttämättä tuu! Täytyy olla valmis tekemään kompromisseja ja niitä mun mielestä nykyihmiset eivät ole valmiita tekemään, koska kaikki on niin uniikkeja lumihiutaleita.

Minä tapasin tinderin kautta mieheni, nyt 5 vuotta yhdessä, naimisissa ja lapsi tulossa. Suosittelen! Sitä vaan täytyy jaksaa tahkoa, tutustua ja pettyä valtavan monta kertaa ennen kuin sen helmen löytää. Mutta mun mielestä se on siis varsin mainio systeemi, jos vaan pitää silmät ja sydämen auki. Ei siis saa karsia ihmisiä ihan niin raa'asti ulkonäön perusteella pois. 

Kaikille parisuhde ei ole niin tärkeä, että jaksaisi tahkoa Tinderiä ja nähdä vaivaa ja sitten tyytyä johonkin mitä saa ja sanoa että kivasti sujuu kun teen kompromisseja kumppanin suhteen. Mikä motiivi sinulla oli noin toimia?

Jos hyvää en saa, niin huonoa en huoli. Ei enää parisuhdetta, jossa minä laitan ruuat, hoidan tiskit, pesen pyykit ja siivoan kodin. Toinen lupaa ja lupaa, muttei saa mitään aikaiseksi. Ei enää parisuhdetta, jossa toinen ei ole tosissaan ja etäilee ja katselee ja tapailee muita ja sitten taas kysyy: mitä jos aletaan seurustella ihan tosimielellä. Niin, mitä jos tehdään sitten niin, kun sinä tässä olet se, joka ei sitoudu eikä ole varma. Kyllä siinä venkoilussa into laantuu siltä toiselta osapuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin siitä minkalaiseen muottiin ihminen kasvatetaan, jos se kasvatetaan siten että parisuhde on tärkeä asia jota pitää tavoitella niin silloin ihminen menee ja pyrkii suhteeseen.

Jos taas ei kasvateta siihen muottiin että parisuhteeseen pitää mennä tai pyrkiä niin silloin ihminen voi elää myös sinkkuna.

Tää on täysin kulttuurillinen asia meneekö ihmiset parisuhteeseen ja millainen parisuhde on.

X-sukupolveen kuuluvana allekirjoitan tämän. Omassa nuoruudessani ei kyseenalaistettu avioitumista ja perheenperustamista. Niinpä niin itse kuin ystävät ja samanikäiset sukulaisetkin meni parikymppisenä naimisiin ja hankki 2-4 lasta. On se elämä mennyt näinkin, ja läheisistäni vain yksi pari on eronnut- me muut olemme olleet 30 + vuotta yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei vain löydy sopivaa kumppania, etsinnöistä huolimatta.

Laita etsintäkuulutus lehteen tai muuhun mediaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuon kanssa, joka puhuu siitä miten on tullut katsottua miten äidit palvelevat isiä. Itsellä ihan sama juttu. Äiti aina jousti kaikessa, ei saanut itselleen ostaa mitään, oli jotenkin alempiarvoinen. Pyrki myös minulle opettamaan tälläisen asenteen, koska aina veljeäni palvottiin ja minun piti aina kaikessa joustaa ja tyytyä.

Minä en tuollaiseen suhteeseen halua, saatikka hankkia lapsia ja sitten opettaa tyttölapsille, että he ovat jotenkin vähempiarvoisia koska ovat tyttöjä. 

Meillä taas oli niin, että isä oli täysin äidin tossun alla ja arvosteltavana, haukuttavana. Isäni oli alkoholisti ja epäilen, että osittain äitini käytös ajoi isän alkoholismiin. No sen opin lapsuudenkodista, että minä en samanlaiseen parisuhteeseen lähde. Ja tuollaisia naisen kontrolloimia parisuhteita näkee ihan yhtä paljon kuin päinvastaisiakin.

Siis nainen kaatoi väkisin viinaa miehen kurkusta alas? No onpa ollut rankkaa.

Oikeasti se isäsi itse valitsi viinan, ja luultavasti äitisi paha olo on siitä seuraus. Toki olisi pitänyt molempien tajuta erota, ei alkoholistin kanssa kannata kenenkään jatkaa. Ja lapsestakin on tullut tuollainen.

Eipä kaatanut ei, enkä missään tainnut noin väittääkään. Onko sana "osittain" tuttu professorille? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuon kanssa, joka puhuu siitä miten on tullut katsottua miten äidit palvelevat isiä. Itsellä ihan sama juttu. Äiti aina jousti kaikessa, ei saanut itselleen ostaa mitään, oli jotenkin alempiarvoinen. Pyrki myös minulle opettamaan tälläisen asenteen, koska aina veljeäni palvottiin ja minun piti aina kaikessa joustaa ja tyytyä.

Minä en tuollaiseen suhteeseen halua, saatikka hankkia lapsia ja sitten opettaa tyttölapsille, että he ovat jotenkin vähempiarvoisia koska ovat tyttöjä. 

Meillä taas oli niin, että isä oli täysin äidin tossun alla ja arvosteltavana, haukuttavana. Isäni oli alkoholisti ja epäilen, että osittain äitini käytös ajoi isän alkoholismiin. No sen opin lapsuudenkodista, että minä en samanlaiseen parisuhteeseen lähde. Ja tuollaisia naisen kontrolloimia parisuhteita näkee ihan yhtä paljon kuin päinvastaisiakin.

Siis nainen kaatoi väkisin viinaa miehen kurkusta alas? No onpa ollut rankkaa.

Oikeasti se isäsi itse valitsi viinan, ja luultavasti äitisi paha olo on siitä seuraus. Toki olisi pitänyt molempien tajuta erota, ei alkoholistin kanssa kannata kenenkään jatkaa. Ja lapsestakin on tullut tuollainen.

Eipä kaatanut ei, enkä missään tainnut noin väittääkään. Onko sana "osittain" tuttu professorille? 

Ja kyllähän joku av-mamma varmasti tietää paremmin asiat mitä olen itse lapsena todistanut.

Vierailija kirjoitti:

Hu*rauskulttuuri. Naiset pariutuu sitten +30 kun on seikkailut tehty. Tuossa vaiheessa miestä harvemmin enää kyseinen nainen kiinnostaa. Ne pari alfaa saa valita parhaat naiset päältä ja ne pariutuu. 

Nekö alle parikymppisenä seurustelemaan ruvenneet miehet on niitä alfoja? Niitä, jotka menevät naimisiin ensimmäisen tyttöystävänsä kanssa? Ihmetyttää, miksei miehet sitoudu suhteeseen, jos ovat ruvenneet seurustelemaan joskus rippikouluikäisinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisia ei enää kiinnosta nämä huulirasvapojat, jotka räpläävät kännyköitään ja pelikonsoleitaan. Ovat nettipornolla runkanneet itsensä kyvyttömiksi parisuhteeseen. Parisuhteeseen päästyään siivoavat, tiskaavat ja pyykkäävät, koska luulevat että sillä voi välttyä seksiltä oikean naisen kanssa. Eihän kukaan normaali nainen pitkään katso tuollaista vilttitossua. Tosimiehet ovat katoavaa perinnettä ja siksi naisilla on vaikea löytää miestä.

Justhan täällä naiset valittavat etteivät miehet siivoa ja nyt yhtäkkiä onkin ongelma, että miehet siivoavat?

Lukutaito? Ei se ole ongelma että mies siivoaa vaan se on ongelma että mies ei ole aviomies vaan kämppis.

Miehinen mies ei voi pitää siivouksesta. Hän on aina pakotettu siivoamaan.

KUKAAN ei pidä siivouksesta. Se vaan on pakko, ellei halua elää kaatopaikalla.

Mies kestää enemmän epäjärjestystä asunnossa. Niinpä naisen pitää siivota jos epäjärjestys häiritsee häntä.

