Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asuntolainan korko nousee 500e :(

Vierailija
10.11.2022 |

Asuntolainan korko nousee 500e/kk :( Mitä h***** tässä voi tehdä ? :(

Kommentit (565)

Vierailija
521/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Upeeta että itsensä ylivivuttaneet asuntovelkaiset jotka ovat saaneet asuntojen hinnat kuplimaan saadaan pois markkinoilta ja hinnat palautumaan normaalille tasolle. Se että korkosi nousee nykyisellä n3.% korolla 500€ ei pitäisi olla mikään yllätys, sillä pankkisi on kuitenkin stressitestannut sinut 6% korolla. Ellet ole sitten kaunistellut tulojasi. 

Eivät pankit stressitestaa esim sellaisia hakijoita, joilla on lainaan muut vakuudet, kuin ostettava asunto.

Ei minua ole ainakaan koskaan stressitestattu, kun olen hakenut lainoja.

Nytkin lainaa 350 000€ YKSIN, palkkatulo 1800€ netto, pääomatulot noin 2000€ /kk netto.

Eli yhteensä 3800€ netto. Elätän kahta lasta, miehellä ei juurikaan tuloja.

Mutta minulla ei ole hätää, otin korkokaton.

Lisäksi pankkien stressitestit eivät testaa kuin korkotason nousun. Eivät ne ota huomioon inflaatiota, räjähdysmäisesti nousevia muita kustannuksia ja yleistä taantumaa tai lamaa, joka pudottaa myös asunnon arvoa.

Oletko itse laskutaidoton? Toisekseen spekulointi tässä vaiheessa on aivan turhaa. Vaikka korkotaso on tällä hetkellä pikemminkin normalisoitunut, kukaan ei tiedä palataanko nollakorkoihin esimerkiksi kahden vuoden aikajänteellä vai jatkavatko ne edelleen nousuaan.

Asunto lyhytaikaisena sijoituksena on aivan yhtä riskialtis kuin mikä tahansa muukin sijoituskohde. Etenkin kun rakentamisen laatu tänä päivänä on varsin kyseenalaista voi kyseeseen tulla muitakin arvoa alentavia tekijöitä kuin asuntomarkkinat.

Vierailija
522/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se arvonnousu perustuu kun vuokratuotto on jo nyt surkea?

Hyvällä paikalla pääkaupungissa sijaitsevien asuntojen arvo nyt vain tuppaa nousemaan ihan itsestään. Moni varakas ei edes halua laittaa arvoasuntoaan vuokralle, säilyypähän pinnat kunnossa eikä ole ongelmia hankalista vuokralaisista.

Naapureillani on iso kämppä Eirassa enimmäkseen tyhjillään. Käyvät siellä satunnaisesti. Tykkäävät asua täällä maaseudun rauhassa. Perinnöksi jää aikuisille lapsilleen.

Mitä höpiset? Asuntojen hinnathan on Hesassa 10% rymylaskussa.

Jos perhe on omistanut eteläisessä kantakaupungissa kymmeniä vuosia velattoman arvoasunnon, ei heillä ole huolta pitää sitä hallussaan myös laskusuhdanteiden aikana. (Rahapulassa sen voi joku jälkipolvien tuhlaajapoika myydä.)

Ongelmiin voivat joutua sijoittajaprofiililtaan täysin erilaiset harrastelijasijoittajat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
523/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdessä oli tänään, että uusissa kerrostaloissa voi nousta 1000 euroa kuukaudessa asumiskulut.

Ja luit sitten vain sen raflaavan klikkiotsikon. Tai et ymmärtänyt lukemaasi.

Jutussa puhuttiin siitä, että uudosasunnonnostaneilla on yleensä muutama vuosi lyhennysvapaata: maksetaan yhtiölainasta vain korkoa ennen kuin lyhennykset alkavat. Totta kai rahoitusvastike nousee, kun lainaa aletaan lyhentää! Siihen asti on maksettu pelkkiä korkoja, jotka ovat tietysti murto-osa verrattuna lainanlyhennykseen. Nyt vielä korot nousevat samaan aikaan, niin siksi rahoitusvastike singahtaa.

Hoitovastike eli se perusvastike tuskin hyppää isosti. Omassa yhtiössä on esim. pitkäaikaiset sopimukset sähköstä ja kaukolämmöstä. Niiden kustannukset eivät muutu miksikään ensi vuonna.

Luin kyllä koko jutun. Noin 1000 euroa voi nousta kulut kuukaudessa keväällä ja on ongelma, jos osa naapureista ei pysty maksamaan. Taloyhtiö voi mennä konkurssiin.

Ja tonttivuokrakin voi nousta.

Vain hölmö ostaa mitään vuokratontilta.

Aika moni kerrostalo on vuokratontilla. Miten muuten ne indeksit menee?

Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin tonttipolitiikka on sellainen, että uudiskohteet ovat vuokratontilla. Ehkä joku taloyhtiöstä lohkaistu tontti voi vielä olla oma, mutta pääsääntöisesti muut vuokratontteja.

Vierailija
524/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hntojen ja kulujen nosteleminen on kuin hidasta tappamista.

Vierailija
525/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun vastike nousi 35 euroa, olen velaton asoasuja, taidan kohta ostaa oman asunnon. