Miehellä tulee ensi vuonna vähintään kolmen päivän sairaalareissu
Minun pitäisi ottaa siksi ajaksi palkatonta tai sairaslomaa töistä. Lisäksi on toipilaana paljon pitempään tuon jälkeen. Käyn töissä ja sairastan itsekin vakavaa perussairautta jonka lisäksi käyn kokeissa sairaalassa jossa tutkitaan toista vakavaa sairautta.
Kuitenkin meistä minä olen se joka pyörittää kotia, maksaa laskut, tiskaa yleensä ja tekee ruoat. Eilen tunsin, että olen tulossa flunssaiseksi ja tein silti ruokaa ja tiskasin välttämättömät astiat. Mies jaksoi käydä kaupassa hakemassa jonkun pikkujutun ja osallistui ruoanlaitossa lihan paistoon.
Mulla on nyt parina viime päivänä jäänyt hampaankoloon se kun valitin omaa pahaa oloa ja masennusta ja miestä kiinnosti enemmän oma puhelin. Miehellä on vakava masennus ja mt-häiriö, mutta kun minullakin on!
Meillä se ero vain on, että miehen sairaus on minulle lisätaakka joka lisää omaa sairasteluani, pahaa oloa ja masennusta ja kun itse tarvitsisin tukea niin se "tuki" on ehkä yksi käynti kaupassa ja jotain sanallista "rakastan sua ja olet ihana".
Tuntuu että koko oma elämä on pelkkää taakan kantoa ja ei ole mitään hyvää tulossa tulevaisuudessa. Joudun sairauksieni takia pelkäämään, että en tule elämään pitkään, mutta samalla melkein toivon sitä kun en jaksa kohta enää :(
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Sellaisella tarinalla tämä päivä käyntiin.
0/5
Mikä ihme saa teidät kuvittelemaan ettei ihmisillä ole erilaisia elämänkohtaloita? Ettei mikään ole totta ja kaikki ikävä täällä palstalla on keksittyä?
AP
Voi että. Mistähän löytäisin itselleni noin täydellisen, ainutlaatuisen naisen?
Ei tällä palstalla kannata mitään kertoa. Ilmeisesti.
AP
Raaka-aineet ostoslistalle:
1 keskikokoinenkeräkaali
1 llihalientä
2 dlriisiä (tai ohrasuurimoita)
400 gjauhelihaa
ripaus valkopippuria
voita
loraus siirappia
suolaa
1 iso(sipuli halutessa)
Ohjeet
Silppua kaali. Keitä lihaliemessä riisin kanssa n. 15 min. Ruskista jauheliha, mausta pippurilla ja suolalla. Sekoita liha kaalin ja riisin joukkoon. Keitin lientä myös mukaan, saa jäädä melko löysäksi. Laita voideltuun uunivuokaan ja lorauta päälle siirappinoro ja muutama voinokare. Paista 200 asteessa n. 1 h.
Tarjoa lisukkeena puolukkahilloa.
Alat rakastaa itseäsi. Pidät huolen ensin omasta jaksamisestasi. Et ole vastuussa aikuisesta miehestä.
Saathan sinä erota, jos siltä tuntuu.
Mieheni sai aivohalvauksen ja oli sairaalassa viikon ja sen jälkeen kuntoutuksessa ja sinä valitat jostain ruoanlaitosta. Eikä taida edes olla lapsia? Jeesus sentään. Tietysti jokainen kokee asiat eri tavalla mutta sinä sentään osaat valmistautua tulevaan.
Siis kyseessä on 2 aikuista ihmistä, eikä lapsia?
En nyt ymmärtänyt aloituksen pointtia.
Nyt jäi aloituksen pointti melko sumuiseksi. Mikset sinä ensinnäkin voi olla normaalisti töissä silloin kun mies on osastolla?
Ap, uskon, että sinulla on rankkaa ja koen myötätuntoa tilanteestasi. Mutta jos kuitenkin katsot asiaa hieman "boksin ulkopuolelta"? Jos teillä on kaksi mielenterveysongelmaista laittanut hynttyyt yhteen, niin on aika selvää, ettei se yhteiselo ole aina ruusuilla tanssimista. Erikseen asuminen laitta taloudellisen tilanteen vielä tiukemmalle, mutta saattaa olla parempi kokonaistilanteen kannalta.
