Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kipuilen sen kanssa, että minut epäasiattomalla käytöksellä savustettiin ulos työpaikasta
14.11.2022 |
Eli kyseessä yliopiston projekti, jolle hankin kahden vuoden rahoituksen, lähes miljoona euroa. Rahoituksen saamisen jälkeen minua huomattavasti iäkkäämpi henkilö kuitenkin otti siitä vallan, dekaanin tuella.
Hän käyttäytyi aivan kammottavasti minua kohtaan alusta lähtien. Sanoin tai tein mitä tahansa, niin hän raivosi ja huusi. Ei hoitanut omia töitään ja yritti kaataa ne minun niskoilleni.
Mietin sitten jo pidempään lähtemistä, mutta koska olin panostanut huomattavasti rahoituksen hankkimiseen., niin en halunnut noin vain luovuttaa. Nyt sitten kyseinen henkilö, yhdessä dekaanin kanssa (joka on hänen hyvä ystävänsä), järjesti niin, että työsuhdettani ei uusita.
En ole edes ensimmäinen henkilö, jolle tämä on tehty projektissa. Kirveltää vain se, että he jatkavat töitään minun hankkimallani rahoituksella, samalla kun itse joudun etsimään uutta työtä.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
Kyse nyt vain on faktoista ja siitä miten rahoitus toimii. Muita tyhmiä kysymyksiä? Ei ehkä kannata ottaa kantaa jos ei tajua miten asiat toimivat. Kysymys ei ole mistään remppaurakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrityspuolella on aivan yleistä että projektit myydään asiakkaille nimekkäillä osaajilla, mutta ei se tarkoita että projekti keskeytettäisiin jos joku ei voi jatkaa loppuun.
Yritysmaailmassa se projektin myyjä saa lähtökohtaisesti osansa projektin rahoituksesta ihan vain palkkiona projektin myynnistä, eli ei tarvitse olla mukana itse projektissa. Tyypillistä on, että projektin rahat splitataan kolmeen osaan: yksi osa rahoista menee suoraan projektin myyjälle, toinen osa menee projektin toteutukseen ja kolmas osa yrityksen overhead-kuluihin. Eli jos ap olisi myynyt projektin yritysmaailmassa, hän olisi saanut pelkästä myynnistä kolmanneksen rahoituksesta. Toinen vaihtoehto yritysmaailmassa on se, jos ulkopuolinen konsultti hankkii yritykselle rahoitusta. Siinä konsultti laskuttaa pelkästä rahoitushakemuksen tekemisestä tietyn summan ja, jos rahoitus myönnetään, niin tietyn prosentin rahoitussummasta. Kukaan ei yritysmaailmassa myy projekteja ilman erillistä korvausta tai myöskään hanki rahoitusta saamatta siitä omaa osaansa, eli korvausta ihan vain siitä projektin/rahoituksen hankkimisesta. Silloin myynt/rahoituksen haku on erillistä siitä projektin toteutuksesta.
Kerro heti, missä myyjä saa kolmanneksen projektin myyntihinnasta! Siirryn sinne töihin
Mm. liikkeenjohdon konsultoinnissa. Tosin silloin ei ole peruspalkkaa vaan tulot muodostuvat kyvystä luoda asiakkuuksia ja tulovirtaa yritykselle.
Mutta tuo on tietysti vain sille pyramidin huipulla olevalle asiakkuuden luojalle. Ei mitään conveyer belt -tyyppistä rutiinimyyntiä, vaan kykyä luoda asiakkuus ja projekti alusta lähtien ja hankkia merkittäviä tuloja taloon. Toteutushan noissa projekteissa on se helpoin juttu, siihen voi laittaa junnuja asialle. Myynti on se koko homman vaativin homma.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä vallitsee viidakonlait. Siellä ei enää ole äiti ja opettajaa pitämässä kädestä kiinni. Vahvat voittaa, heikot ja häviäjät häviää.