Kun epäjärjestys häiritsee naista ,hän ei edes ota miestä asuntoon. Mikäli miehen tekee mieli päästä asuntoon, hänen pitää oppia elämään siistimmin ja siivoamaan jälkensä.

Vierailija kirjoitti:

Hu*rauskulttuuri. Naiset pariutuu sitten +30 kun on seikkailut tehty. Tuossa vaiheessa miestä harvemmin enää kyseinen nainen kiinnostaa. Ne pari alfaa saa valita parhaat naiset päältä ja ne pariutuu. 

Ei kauheasti kannata ihmetellä jos naiset eivät innostu parisuhteesta miesten kanssa joiden asenteet ja kielenkäyttö on tällaista. 

Vierailija kirjoitti:

En saanut sitä jonka halusin, enkä koe reiluksi ottaa ketään jota en oikeasti ykkösvaihtoehtona halua, joten olen yksin.

Minäkään en saanut sitä jonka halusin, niinpä otin sen joka halusi minut. Ihan hyvin meillä on mennyt jo 20 vuotta. 

M45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuon kanssa, joka puhuu siitä miten on tullut katsottua miten äidit palvelevat isiä. Itsellä ihan sama juttu. Äiti aina jousti kaikessa, ei saanut itselleen ostaa mitään, oli jotenkin alempiarvoinen. Pyrki myös minulle opettamaan tälläisen asenteen, koska aina veljeäni palvottiin ja minun piti aina kaikessa joustaa ja tyytyä.

Minä en tuollaiseen suhteeseen halua, saatikka hankkia lapsia ja sitten opettaa tyttölapsille, että he ovat jotenkin vähempiarvoisia koska ovat tyttöjä. 

Meillä taas oli niin, että isä oli täysin äidin tossun alla ja arvosteltavana, haukuttavana. Isäni oli alkoholisti ja epäilen, että osittain äitini käytös ajoi isän alkoholismiin. No sen opin lapsuudenkodista, että minä en samanlaiseen parisuhteeseen lähde. Ja tuollaisia naisen kontrolloimia parisuhteita näkee ihan yhtä paljon kuin päinvastaisiakin.

Siis nainen kaatoi väkisin viinaa miehen kurkusta alas? No onpa ollut rankkaa.

Oikeasti se isäsi itse valitsi viinan, ja luultavasti äitisi paha olo on siitä seuraus. Toki olisi pitänyt molempien tajuta erota, ei alkoholistin kanssa kannata kenenkään jatkaa. Ja lapsestakin on tullut tuollainen.

Eipä kaatanut ei, enkä missään tainnut noin väittääkään. Onko sana "osittain" tuttu professorille? 

Ja kyllähän joku av-mamma varmasti tietää paremmin asiat mitä olen itse lapsena todistanut.

Mitä äitisi on sinulle kertonut heidän parisuhteen vaiheista? Oliko isäsi raitis vielä lasten synnyttyä ja missä vaiheessa heillä ongelmat alkoivat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hu*rauskulttuuri. Naiset pariutuu sitten +30 kun on seikkailut tehty. Tuossa vaiheessa miestä harvemmin enää kyseinen nainen kiinnostaa. Ne pari alfaa saa valita parhaat naiset päältä ja ne pariutuu. 

Nekö alle parikymppisenä seurustelemaan ruvenneet miehet on niitä alfoja? Niitä, jotka menevät naimisiin ensimmäisen tyttöystävänsä kanssa? Ihmetyttää, miksei miehet sitoudu suhteeseen, jos ovat ruvenneet seurustelemaan joskus rippikouluikäisinä.

Yleensä kun nuoret seurustelevat, vaikka 16v, niin 25 he haluavat täysin eri asioita, toinen haluaa asua Espoossa ja toinen Jyväskylässä, toinen haluaa lapsia, toinen ei, toinen on kasvissyöjä ja äänestää vihreitä tai vasemmistoa ja toinen vaikka teurastja joka äänestää kokoomusta jne.

