Tekniikka leego 340 euroa, miten kukaan voi kuvitella että yksinhuoltajalla varaa tuommoseen

Vierailija kirjoitti:

Olen yh ja kuukausituloni ovat 4000 euroa, voisin hyvin ostaa lapselle joululahjaksi tuollaisen. Mieluummin yksi iso ja mieluinen lahja kuin kymmenen pientä pakettia halpaa krääsää.

No se on kiva sulle.

Kykenetkö silti edes kuvittelemaan, jos on esim. työtön ( ilman omaa syytään) tai vaikkapa joutunut sairaseläkkeelle.

Ovatko ne lapsen vika, joka on niin pieni ettei vielä kykene ymmärtämään miksi ei ole varaa?

Vierailija kirjoitti:

Vika on aloittajassa, jos hän kuvittelee että hänen pitäisi pystyä ostamaan joku kallis legopakkaus. Siinä ei ole mitään väärää että on olemassa kalliita legopakkauksia, jokuhan niitä ostaa jos niitä kerran tehdään. Lapsille on kuitenkin ihan terveellistä opettaa ettei kaikkea voi saada, aina tulee uusia ja uusia mielihaluja joka tapauksessa.

Paitsi sinun lapsillesi, jotka saavat lähes kaiken.

Helppo huudella.

Vika on vain ja ainoastaan tässä maailmassa, jossa toiset saavat ja vievät kaiken.

Kyllä edes lapsia pitäisi kohdella reilusti.

Eikä se rikaskaan oikeasti tarvitse niin paljon, kuin sillä on.

Lapsensa opettaa yhtä ahneeksi...

Mikäs kommunisti sinä oikein olet? Että kun kaikilla ei ole varaa johonkin asiaan, niin sitten kenenkään ei pitäisi saada ostaa sitä? Tuo jos mikä on ahnetta.

Vierailija kirjoitti:

Myy persettä.

Neuvo jolla yh:sta tulee varakas😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhä yksinhuoltaja kuvittelee hänellä olevan oikeus saada kyseinen tavara itselleen?

"Oikeus"? Outo sanavalinta. Tuskin AP on sitä itselleen ostamassa, vaan lapsi on toivonut sitä joululahjaksi. Lapsi ei osaa ajatella, että äiti on köyhä yksinhuoltaja ja tuo on valtava hinta. Hän on vain pettynyt, kun ei saa toivomaansa lahjaa ja jotkut koulukaverit varmasti saavat, jos on rikkaat vanhemmat. Aika harva vanhempi haluaa tuottaa lapselle jouluna pettymyksen. 

AP, itse sanoisin lapselle jo ennen joulua, että valitettavasti et voi ostaa tuota lahjaa, niin ei ole pettynyt aattona. 

Nyt ihan oikeasti. Ennenkin on ollut päättömiä toiveita, on toivottu ihan maailman hartaiten omaa hevosta tai akvaariota tai pelitietokonetta. Vanhemmat on sanoneet ei onnistu, niin sitten on skaalattu toiveita alas. Onko ihmiset menneet teistä parempaan vai huonompaan suuntaan tällä kasvatuksella, jossa vanhemmat haluaa vältellä pettymyksiä ja pahaa mieltä?

Mielikuvitusta nyt käyttöön! Ennen ainakin oli robottikerhoja koululla /kansalaisopistolla. olisiko sellainen mieleinen lahja? Oppii ohjelmoimaankin niitä Technic Legoja.

Metsästä saa käpyjä lehmien tekoon ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Lukiosta tutulla yh-äidillä on kolme lasta joilla melkoisesti harrastuksia.

Ei sillä ole mitään ongelmaa maksaa tuollaisia kun kasin keskinkertaisuudella kesti perse istua lääkiksen valmennuskuraseilla ja sitten itse lääkis läpi.

Joku rivilääkäri työterveydessä jolla osaamista kirjoittaa buranaa, laajakirjoista antibioottia ja kaksi päivää saikkua. Koulutettu apinakin pystyy sen duuneihin

Elämä on valintoja. Jos jo koulussa hakeutui opiskelemaan alaa jossa aikuisena joutuu vunkumaan legopaketin hintaa eikä valitsemaan 22 aluja uuteen audiin niin sitä sai mitä tilasi.

