Hesarissa taas tyypillinen juhlapävän kolumni: isänpäiväkorttien teko on lopetettava päiväkodeissa ja kouluissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella ei ole isää elämässä, se on fakta joka lapsen pitää äidin tuella opetella hyväksymään. Isättömyys/isä joka ei ole kuvioissa tulee ilmi joka tapauksessa jatkuvasti, ei korttien askartelun kieltäminen sitä poista. Samaan tapaan kuin esim. adoptiolapset on opetettava olemaan ok adoptiotaustansa kanssa ja pyörätuolissa istuvat lapset pyörätuolin kanssa, on isättömyys myös lapsen elämään kuuluva tosiseikka, jonka käsittelyssä ei hyssyttelyt auta.

Sen sanon vielä, että lesboparien ja itsellisten äitien kohdalla tuo ruikutus on oikeasti vain säälittävää. Jos koet että sussa on tarpeeksi naista tuomaan maailmaan isätön lapsi, niin pitää olla myös tarpeeksi naista pystyä selittämään se sille lapselle pienestä pitäen niin, että lapselle ei tule asiasta sen isompaa henkistä ongelmaa kuin siitä itsestäänselvästi tulee. En tosiaankaan korvaani lotkauta näille naisille jotka ehdoin tahdoin teki isättömän lapsen ja sitten itketään että muiden pitöisi hyssytellä omia isiään, kun prinsessa ei itse pystykään mukulalleen selittämään mitä on tullut tehtyä pipettien ja muumimukien ja lahjasolujen ja ties minkä kanssa härvättyä.

Elämässä on kaikenlaista mikä aiheuttaa negatiivisia tunteita ja luoja paratkoon, joskus jopa ulkopuolisuuden tunteita. Tämä on osa elämää, mitä ei pidä lapselta lähteä siloittamaan ja peittelemään. Kaikilla on isä, joillain se ei ole elämässä mukana. Totuus ei pala tulessakaan, lapsen on opittava hyväksymään ja käsittelemään asia. Ja noin muutenkin lapsen on vallan hyvä oppia handlaamaan ikäviäkin tunteita.

Jestas miten aivokuollut ja typerä kolumni. On sitten kai kiellettävä ihan kaikki. Viikonloput on erolapsille kurjia, juhannus sille jonka vanhemmat ryyppää, joulu on köyhälle kurja, kesäloma samasta syystä kiellettävä täysin. Kuten myös kaikki oppitunnit, onhan myös lasten kyvyissä eroja. Kun eihän saa tulla harmitusta ja ikäviä tunteita! Ei sellaiset elämään kuulu, aina pitää olla kivaa ja ihanaa hattaraa! Jos ei ole, niin sehän on sitten muiden vika.

Isyys ja äitiys on yhteiskunnan ja yksilön alkutaipaleen tukipilareita, jotka molemmat ansaitsevat omat juhlansa. Mielensä pahoittajat voivat ottaa tämänkin tragedian henkisenä harjoitteena. Resilienssin kehittämistä yksi askartelutuokio kerrallaan. Voi luoja sentään.

Entäs me joiden aviomies lähti lätkimään eikä isukita sen koommin kuultu? Meitäkin on kuule yllättävän paljon, voin tällaisiin porukoihin kuuluvana sinulle kertoa. Kehotatko meitäkin vaan miettimään puolisovalintaamme ja lapsia nielemään tuskansa? Toivottavasti sinulle ei koskaan tapahdu elämässä mitään ikävää, kun olet saanut elää noin täydellisenä tähän asti.

Sinun tehtäväsi vanhempana on työstää oma tuskasi siihen pisteeseen, että voit tukea ja auttaa lapsiasi työstämään omaa tuskaansa. Myös päiväkoti ja koulu tekevät parhaansa, mutta korteista luopuminen sinun ääliöukkosi ääliömäisyyden takia on kohtuuton vaatimus, kun suurimmalla osalla asiat ovat ihan hyvin. Osa täällä tuntuu olevan nyt sitä mieltä, että koska yksi kärsii, kaikkien muidenkin pitää kärsiä.

Ahaa. Nyt siis jo tavallisten onnellisten heteroperheiden lapset kärsivät, jos eivät saa tehdä korttia juuri koulussa ja juuri isänpäiväkortin nimellä.

Ketkähän niitä herkkähipiäisiä ovat?