Näitä asioita ei lähes kukaan tiedä vielä 16 vuotiaana vaikka poikkeuksia voi toki olla ja joidenkin elämä voi toki sattumalta kulkea samaan suuntaan, mutta yleensä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisia ei enää kiinnosta nämä huulirasvapojat, jotka räpläävät kännyköitään ja pelikonsoleitaan. Ovat nettipornolla runkanneet itsensä kyvyttömiksi parisuhteeseen. Parisuhteeseen päästyään siivoavat, tiskaavat ja pyykkäävät, koska luulevat että sillä voi välttyä seksiltä oikean naisen kanssa. Eihän kukaan normaali nainen pitkään katso tuollaista vilttitossua. Tosimiehet ovat katoavaa perinnettä ja siksi naisilla on vaikea löytää miestä.

Justhan täällä naiset valittavat etteivät miehet siivoa ja nyt yhtäkkiä onkin ongelma, että miehet siivoavat?

Lukutaito? Ei se ole ongelma että mies siivoaa vaan se on ongelma että mies ei ole aviomies vaan kämppis.

Miehinen mies ei voi pitää siivouksesta. Hän on aina pakotettu siivoamaan.

KUKAAN ei pidä siivouksesta. Se vaan on pakko, ellei halua elää kaatopaikalla.

Mies kestää enemmän epäjärjestystä asunnossa. Niinpä naisen pitää siivota jos epäjärjestys häiritsee häntä.

Mies siivotaan sitten ulos ensimmäisenä, niin ei tule sitä sotkuakaan.

Onneksi on aika paljon naisia, jotka tykkäävät siivota. He ovat miesten ykkösvalintoja vaimoksi. Toki pitää ulkonäkökin olla kohtuullisen hyvä.

Ja sinä oikeasti uskot tuon? Joo ainakin on selvillä, miksi sinä et pariudu. Olet niin totaalisen kujalla.

Ei kukaan huvikseen siivoa. Joku ostomorsian voi esittää iloista siivoamista, mutta lopetappa sille rahan antaminen, niin totuus paljastuu ja äkkiä. 

Saksassa ja Sveitsissä kaikki naiset hoitavat kodin ja mies tuo rahan perheeseen. Suomessakin on vielä jonkun verran tällaisia konservatiivisia naisia. Nämä naiset saavat parhaat miehet.

Saksassa ja Sveitsissä on perheverotus ja mies vastaavasti elättää palkallaan sekä vaimon ja lapset. Koska lasten päivähoito on kehittymätöntä ja kallista sekä koululaiset tulee kotiin lounaalle monet naiset ovat pakotettuja osa-aikatöihin tai kotiäitiyteen. Toki monet eivät tästä syystä hanki perhettä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hu*rauskulttuuri. Naiset pariutuu sitten +30 kun on seikkailut tehty. Tuossa vaiheessa miestä harvemmin enää kyseinen nainen kiinnostaa. Ne pari alfaa saa valita parhaat naiset päältä ja ne pariutuu. 

Nekö alle parikymppisenä seurustelemaan ruvenneet miehet on niitä alfoja? Niitä, jotka menevät naimisiin ensimmäisen tyttöystävänsä kanssa? Ihmetyttää, miksei miehet sitoudu suhteeseen, jos ovat ruvenneet seurustelemaan joskus rippikouluikäisinä.

Yleensä kun nuoret seurustelevat, vaikka 16v, niin 25 he haluavat täysin eri asioita, toinen haluaa asua Espoossa ja toinen Jyväskylässä, toinen haluaa lapsia, toinen ei, toinen on kasvissyöjä ja äänestää vihreitä tai vasemmistoa ja toinen vaikka teurastja joka äänestää kokoomusta jne.

Näitä asioita ei lähes kukaan tiedä vielä 16 vuotiaana vaikka poikkeuksia voi toki olla ja joidenkin elämä voi toki sattumalta kulkea samaan suuntaan, mutta yleensä ei.