Ja TAAS vaihteeksi, "valintoja" ihminen.

Voi h***ti !

Kun me ihmiset olemme jo ihan syntymästä lähtien täysin eri arvoisessa asemassa.

Geenit, ympäristö jne.jne.

Sairaudet, vaikka kuinka opiskelisit tai tekisit töitä ( joka sekin, yllätys yllätys; Kaikilla erilainen palkkoineen / jos nykyään edes saa työtä).

Kyllä näkee, että helpolla olet päässyt.

Mutta erittäin tyhmällä päällä varustettu, sokea omaan napaan tuijottaja...

Itkusi pätisi jos olisimmen vaikkapa jenkeissä. Mutta Suomessa jokaisella, joka haluaa tehdä tarvittavan määrä duunia on mahdollisuus todella korkeisiin tuloihin. Turha selitellä millää geeneillä tai lapsuuden ympäristöllä aikuisuuden saamattomuutta. 

Mä halusin lapsena ponia.

En saanut, oli kuulemma liian kallis, eikä kerrostalossa oikein voinut sellaista pitää.

Kärsivällisesti vanhempani minulle tätä rautalangasta väänsivät ja lopulta hyväksyin karun kohtaloni ponittomana.

Sellaista se elämä joskus on.

Vierailija kirjoitti:

Vika on aloittajassa, jos hän kuvittelee että hänen pitäisi pystyä ostamaan joku kallis legopakkaus. Siinä ei ole mitään väärää että on olemassa kalliita legopakkauksia, jokuhan niitä ostaa jos niitä kerran tehdään. Lapsille on kuitenkin ihan terveellistä opettaa ettei kaikkea voi saada, aina tulee uusia ja uusia mielihaluja joka tapauksessa.

Paitsi sinun lapsillesi, jotka saavat lähes kaiken.

Helppo huudella.

Vika on vain ja ainoastaan tässä maailmassa, jossa toiset saavat ja vievät kaiken.

Kyllä edes lapsia pitäisi kohdella reilusti.

Eikä se rikaskaan oikeasti tarvitse niin paljon, kuin sillä on.

Lapsensa opettaa yhtä ahneeksi...

No höpöhöpö. Minulla ehkä olisi rahaa, mutta en todellakaan ostaisi tuommoisia lahjaksi ihan tuosta vaan. Jos lapsi haluaisi noin kalliin lelun, hän saisi ihan itse säästää rahat tuohon lahja- ja viikkorahoistaan. Kas kun ei normaalit hyvät vanhemmat opeta lapsilleen että kaiken saa mitä haluaa, varallisuustasosta riippumatta.

nyt on saatava yh-loisille 340e legolisä tukiin. sillä saa monta siideriä ja tupakkaa. vielä mahtuisi pari tatuointiakin johonkin väliin

Eihän kukaan kuvittelekaan että yksinhuoltajalla olisi siihen varaa.

Mutta on nuo Legojen hinnat silti aika naurettavia, ilmeisesti patenttisuojat kunnossa jotta voivat rahastaa mielivaltaisesti koska muilla yrityksillä hankala tehdä vastaavia palikoita.

Eikö se nyksä jonka takia rikoit perheesi maksa?

Tuskin lapsi menee siitä pilalle, jos hänelle sanoo EI, lahja on liian kallis ja hankkii jotakin muuta kivaa ja halvempaa tilalle? Näin varmasti meille jokaiselle on käynyt joskus, ettei aina saa mitä haluaa?

Ei tässä ole kyse aikuisten valinnoista, vaan lasten tasa-arvosta. Varakkaassa perheessä lapset saavat enemmän leluja ja kalliimpia leluja kuin vähävaraisessa. Materia ei ole niin tärkeää kuin rakkaus, mutta tämä tavallaan kyykyttää pienituloisten lapsia, jotka kuitenkin lapsina ansaitsisivat saman kuin rikkaampien lapset.