Sinä varmaan et kärsisi ollenkaan jos pistäisit sen koneesi kiinni ja viettäisit päiväsi jossain muualla kuin aukomalla päätäsi ketjuissa? En näe mitään syytä että mikset voisi noin tehdä joten kone kiinni ja hei hei. 

Omituinen purkaus.

Ymmärrän mitä tuossa haetaan takaa. Ei ehkä ole ihan tätä päivää alleviivata mitään ihanteellisia perheitä, missä on äiti ja isä ja lapset, kun perheitä on eri syistä niin monenlaisia.

Sanoisin kuitenkin, että enemmän tämä on viestintäasia. Kun käytetään oikeanlaisia ja hienotunteisia termejä, korostetaan moninaisuutta ja kunnioitusta, lapset kyllä ymmärtävät ja oppivat luontevasti kohtaamaan kaikenlaiset perhemuodot.

Esim omien lasten päiväkodista tuli kutsu aamiaiselle jollekin läheiselle aikuiselle isänpäivän kunniaksi. Minusta se oli ihan luonteva tapa. Ja aamiaisella olikin isejä, äitejä, ukkeja ja mummoja. Jollakin lapsella oli isoveli. Eikä kukaan ihmetellyt.

Vierailija kirjoitti:

Nämä vähemmistöpropagandistit eivät tajua tekevänsä vaan hallaa! He pelaavat tyhmyyttään äärikonservatiivien pussiin ja meitä maltillisia on kuitenkin suurin joukko mutta sitäkin alkaa pikkuhiljaa jo pänniä tämä touhu Mediassa on väkisin ja pakolla oltava seksuaalivähemmistöjä ja se on itsetarkoituksellista elokuvissa, tv-sarjoissa , eri ehdokkaina jne. jne. Näin julistetaan muka suvaitsevaisuutta ja hyveellisyyttä. Se on yhtä ärsyttävää kuin firmojen viherpesu.

Juuri näin. Tähän ei ole mitään lisättävää. Vallankumous söi lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsella ei ole isää elämässä, se on fakta joka lapsen pitää äidin tuella opetella hyväksymään. Isättömyys/isä joka ei ole kuvioissa tulee ilmi joka tapauksessa jatkuvasti, ei korttien askartelun kieltäminen sitä poista. Samaan tapaan kuin esim. adoptiolapset on opetettava olemaan ok adoptiotaustansa kanssa ja pyörätuolissa istuvat lapset pyörätuolin kanssa, on isättömyys myös lapsen elämään kuuluva tosiseikka, jonka käsittelyssä ei hyssyttelyt auta.

Sen sanon vielä, että lesboparien ja itsellisten äitien kohdalla tuo ruikutus on oikeasti vain säälittävää. Jos koet että sussa on tarpeeksi naista tuomaan maailmaan isätön lapsi, niin pitää olla myös tarpeeksi naista pystyä selittämään se sille lapselle pienestä pitäen niin, että lapselle ei tule asiasta sen isompaa henkistä ongelmaa kuin siitä itsestäänselvästi tulee.

/quote]

Samaa mieltä. Jos päätyy tuollaiseen ratkaisuun, pitää myös pystyä lapselle isän poissaolo selittämään.  Onhan se tietysti surullista ja siitä voi tulla itsekkäälle..anteeksi, itselliselle äidille huono olo.

 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kaikki kiva pitää kieltää, ettei vain jollekin tule paha mieli. Päätöntä.

Esim. huumeet.

Eihän siinä jutussa niin sanottu.

Kyllä on ollut aloittaja jo omana aikanaan laskemassa Suomen PISA-tuloksia, kun ei osaa lukemaansa ymmärtää. Ikävä kyllä tässä tapauksessa lukutaidottomuus ei korreloi kirjoitustaidottomuuden kanssa, ja on tullut tuollainen aloitus tehtyä.

Olihan tuossa jutussa pointti. Mutta kyllähän tuossa riittäisi, että kyseiset lapset tekisivät sitten jotain muuta, kun toiset väsäävät kortteja.

Vierailija kirjoitti:

Yh-äidin tytär kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äidin tytär kirjoitti:

Tuntuu, että kaikki on nykyään hirveän vaikeaa ja dramaattista. Tai jos ei ole, niin sitten siitä tehdään.

