Mistä tunnistaa sosiaalisesti kyvyttömän ihmisen? Tästä fraasista: "Puhutaanpa iloisemmista asioista!"

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on just semmoinen. Jos kerron vaikka jostain vaikeasta asiasta esim siskon kuolemasta niin sanoo "ei puhuta nyt siitä" tai vaihtaa puheenaihetta "mitähän sittaris on tänään tarjouksessa".

Voidaan istua iltaa, juoda viiniä ja katsoa vain elämää, mutta aika pinnalliseksi jää kanssakäyminen. Välillä koen sen harmilliseksi ettei sieltä saa mitään tukea tms.

Jos tarvitset myötätuntoista kuulijaa, hae sellainen toisaalta. Turha yrittää sellaisen kanssa, joka ei osaa/halua.

Vierailija kirjoitti:

Mietippä ap. Mitä jos vanhempasi olisivat sanoneet sinulle lapsena, että olet sosiaalisesti kyvytön?. Mitkä jäljet se olisi jättänyt sinuun. Me ihmiset olemme erilaisia, toiset ovat sosiaalisempia ja toiset epäsosiaalisia, se nyt vaan on hyväksyttävä.

Miten vanhempien lapsuudessa sanomat asiat liittyvät aiheeseen?

Kunnioitan teitä kaikkia jotka työnne puolesta joudutte tekemisiin sairauden ja kuoleman kanssa, itse en siihen pystyisi. Voimia ja siunausta teille kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietippä ap. Mitä jos vanhempasi olisivat sanoneet sinulle lapsena, että olet sosiaalisesti kyvytön?. Mitkä jäljet se olisi jättänyt sinuun. Me ihmiset olemme erilaisia, toiset ovat sosiaalisempia ja toiset epäsosiaalisia, se nyt vaan on hyväksyttävä.

Miten vanhempien lapsuudessa sanomat asiat liittyvät aiheeseen?

Vai rinnastatko aikuisena lukemasi anonyymin kirjoittajan moitteet siihen, että ne tuntuvat yhtä pahalta kuin jos olisit kuullut lapsuudessasi samat kommentit vanhemmiltasi? Kommentti ei oikein avaudu minulle. Toki ihmiset ovat erilaisia. Sen toivottavasti moni hahmottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen viikosta ja vuodesta toiseen vatvoo ja soutaa niitä t-o-d-e-l-l-a raskaita ja oikeasti todella helposti ratkaistavia vatvomisiaan?

Tällaisille olen sanonut että eiköhän riitä tältä erää tämä aihe, kun on jo kuullut samat ulinat vuosien ajan.

Aloitus ei käsitellyt tuollaista tilannetta. Suosittelisin kuitenkin arvioimaan uusiksi sen missä seurassa haluat aikaasi viettää. On ihan turha olla vapaaehtoisesti vuosi toisensa jälkeen ikävältä tuntuvasta seurassa ja jälkikäteen valittaa että tuntuu kurjalta.

Sukulaisiaan on vaikeaa vaihtaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos toinen viikosta ja vuodesta toiseen vatvoo ja soutaa niitä t-o-d-e-l-l-a raskaita ja oikeasti todella helposti ratkaistavia vatvomisiaan?

Tällaisille olen sanonut että eiköhän riitä tältä erää tämä aihe, kun on jo kuullut samat ulinat vuosien ajan.

Aloitus ei käsitellyt tuollaista tilannetta. Suosittelisin kuitenkin arvioimaan uusiksi sen missä seurassa haluat aikaasi viettää. On ihan turha olla vapaaehtoisesti vuosi toisensa jälkeen ikävältä tuntuvasta seurassa ja jälkikäteen valittaa että tuntuu kurjalta.

Sukulaisiaan on vaikeaa vaihtaa...

Tämä voi tulla sinulle uutena asiana, muttei ole mikään pakko viettää edes sukulaisten seurassa aikaa. Sekin on vapaaehtoista.

"Kaveri on just semmoinen. Jos kerron vaikka jostain vaikeasta asiasta esim siskon kuolemasta niin sanoo "ei puhuta nyt siitä" tai vaihtaa puheenaihetta "mitähän sittaris on tänään tarjouksessa".

-Sano että Sittarin tarjoukset on aivan yhdentekeviä, kun sulla on oikeita murheita ja olisi ihana jos voisi edes hetken kuunnella ja puhua. Ehkä sen jälkeen jaksan muita aiheita.