Terv. Lapseton keskituloinen vela-mies

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä ole kyse aikuisten valinnoista, vaan lasten tasa-arvosta. Varakkaassa perheessä lapset saavat enemmän leluja ja kalliimpia leluja kuin vähävaraisessa. Materia ei ole niin tärkeää kuin rakkaus, mutta tämä tavallaan kyykyttää pienituloisten lapsia, jotka kuitenkin lapsina ansaitsisivat saman kuin rikkaampien lapset.

Terv. Lapseton keskituloinen vela-mies

Ei materia tai lelujen määrä ole mikään ihmisoikeus tai edes onnellisuuteen vaikuttava asia. Lasten tasa-arvon kannalta olennaisempaa olisi, että kaikki saisi hyvän kodin jossa rakastetaan ja kannustetaan. Tämäkään ei tietenkään toteudu kaikilla, mutta se ei myöskään maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin lapsi menee siitä pilalle, jos hänelle sanoo EI, lahja on liian kallis ja hankkii jotakin muuta kivaa ja halvempaa tilalle? Näin varmasti meille jokaiselle on käynyt joskus, ettei aina saa mitä haluaa?

Päinvastoin, lapsi menee pilalle jos se saa aina kaiken. Se on karhunpalvelus. Oikeasti lapsen kannalta on hyvä oppia ettei kaikkea voi saada, toki pettymystä ei kannata säästää jouluaattoon vaan kertoa jo hyvissä ajoin. Tästä syystä ei myöskään kannata liian pitkään uskotella että joulupukki antaisi kaikki lahjat saati että lahjojen määrällä olisi tekemistä kiltteyden kanssa, aika pian lapset tajuaa että joittenkin joulupukki on anteliaampi kuin toisten...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhä yksinhuoltaja kuvittelee hänellä olevan oikeus saada kyseinen tavara itselleen?

"Oikeus"? Outo sanavalinta. Tuskin AP on sitä itselleen ostamassa, vaan lapsi on toivonut sitä joululahjaksi. Lapsi ei osaa ajatella, että äiti on köyhä yksinhuoltaja ja tuo on valtava hinta. Hän on vain pettynyt, kun ei saa toivomaansa lahjaa ja jotkut koulukaverit varmasti saavat, jos on rikkaat vanhemmat. Aika harva vanhempi haluaa tuottaa lapselle jouluna pettymyksen. 

AP, itse sanoisin lapselle jo ennen joulua, että valitettavasti et voi ostaa tuota lahjaa, niin ei ole pettynyt aattona. 

Nyt ihan oikeasti. Ennenkin on ollut päättömiä toiveita, on toivottu ihan maailman hartaiten omaa hevosta tai akvaariota tai pelitietokonetta. Vanhemmat on sanoneet ei onnistu, niin sitten on skaalattu toiveita alas. Onko ihmiset menneet teistä parempaan vai huonompaan suuntaan tällä kasvatuksella, jossa vanhemmat haluaa vältellä pettymyksiä ja pahaa mieltä?

Mielikuvitusta nyt käyttöön! Ennen ainakin oli robottikerhoja koululla /kansalaisopistolla. olisiko sellainen mieleinen lahja? Oppii ohjelmoimaankin niitä Technic Legoja.

Ainakin täällä vuoden robottikerho maksaa aika paljon enemmän kuin tuommoinen legopaketti.

Lopeta ryyppääminen niin on varaa ostaa lapsille edes jotain leluja.

Olisi yh:na varaa ostaa,mutta en tosiaan osta noin kallista.Kerran kasaa ja sitten se siinä...Lapset pitää kasvattaa ymmärtämään ettei tuollaiseen ole varaa jos ei ole.

Jos lapsesi haluaa sellaisen, kerro hänelle, että kannattaa opiskella ja tehdä töitä, etteivät hänen lapsensa ole tulevaisuudessa tässä tilanteessa.

Ei siinä kuvittelua tarvita, onhan meitä yksinhuoltajia, joilla on varaa lapsille ostaa kalliimmatkin lahjat jos siltä tuntuu. Ehkä se on siinä, että käytiin koulua sen verran, että osataan kirjoittaa oikein sekä tekniikka että Lego, tarvittaessa jopa yhdyssanana. Näkyy sitten palkassakin.