Itse tein aina peruskoulun ala-asteella ollessani isänpäiväkortin, jossa luki neutraalisti "Hyvää isänpäivää" ja annoin sen äidilleni. Meitä nauratti aina tämä jokavuotinen rituaali, mutta eipä siinä mitään sen kummempaa ollut.

Yläasteella ei enää tarvinnut isänpäiväkortteja väsätä. Kävin peruskoulun 1980-luvulla.

Miltä sinusta olisi tuntunut, jos sinun ei olisi tarvinnut tehdä tätä korttia? Olisiko ehkä tuntunut, että en ole niin erilainen kuin muut, on aivan ok olla isätön tai mikä tilanteesi ikinä olikaan? Olisiko se ollut huonompi vai parempi vaihtoehto vaikka tässä ei nyt olekaan kyse elämän ja kuoleman kysymyksestä? Eikö kuitenkin se ollut hetki, jolloin sinua muistutettiin, että et sovi kuvioon?

1. Ei yhtään sen kummemmalta kuin se, että tein joka vuosi sen kortin.

2. Osoittaisitko ystävällisesti tekstissäni kohdan, jossa väitin, että olisin tuntenut itseni erilaisemmaksi kuin muut? Itse en huomaa maininneeni mitään sellaista. Miksi olisin mielestäsi tuntenut itseni "erilaisemmaksi kuin muut"? Mikä sai sinut ajattelemaan noin?

3. Ei. Outo kysymys.

4. OUTO bonuskysymys, johon vastasin sinulle kattavasti kohdassa kaksi. Sen verran lisään, että ei ollut, koska sellaista muistutusta ei koskaan tullut. Miten niin?

5. Omat kysymykseni sinulle: miksi leimaat niin innokkaasti yh-perheiden lapset tieten tahtoen erilaisiksi, kuvioon sopimattomiksi yksilöiksi ja jopa surkimuksiksi? Mitä se kertoo sinun omista asenteistasi? Oletko koskaan pohtinut asiaa?

 

En todellakaan ajattele, että yh-perheet olisivat jopa surkimuksia, vaan pointtini on nimenomaan se, että kaikki perhemuodot ovat yhtä arvokkaita. Hyvä kuulla, että nämä korttitalkoot eivät muistuttaneet sinua isättömyydestä joka vuosi, kun äitisi kanssa asiaa naureskelit, vaan koit olevasi osa porukkaa. Minusta olisi hienoa, jos eri yhteisöissä annettaisiin tilaa kaikenlaisille perhemuodoille ja tilaa juhlia. 

Sävyssäsi on edelleen hyvin hienoinen halveksunnan vivahde: "..., kun äitisi kanssa asiaa naureskelit". Ihan kuin olisimme mielestäsi tehneet sen halveksuvaan sävyyn. Höh. Ei tehty! Se oli vain tilanteena koominen meille kahdelle. 🙂

Mutta kuten sanottua, kyllähän me nauroimme äidin kanssa sitä, että toivottelin hänelle isänpäivää, mutta ei se oikeastaan niin kaukana totuudesta ollut kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Äitini opetti monia ns. miestenkin juttuja minulle, kuten esim. palaneen sulakkeen ja palaneen hehkulampun vaihtamisen uuteen jostain syystä moni tuntemamme naisihminen ei osannut tehdä näitä asioita. Älä kysy miksi.

Polkupyörän renkaan paikkaaminen ja rikkimenneen vaihto olivat myös asioita, jotka äitini opetti. Useimmalla kaverillani isät tekivät nuo hommat.

Mutta tosiaan: isänpäivä itsessään ei koskaan ollut minulle mikään kauhupäivä. En myöskään ollut ainoa yh-lapsi kaveripiirissäni, joten tilanteeni ymmärrettiin lähtökohtaisesti hyvin.

En ole sitä mieltä, että isänpäivän viettäminen mitenkään poissulkisi muiden perhemuotojen juhlistamista tänä päivänä. Jokainen perhe tehköön kuten parhaakseen näkee: juhlistaa tai on juhlistamatta. Koko tämän juhlapäivän kieltoa vastustan kuitenkin. Se menisi liian pitkälle.

Sinulle toivotan hyvää päivän jatkoa. ja kiitän tästä pienestä keskustelutuokiosta! Lähden nyt viettämään oman perheeni kanssa isänpäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä televisiosta pitäisi lopettaa lastenohjelmien esittäminen kokonaan sillä kukaan ei ajattele miten pahalta niiden näkeminen televisio-ohjelmissa tuntuu lapsettomille?