Myös kiltit häviää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
No, rahoittaja kertoi minun mukaantuloni olleen se juttu, joka muutti heidän päätöksensä. Tätä aiemmin oli antanut hylsyn projektitiimille kolme kertaa, kahden vuoden ajan. Ja minä sen hakemuksen ihan konkreettisesti sekä työstin että esittelin.
Projektia kun ei voi erottaa tiimistä. Se on tiimi jota rahoitetaan, eihän siinä mitään muuta rahoitettavaa ole.
- ap
Olen pahoillani, että sinulle tapahtui näin.
Et tehnyt mitään väärää. Yliopiston kantapeikot tekivät.
Itse harkitsisin, kertoisinko rahoittajille tapahtuneesta. Ei tietenkään itkemällä, vaan kiitos yhteistyöstä, päivitän nyt tilanteen -tyyppisesti. En siksi, että odottaisin jotain tapahtuvaksi, vaan siksi, että itse saisin asian vietyä päätökseen mielessäni.
Kaikkea hyvää sinulle!
Myös rahoituksia hakenut ja saanut
Kiitos, erittäin viisas viesti! Ja hyvä, jos joku ymmärtää myös tuon työmäärän, joka helposti menee ison, tiukasti kilpaillun rahoituksen hakuun. Tässä pelkästään rahoitushakemuksen tekoon meni merkittävä työpanos 6 kuukauden ajalta, kaikki tietysti oman toimen ohella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Kyseessä on merkittävä työpanostus ja kyky osoittaa, että tiimillä on kyvykkyys toteuttaa projekti laadukkaasti ja luoda sille myös jatkoa, ja että he ovat sitoutuneita siihen.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä vallitsee viidakonlait. Siellä ei enää ole äiti ja opettajaa pitämässä kädestä kiinni. Vahvat voittaa, heikot ja häviäjät häviää.
Työelämä on, varsinkin vaativammilla tasoilla, keskeisesti suhteita ja verkostoja. Nopeat voitot kostautuvat monesti pidemmällä tähtäimellä koska ne aiheuttavat törkeästi käyttäytyneille "vahvoille" nopeasti huonon maineen, jonka jälkeen menestystä ei herukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
No, rahoittaja kertoi minun mukaantuloni olleen se juttu, joka muutti heidän päätöksensä. Tätä aiemmin oli antanut hylsyn projektitiimille kolme kertaa, kahden vuoden ajan. Ja minä sen hakemuksen ihan konkreettisesti sekä työstin että esittelin.
Projektia kun ei voi erottaa tiimistä. Se on tiimi jota rahoitetaan, eihän siinä mitään muuta rahoitettavaa ole.
- ap
Enpä ole ikinä miettinyt, että projektilla rahoitetaan palkkaa eikä oletettua tulosta. Tähän asti olen ollut mukana vain sellaisissa projekteissa, joissa raha tulee tekemisestä, ei tietyistä henkilöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
No, rahoittaja kertoi minun mukaantuloni olleen se juttu, joka muutti heidän päätöksensä. Tätä aiemmin oli antanut hylsyn projektitiimille kolme kertaa, kahden vuoden ajan. Ja minä sen hakemuksen ihan konkreettisesti sekä työstin että esittelin.
Projektia kun ei voi erottaa tiimistä. Se on tiimi jota rahoitetaan, eihän siinä mitään muuta rahoitettavaa ole.
- ap
Enpä ole ikinä miettinyt, että projektilla rahoitetaan palkkaa eikä oletettua tulosta. Tähän asti olen ollut mukana vain sellaisissa projekteissa, joissa raha tulee tekemisestä, ei tietyistä henkilöistä.