Noinhan siinä oikeasti käy. Jotkut palstajankkaajat tuntuvat kuvittelevan, että kukaan ei muutu vuosien myötä. He itse ovat kolmekymppisenä vielä samanlaisia, samassa elämäntilanteessa ja samalla aivotoiminnalla varusteltuja kuin 16-vuotiaana. Heidän on ihan mahdoton ymmärtää, että jotkut ehtivät kolmekymppiseksi muuttaa paikkakuntaa monta kertaa, kun itse asuvat max sadan metrin päässä lapsuuskodistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä pariutuminen onnistuu, jos vapaa-aika menee opiskellessa ja kuntosalilla?

Opiskelukaverit ei kiinnosta, enkä halua härkkiä treenaamiseen keskittyviä henkilöitä.

Työpaikallakin on lähes yksinomaan samaa sukupuolta edustavia.

Ravintolat ja baarit eivät todellakaan kiinnosta sen paremmin kuin deittisovelluksetkaan.

Opiskelijana ihmiset ovat avoimempia tutustumaan uusiin ihmisiin eli opiskeluaika pitäisi hyödyntää. Jos opiskelukaverit ei kiinnosta niin täytyy osallistua opiskelujatapahtumiin ja ainejärjästötoimintaan. Nykyisin tapahtumissa on myös alkoholiton vaihtoehto ja järjestöillä on myös paljon muuta toimintaa esim. Joukkueurheilua, lajikokeiluja, lautapeli-iltoja, kässäkerhoja, elokuvakerhoja jne. Mitä enemmän ihmisiä tuntee ja niiden kanssa viettää aikaa, sen todennäköisemmin tapaa sen jonkun.

Opintojen alkaessa hyvin moni on samassa tilanteessa. Siinä ollaan samaa ikäluokkaa, uudessa kaupungissa, uudessa elämäntilanteessa ja monella ei ole siellä ennestään kavereita. Ystävystyminen ja pariutuminen on silloin helpointa, kun ajasta ei ole kilpailemassa työt, lapset ja ystävät. Jos alussa jättäytyy kaiken ulkopuolelle, muut löytävät ystävyyssuhteet ja mukaan on vaikeampi päästä.

Toi on niin totta, ja vaikka siitä porukasta ei sitten löytyisi puolisoa, niin saapa sitä hyvää harjoitusta tulevaa varten. Oppii puhumaan vieraillekin ihmisille änkyttämättä eikä juokse karkuun, jos joku pyytää kahville. Jos toi jää väliin, on suuri riski ettei ne sosiaaliset taidot koskaan kehity. Sitten joko istuu tuppisuuna katse kahvikupissa tai pitää monologia itsestä, eikä yhtään ymmärrä miksei toinen suostu tapaamaan toista kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisia ei enää kiinnosta nämä huulirasvapojat, jotka räpläävät kännyköitään ja pelikonsoleitaan. Ovat nettipornolla runkanneet itsensä kyvyttömiksi parisuhteeseen. Parisuhteeseen päästyään siivoavat, tiskaavat ja pyykkäävät, koska luulevat että sillä voi välttyä seksiltä oikean naisen kanssa. Eihän kukaan normaali nainen pitkään katso tuollaista vilttitossua. Tosimiehet ovat katoavaa perinnettä ja siksi naisilla on vaikea löytää miestä.

Justhan täällä naiset valittavat etteivät miehet siivoa ja nyt yhtäkkiä onkin ongelma, että miehet siivoavat?

Lukutaito? Ei se ole ongelma että mies siivoaa vaan se on ongelma että mies ei ole aviomies vaan kämppis.

Miehinen mies ei voi pitää siivouksesta. Hän on aina pakotettu siivoamaan.

KUKAAN ei pidä siivouksesta. Se vaan on pakko, ellei halua elää kaatopaikalla.