Sanomalehtien pitäisi myös harkita sitä miten mitätöiviltä tällaiset artikkelit tuntuvat perheissä joissa isä on vahvasti arjessa mukana.

Minun lasteni isä ei kyllä millään tavalla kokenut kolumnia mitätöivänä. Ehkä perheiden pitäisi yhdessä pohtia, miten isyyttä voitaisiin perhepiirissä vahvistaa, jos yksi kolumni sen mitätöi.

Kolmelta alapeukuttajalta haluaisin kysyä, miksi mitätöitte heteromiestäni.

Mä alapeukutin siksi, että mun mielestä tässä on nyt kyse paljon isommasta asiasta kuin yhdestä isänpäiväkortista. Jos me Suomessa halutaan, ettei meidän lapsilla ole päiväkodeissa ja kouluissa mitään muuta kuin tavallista harmaata arkea, niin sitten se on niin. Kaikki vanhat perinteet vaan roskiin. Joulujuhlat kokonaan pois, koska kaikki eivät vietä joulua tai joillain voi olla kurja joulu köyhyyden tai esim vanhempien päihteidenkäytön vuoksi. Talviloma pois, koska kaikilla ei ole  kivaa talvilomalla. Kevätjuhlat pois, koska joissain perheissä ei ole varaa ruokkia lapsiaan kesällä eikä ainakaan tehdä mitään kivaa lasten kanssa. Ei mitään pääsiäiskoristeita, ei vappua eikä mitään muutakaan päiväkoteihin tai kouluihin, koska aina on joku, jolle tulee paha mieli. 

On sinisilmäistä kuvitella, että lapset eivät näkisi erilaisten perheiden elämää, jos poistettaisiin päiväkodeista ja kouluista ihan kaikki sellainen, joka vähäkään voisi aiheuttaa jollekin pahaa mieltä. Jossain vaiheessa jokainen lapsi törmää siihen, että kavereiden elämä on erilaista kuin oma elämä. On erilaisia kotiintuloaikoja, erilaisia tapoja viettää synttäreitä ja lomia, erilaisia harrastuksia jne jne jne. Jotkut saavat aikanaan rahat autokouluun, joidenkin pitää tienata ne rahansa itse. Joillekin jopa hankitaan ensiasunnot. Vanhemman tehtävä on selittää omalle lapselleen - lapsen ikätaso huomoiden - miksi jollain muulla on jotain, mitä lapsella itsellään ei ole. Olipa sitten kyse isästä tai äidistä, omasta huoneesta, lemmikkieläimestä, kalliimmista leluista ja vaatteista, isovanhempien kerryttämistä säästöistä, ajokorttitarhoista, vanhempien hankkimasta ensiasunnosta tai mistä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikille isille halutaan nyt syyllinen mieli kun oman korttinsa saavat. Lapsen kaveri Papu-Valo itkee kotonaan kun ei ole isää.

Papu-Valolla on siittäjä, siittiöiden jakaja. Voivat laittaa kortit vaikkapa Norjaan, vai mistä niitä rahdataan. Nämä lapsukaiset voivat juhlia kahta äitiä, synnyttäjää ja hm nyt meni vaikeaksi, mikä se toinen lätinä onkaan :D

Onneton toimittaja haluaa vaan huomiota.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä televisiosta pitäisi lopettaa lastenohjelmien esittäminen kokonaan sillä kukaan ei ajattele miten pahalta niiden näkeminen televisio-ohjelmissa tuntuu lapsettomille?

Sanomalehtien pitäisi myös harkita sitä miten mitätöiviltä tällaiset artikkelit tuntuvat perheissä joissa isä on vahvasti arjessa mukana.

Minun lasteni isä ei kyllä millään tavalla kokenut kolumnia mitätöivänä. Ehkä perheiden pitäisi yhdessä pohtia, miten isyyttä voitaisiin perhepiirissä vahvistaa, jos yksi kolumni sen mitätöi.

Kolmelta alapeukuttajalta haluaisin kysyä, miksi mitätöitte heteromiestäni.