Projektejahan on monenlaisia. Jos viittaat akateemisiin projekteihin, niin todennäköisesti niillekin rahoituksen hankkineet henkilöt ovat kyenneet saamaan rahoituksen paljolti juuri oman osaamisensa ja meriittiensä takia. Onhan se ihan eri juttu, jos sitä miljoonaa euroa hakee juuri gradunsa tehnyt henkilö kuin jos sitä hakee kansainvälisesti huippumeritoitunut professori. Yksinkertaisesti siksi, että kukaan ei usko, että se juuri gradunsa tehnyt henkilö kykenisi tuottamaan sen halutun lopputuloksen. Toki sitten projekteihin voidaan palkata junnuja tekemään käytännön töitä, joilla ei välttämättä ole mitään näkyvyyttä siihen, miten se rahoitus on alunperin saatu.
Jos taas projekti lähentelee startup-toimintaa, niin silloinhan rahoittajalle tiimi on nimenomaan se keskeinen kriteeri. Yksinkertaisesti siksi, että se on täysin tiimistä kiinni, onko ne luvatut tulokset mahdollista saavuttaa vai ei.
Koska eihän henkilön X tekeminen ole sama kuin henkilön Y. Jos pitää vaikkapa luoda uusi bioinformatiikan database, niin siinä pitää olla henkilö jolla on siihen osaaminen - ei siihen voi vain laittaa tilalle jotain random Penaa.
Toisin sanoen, tekeminen ja tulosten saavuttaminen on henkilöriippuvaista - sen, mitkä heidän osaamisensa, sitoutumisensa ja asenteensa ovat. Jos nämä eivät ole kunnossa, ei niitä tuloksiakaan saavuteta.
Toki on sitten projekteissa myös niitä perustason suorittavia rutiinitehtäviä, joissa henkilöt ovat enemmän interchangeable.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä vallitsee viidakonlait. Siellä ei enää ole äiti ja opettajaa pitämässä kädestä kiinni. Vahvat voittaa, heikot ja häviäjät häviää.
Ei siellä ne todelliset vahvat aina voita. Hyvä veli-verkostot ja esimiehen nuoleminen ja toisten työntekijöiden mustamaalaaminen on joillakin hyvin hallussa.
Vasemmistolaisilla tyypillinen tapa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
No, rahoittaja kertoi minun mukaantuloni olleen se juttu, joka muutti heidän päätöksensä. Tätä aiemmin oli antanut hylsyn projektitiimille kolme kertaa, kahden vuoden ajan. Ja minä sen hakemuksen ihan konkreettisesti sekä työstin että esittelin.
Projektia kun ei voi erottaa tiimistä. Se on tiimi jota rahoitetaan, eihän siinä mitään muuta rahoitettavaa ole.
- ap
Enpä ole ikinä miettinyt, että projektilla rahoitetaan palkkaa eikä oletettua tulosta. Tähän asti olen ollut mukana vain sellaisissa projekteissa, joissa raha tulee tekemisestä, ei tietyistä henkilöistä.
Itselleni, venture capital - ja startup -toiminnassa mukana olleena, tuo on hyvin erikoinen ajatus. Toki ehkä pätee johonkin remppaprojektiin tai jos urakoidaan vaikka uutta asfalttia valtatielle, mutta kun rahoitetaan korkean tason osaamisen uutta kehitystä, niin tiimi on se kaikkein tärkein juttu. Voit kysyä keneltä tahansa venture capital -rahoittajalta tästä ja vastaus on juuri tuo. Koska tiimi on se tärkein komponentti projektin onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Rahoittajat haluavat menestyksiä, ei pelkästään tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ennenkin kirjoittanut tästä täällä, eikö? Yliopisto on ihmisuhteiltaan yläaste, mutta paremmilla titteielillä. Itse lähdin pois enkä taakse katso. Muualla tienaa paremmin ja tulevaisuutta voi jotenkin ennustaa.
T. Tohtori
Olen, kipuilin asian kanssa keväästä lähtien. Oli korkea kynnys lähteä, kun olin hankkinut rahoituksen. Nyt se sitten päätyi tähän.