Mies kestää enemmän epäjärjestystä asunnossa. Niinpä naisen pitää siivota jos epäjärjestys häiritsee häntä.

Mies siivotaan sitten ulos ensimmäisenä, niin ei tule sitä sotkuakaan.

Onneksi on aika paljon naisia, jotka tykkäävät siivota. He ovat miesten ykkösvalintoja vaimoksi. Toki pitää ulkonäkökin olla kohtuullisen hyvä.

Ja sinä oikeasti uskot tuon? Joo ainakin on selvillä, miksi sinä et pariudu. Olet niin totaalisen kujalla.

Ei kukaan huvikseen siivoa. Joku ostomorsian voi esittää iloista siivoamista, mutta lopetappa sille rahan antaminen, niin totuus paljastuu ja äkkiä. 

Saksassa ja Sveitsissä kaikki naiset hoitavat kodin ja mies tuo rahan perheeseen. Suomessakin on vielä jonkun verran tällaisia konservatiivisia naisia. Nämä naiset saavat parhaat miehet.

Saksassa ja Sveitsissä on perheverotus ja mies vastaavasti elättää palkallaan sekä vaimon ja lapset. Koska lasten päivähoito on kehittymätöntä ja kallista sekä koululaiset tulee kotiin lounaalle monet naiset ovat pakotettuja osa-aikatöihin tai kotiäitiyteen. Toki monet eivät tästä syystä hanki perhettä ollenkaan.

Juuri tätä moni menneitä haikaileva konservatiivi ei ole tajunnut. Eivät naiset ole olleet kotona läheskään aina koska ovat itse halunneet vaan koska se on ollut pakko. Tai ainakin tehnyt asiat helpommiksi ja halvemmiksi.

Tietenkin jokainen saa jäädä kotiin lasten kanssa jos haluaa mutta sen pitää olla ihan oikeasti se oma tahto. Ja sellaista on aika harvalla naisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hu*rauskulttuuri. Naiset pariutuu sitten +30 kun on seikkailut tehty. Tuossa vaiheessa miestä harvemmin enää kyseinen nainen kiinnostaa. Ne pari alfaa saa valita parhaat naiset päältä ja ne pariutuu. 

Nekö alle parikymppisenä seurustelemaan ruvenneet miehet on niitä alfoja? Niitä, jotka menevät naimisiin ensimmäisen tyttöystävänsä kanssa? Ihmetyttää, miksei miehet sitoudu suhteeseen, jos ovat ruvenneet seurustelemaan joskus rippikouluikäisinä.

Yleensä kun nuoret seurustelevat, vaikka 16v, niin 25 he haluavat täysin eri asioita, toinen haluaa asua Espoossa ja toinen Jyväskylässä, toinen haluaa lapsia, toinen ei, toinen on kasvissyöjä ja äänestää vihreitä tai vasemmistoa ja toinen vaikka teurastja joka äänestää kokoomusta jne.

Näitä asioita ei lähes kukaan tiedä vielä 16 vuotiaana vaikka poikkeuksia voi toki olla ja joidenkin elämä voi toki sattumalta kulkea samaan suuntaan, mutta yleensä ei.

Noinhan siinä oikeasti käy. Jotkut palstajankkaajat tuntuvat kuvittelevan, että kukaan ei muutu vuosien myötä. He itse ovat kolmekymppisenä vielä samanlaisia, samassa elämäntilanteessa ja samalla aivotoiminnalla varusteltuja kuin 16-vuotiaana. Heidän on ihan mahdoton ymmärtää, että jotkut ehtivät kolmekymppiseksi muuttaa paikkakuntaa monta kertaa, kun itse asuvat max sadan metrin päässä lapsuuskodistaan.

Niin, kun heillä se kehitys on loppunut siihen kun peruskoulu päättyi. Sitten on ikuinen teini henkisesti, vaikka hiukset olisi jo lähtemässä. Sellainen ei kiinnosta edes toista teiniä, saati aikuista.