Mä alapeukutin siksi, että mun mielestä tässä on nyt kyse paljon isommasta asiasta kuin yhdestä isänpäiväkortista. Jos me Suomessa halutaan, ettei meidän lapsilla ole päiväkodeissa ja kouluissa mitään muuta kuin tavallista harmaata arkea, niin sitten se on niin. Kaikki vanhat perinteet vaan roskiin. Joulujuhlat kokonaan pois, koska kaikki eivät vietä joulua tai joillain voi olla kurja joulu köyhyyden tai esim vanhempien päihteidenkäytön vuoksi. Talviloma pois, koska kaikilla ei ole  kivaa talvilomalla. Kevätjuhlat pois, koska joissain perheissä ei ole varaa ruokkia lapsiaan kesällä eikä ainakaan tehdä mitään kivaa lasten kanssa. Ei mitään pääsiäiskoristeita, ei vappua eikä mitään muutakaan päiväkoteihin tai kouluihin, koska aina on joku, jolle tulee paha mieli. 

On sinisilmäistä kuvitella, että lapset eivät näkisi erilaisten perheiden elämää, jos poistettaisiin päiväkodeista ja kouluista ihan kaikki sellainen, joka vähäkään voisi aiheuttaa jollekin pahaa mieltä. Jossain vaiheessa jokainen lapsi törmää siihen, että kavereiden elämä on erilaista kuin oma elämä. On erilaisia kotiintuloaikoja, erilaisia tapoja viettää synttäreitä ja lomia, erilaisia harrastuksia jne jne jne. Jotkut saavat aikanaan rahat autokouluun, joidenkin pitää tienata ne rahansa itse. Joillekin jopa hankitaan ensiasunnot. Vanhemman tehtävä on selittää omalle lapselleen - lapsen ikätaso huomoiden - miksi jollain muulla on jotain, mitä lapsella itsellään ei ole. Olipa sitten kyse isästä tai äidistä, omasta huoneesta, lemmikkieläimestä, kalliimmista leluista ja vaatteista, isovanhempien kerryttämistä säästöistä, ajokorttitarhoista, vanhempien hankkimasta ensiasunnosta tai mistä tahansa. 

Mutta tässähän on kysymys aivan eri asiasta. Juhlia voi koska vain, kysymys on vain siitä, miten juhlan aihe asetellaan.

Ja kyse on myös mielensäpahoittamisen perinteestä. Jos isät itse eivät pahastu kolumnista, miksi meidän muiden pitäisi heidän puolestaan pahastua?

Vihasin isääni lapsena, hän kohteli minua huonosti ja epäreilusti, kyllä oli ahdistavaa kokea huonommuutta siitä, eten olisi halunnut tehdä korttia isälle: Pakkohan se sitten oli kun kaikki tarhantädit ja opettajat ja muut lapset vain oletti, että jokainen haluaa sellaisen innolla tehdä.

Isänpäivää voi viettää ja kortteja askarrella, mutta jättää hehkumatta ja korostamatta sitä isä-osuutta siinä, sen tehtävän voi aivan hyvin heittää sinne perheille: Ei mielestäni kuulu perhesuhteet kenellekkään ulkopuoliselle saati voida painostaa pitämään ihmisistä jotka voivat olla hyvinkin inhottavia lapsia kohtaan.

Olipa yllättävää, että ehdotus tuli äitienpäivän sijasta isänpäivänä. Toimittajalla ei olisi nyt todellakaan kivaa jos marraskuun sijasta olisi haksahtanut samaan toukokuussa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehdotus. Lopetetaan sitten myös äitienpäivä-hössötys.

Äitienpäivä on maailman ainut oikea juhlapäivä. Naisten kärsimyksellä on kaikki ihmiset tänne luotu.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä televisiosta pitäisi lopettaa lastenohjelmien esittäminen kokonaan sillä kukaan ei ajattele miten pahalta niiden näkeminen televisio-ohjelmissa tuntuu lapsettomille?

Sanomalehtien pitäisi myös harkita sitä miten mitätöiviltä tällaiset artikkelit tuntuvat perheissä joissa isä on vahvasti arjessa mukana.

Minun lasteni isä ei kyllä millään tavalla kokenut kolumnia mitätöivänä. Ehkä perheiden pitäisi yhdessä pohtia, miten isyyttä voitaisiin perhepiirissä vahvistaa, jos yksi kolumni sen mitätöi.

Kolmelta alapeukuttajalta haluaisin kysyä, miksi mitätöitte heteromiestäni.