Totta, että täällä vauva.fissä tulee aloittajille usein lokaa niskaan. Ihmettelen miksi jotkut vaivautuvat kommentoimaan, kun ei ole mitään järkevää sanottavaa, kaikkea muuta.
Aloittajalle sanon, että onhan teillä molemmilla todella haasteita elämässä.
Oma elämä etusijalle, mutta kyllähän se huoli siitä puolisosta on pakostakin arjessa.
Mieluinen harrastus olisi varmaan jonkinmoinen henkireikä.
Henkisen tuen saanti tilanteessasi on tärkeä, onko ystäviä, tukihenkilö, ammattiauttajia?
Siis minkälaista tukea ja apua kaipaisit?
Miehillä nyt yleensäkin on tuo empatiakyky vähän hakusessa, ei välttämättä kyse ole siitä ettei välitä, vaan kun ei tiedä kuinka voisi auttaa.
Jos olette mt-palveluiden piirissä, niin voisitteko kysyä tukea jaksamiseen sieltä?
Ja esim tilata ruokaa valmiina välillä? Siivouspalvelut?
Ei kai kukaan pakota sinua passaamaan puolisosi? Olisiko aika istua alas ja sopia puolison kanssa yhdessä miten kotityöt jaetaan ja muutenkin miten yhteistä elämää eletään.
"kun itse tarvitsisin tukea niin se "tuki" on ehkä yksi käynti kaupassa ja jotain sanallista "rakastan sua ja olet ihana".
Musta tuo kuulostaa aika herttaiselta. Oletko ilmaissut minkälaista apua kaipaisit?
Mulla on mm paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö, ptsd ja vakava masennus. Miehellä kaksisuuntainen ja masennus. Meillä menee yleensä niin, että mä hoidan suurimman osan kotitöistä ja mies hoitaa kauppahommat kun en aina paniikeiltani uskalla julkisille. Musta tuo on todella somaa, ei sitä miestäkään aina huvittaisi lähteä kauppaan.
Sit kumpikin vähän revitään ja potkitaan sitä toista tekemään myös niitä muita juttuja yhdessä.
Joskus näistä riidellään kun kummastakin tuntuu, että on liikaa omilla harteilla mutta ollaan saatu sovittua että tää on ihan hyvä systeemi.
Mitä sun mies on sanonut asioihin?
Kun sitä kukaan ei näe toisen pään sisään.
Onkohan provonhuutelija mennyt jo nukkumaan? Tulin päivän ensimmäiselle tauolle töissä. Inhottava kipeä olo mutten viitsi olla poiskaan kun täällä on niin vähän porukkaa paikalla.
AP
Vierailija kirjoitti:
Onkohan provonhuutelija mennyt jo nukkumaan? Tulin päivän ensimmäiselle tauolle töissä. Inhottava kipeä olo mutten viitsi olla poiskaan kun täällä on niin vähän porukkaa paikalla.
AP
Menisit töihin!
Vierailija kirjoitti:
Onkohan provonhuutelija mennyt jo nukkumaan? Tulin päivän ensimmäiselle tauolle töissä. Inhottava kipeä olo mutten viitsi olla poiskaan kun täällä on niin vähän porukkaa paikalla.
AP
Vastaisitko, miksi sinun pitää olla poissa töistä kun mies on sairaalassa? Ainoa syy olisi pienet lapset, mutta et mainitse lapsista mitään.
Jos se mies on niin p.ska eikä osallistu perheen elämään, niin mitä väliä sillä on vaikka onkin sairaalassa? Muutenkin outoa jos sinua ahdistaa se että mies hoidattaa sairauttaan. Taidat olla psykopaatti.
Mikä estää sinua menemään töihin kun mies on sairaalassa? Niin, lorvikatari.
Tänäänkin on työpäivä ja olen menossa töihin. En tiedä pitäisikö, mutta töissä on vajausta henkilöstöstä joten en hevin ottaisi sairaslomaa. Saamarin tympeää ja ahdistavaa...En tiedä pitäisikö vain katsoa jotain pienempää asuntoa itselle vai mitä.
AP