Mutta olet oikeassa, muualla on paremmin. Kipuilen vain sen kanssa, miten hölmö olin kun annoin itseäni hyväksikäyttää hankkimaan heille rahoitusta, jonka jälkeen asiat eivät sitten enää toimineetkaan ja kaikki sovittu petettiin. Tunnen itseni niin hemmetin hölmöksi, kun kiltisti hankin rahoituksen jonka he sitten nappasivat itselleen.
- ap
Miten yliopiston projekteissa ollaan niin yksinkertaisia, ettei ymmärretä rahoituksen olevan projektille, ei itselle? Juu, sinä olet hankkinut rahoituksen, mutta hankitko sen todella itsellesi eli noinko kerroit yhteistyökumppaneille?
No, rahoittaja kertoi minun mukaantuloni olleen se juttu, joka muutti heidän päätöksensä. Tätä aiemmin oli antanut hylsyn projektitiimille kolme kertaa, kahden vuoden ajan. Ja minä sen hakemuksen ihan konkreettisesti sekä työstin että esittelin.
Projektia kun ei voi erottaa tiimistä. Se on tiimi jota rahoitetaan, eihän siinä mitään muuta rahoitettavaa ole.
- ap
Ap ei ole todennut sanallakaan että miten sille projektille käynyt hänen lähtönsä jälkeen, josko on onnistunut ettei kiinnosta henkilövaihdokset rahoittajaa pätkääkään.
Enpä ole ikinä miettinyt, että projektilla rahoitetaan palkkaa eikä oletettua tulosta. Tähän asti olen ollut mukana vain sellaisissa projekteissa, joissa raha tulee tekemisestä, ei tietyistä henkilöistä.
Projektejahan on monenlaisia. Jos viittaat akateemisiin projekteihin, niin todennäköisesti niillekin rahoituksen hankkineet henkilöt ovat kyenneet saamaan rahoituksen paljolti juuri oman osaamisensa ja meriittiensä takia. Onhan se ihan eri juttu, jos sitä miljoonaa euroa hakee juuri gradunsa tehnyt henkilö kuin jos sitä hakee kansainvälisesti huippumeritoitunut professori. Yksinkertaisesti siksi, että kukaan ei usko, että se juuri gradunsa tehnyt henkilö kykenisi tuottamaan sen halutun lopputuloksen. Toki sitten projekteihin voidaan palkata junnuja tekemään käytännön töitä, joilla ei välttämättä ole mitään näkyvyyttä siihen, miten se rahoitus on alunperin saatu.
Jos taas projekti lähentelee startup-toimintaa, niin silloinhan rahoittajalle tiimi on nimenomaan se keskeinen kriteeri. Yksinkertaisesti siksi, että se on täysin tiimistä kiinni, onko ne luvatut tulokset mahdollista saavuttaa vai ei.
Koska eihän henkilön X tekeminen ole sama kuin henkilön Y. Jos pitää vaikkapa luoda uusi bioinformatiikan database, niin siinä pitää olla henkilö jolla on siihen osaaminen - ei siihen voi vain laittaa tilalle jotain random Penaa.
Toisin sanoen, tekeminen ja tulosten saavuttaminen on henkilöriippuvaista - sen, mitkä heidän osaamisensa, sitoutumisensa ja asenteensa ovat. Jos nämä eivät ole kunnossa, ei niitä tuloksiakaan saavuteta.
Toki on sitten projekteissa myös niitä perustason suorittavia rutiinitehtäviä, joissa henkilöt ovat enemmän interchangeable.
Mitähän tälle projektille nyt kuuluu?
Alue: Aihe vapaa
Mm. liikkeenjohdon konsultoinnissa. Tosin silloin ei ole peruspalkkaa vaan tulot muodostuvat kyvystä luoda asiakkuuksia ja tulovirtaa yritykselle.