Mä alapeukutin siksi, että mun mielestä tässä on nyt kyse paljon isommasta asiasta kuin yhdestä isänpäiväkortista. Jos me Suomessa halutaan, ettei meidän lapsilla ole päiväkodeissa ja kouluissa mitään muuta kuin tavallista harmaata arkea, niin sitten se on niin. Kaikki vanhat perinteet vaan roskiin. Joulujuhlat kokonaan pois, koska kaikki eivät vietä joulua tai joillain voi olla kurja joulu köyhyyden tai esim vanhempien päihteidenkäytön vuoksi. Talviloma pois, koska kaikilla ei ole  kivaa talvilomalla. Kevätjuhlat pois, koska joissain perheissä ei ole varaa ruokkia lapsiaan kesällä eikä ainakaan tehdä mitään kivaa lasten kanssa. Ei mitään pääsiäiskoristeita, ei vappua eikä mitään muutakaan päiväkoteihin tai kouluihin, koska aina on joku, jolle tulee paha mieli. 

On sinisilmäistä kuvitella, että lapset eivät näkisi erilaisten perheiden elämää, jos poistettaisiin päiväkodeista ja kouluista ihan kaikki sellainen, joka vähäkään voisi aiheuttaa jollekin pahaa mieltä. Jossain vaiheessa jokainen lapsi törmää siihen, että kavereiden elämä on erilaista kuin oma elämä. On erilaisia kotiintuloaikoja, erilaisia tapoja viettää synttäreitä ja lomia, erilaisia harrastuksia jne jne jne. Jotkut saavat aikanaan rahat autokouluun, joidenkin pitää tienata ne rahansa itse. Joillekin jopa hankitaan ensiasunnot. Vanhemman tehtävä on selittää omalle lapselleen - lapsen ikätaso huomoiden - miksi jollain muulla on jotain, mitä lapsella itsellään ei ole. Olipa sitten kyse isästä tai äidistä, omasta huoneesta, lemmikkieläimestä, kalliimmista leluista ja vaatteista, isovanhempien kerryttämistä säästöistä, ajokorttitarhoista, vanhempien hankkimasta ensiasunnosta tai mistä tahansa. 

Mutta tässähän on kysymys aivan eri asiasta. Juhlia voi koska vain, kysymys on vain siitä, miten juhlan aihe asetellaan.

Ja kyse on myös mielensäpahoittamisen perinteestä. Jos isät itse eivät pahastu kolumnista, miksi meidän muiden pitäisi heidän puolestaan pahastua?

Ei ole kyse aivan eri asiasta. Kyse on siitä, että vuosikymmeniä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa olleita perinteitä halutaan lopettaa, koska aina on joku, joka pahoittaa mielensä. Ei tämä isänpäivä ole ainoa asia. Ihan sama on sitten äitienpäivän ja kaikkien muidenkin päiväkodeissa ja kouluissa perinteisesti vietettyjen juttujen kanssa. Jotta kukaan ei pahoittaisi mieltään, mitään tavallisesta päiväkoti- tai kouluarjesta poikkeavaa ei voida tehdä. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä televisiosta pitäisi lopettaa lastenohjelmien esittäminen kokonaan sillä kukaan ei ajattele miten pahalta niiden näkeminen televisio-ohjelmissa tuntuu lapsettomille?

Sanomalehtien pitäisi myös harkita sitä miten mitätöiviltä tällaiset artikkelit tuntuvat perheissä joissa isä on vahvasti arjessa mukana.

Minun lasteni isä ei kyllä millään tavalla kokenut kolumnia mitätöivänä. Ehkä perheiden pitäisi yhdessä pohtia, miten isyyttä voitaisiin perhepiirissä vahvistaa, jos yksi kolumni sen mitätöi.

Kolmelta alapeukuttajalta haluaisin kysyä, miksi mitätöitte heteromiestäni.

Mä alapeukutin siksi, että mun mielestä tässä on nyt kyse paljon isommasta asiasta kuin yhdestä isänpäiväkortista. Jos me Suomessa halutaan, ettei meidän lapsilla ole päiväkodeissa ja kouluissa mitään muuta kuin tavallista harmaata arkea, niin sitten se on niin. Kaikki vanhat perinteet vaan roskiin. Joulujuhlat kokonaan pois, koska kaikki eivät vietä joulua tai joillain voi olla kurja joulu köyhyyden tai esim vanhempien päihteidenkäytön vuoksi. Talviloma pois, koska kaikilla ei ole  kivaa talvilomalla. Kevätjuhlat pois, koska joissain perheissä ei ole varaa ruokkia lapsiaan kesällä eikä ainakaan tehdä mitään kivaa lasten kanssa. Ei mitään pääsiäiskoristeita, ei vappua eikä mitään muutakaan päiväkoteihin tai kouluihin, koska aina on joku, jolle tulee paha mieli. 

On sinisilmäistä kuvitella, että lapset eivät näkisi erilaisten perheiden elämää, jos poistettaisiin päiväkodeista ja kouluista ihan kaikki sellainen, joka vähäkään voisi aiheuttaa jollekin pahaa mieltä. Jossain vaiheessa jokainen lapsi törmää siihen, että kavereiden elämä on erilaista kuin oma elämä. On erilaisia kotiintuloaikoja, erilaisia tapoja viettää synttäreitä ja lomia, erilaisia harrastuksia jne jne jne. Jotkut saavat aikanaan rahat autokouluun, joidenkin pitää tienata ne rahansa itse. Joillekin jopa hankitaan ensiasunnot. Vanhemman tehtävä on selittää omalle lapselleen - lapsen ikätaso huomoiden - miksi jollain muulla on jotain, mitä lapsella itsellään ei ole. Olipa sitten kyse isästä tai äidistä, omasta huoneesta, lemmikkieläimestä, kalliimmista leluista ja vaatteista, isovanhempien kerryttämistä säästöistä, ajokorttitarhoista, vanhempien hankkimasta ensiasunnosta tai mistä tahansa. 

Lastenhoitajana sanoisin, että asiat voi myös hoitaa sensitiivisemmin: Jouluun kuuluun nykyään paljon muutakin kuin jeesustelua ja kristinuskoa: On joulupukki ja tonttuja ja kaikenlaisia joulutarinoita, mitkä ei liity mitenkään uskontoon. Joulua on juhlittu Suomessa jo ennenkuin kristinusko rantautui, kyse ei siis ole edes kristillisestä juhlasta.

Isänpäivän kohdalla voidaan toimia sensitiivisemmin, voidaan puhua, että nyt on isänpäivä, mutta kaikilla ei välttämättä ole isää tai ei halua tehdä isälle korttia, lapsi voi itse päättää kenelle kortin tekee: Tämä tukee lapsen omia kiintymyssuhteita ja kunnioittaa lapsen omaa tilannetta. Kotona voi sitten jokaisella perheellä olla ihan omat perinteet isänpäivän suhteen ja tällöin on perheiden oma tehtävä huolehtia, että niitä perinteitä noudatetaan: Ei ole päiväkodin tai koulujen tehtävä.

Ei kannata heittäytyä marttyyriksi että "kielletään sitten kaikki kiva", kun ei tarvitse kieltää, muokkaa vain hieman joustavampaan suuntaan ja siinäpä se: Juhlinta voi jatkua ja perinteitäkin kunnioittaa samalla.

Vierailija kirjoitti:

Meidän päiväkodissa luovuttiin myös äitienpäivän muistamisesta tasapuolisuuden nimissä.

Joskus voisi tässä myös miettiä niitä yksinäisiä pienten lasten isiä ja äitejä, joille lapsen päiväkodissa tekemä kortti on ainoa muistaminen näinä päivinä. Yksinhuoltaja äidille tai isälle ei kukaan tuo aamiaista sänkyyn tai osta kukkia tai kakkua. Joskus se lapsen päiväkodissa askartelema kortti voi olla todella merkityksellinen.

Meillä on molemmat vanhemmat saman katon alla, mutta silti ulkoistan lasten isänpäivämuistamisen tarhaan ja kouluun. Musta on hienoa, että lapsilla on jotain "omaa" antaa, vaikka päikkytäti tai ope sen on organisoinut tai osin tehnyt pienimmillä. Mä keitin aamukahvin, kuten yleensä, ja syömään mentiin miehen isän ja veljien perheiden kanssa mun varaamaan ja valitsemaan ravintolaan.

Joh

An on törkeää 578

Sodan jälkeen melkein joka perheestä kaatui isä tai joku sukulaismies. Perheet ponnistelivat eteenpäin yhdessä  ruikuttamatta, tätä maata rakentaen. Moni nuori leski jäi miestään kaipaamaan ja moni äiti itkemään poikieaan. Kaikki eivät suinkaan lähteneet Norjasta siittiöitä hakemaan.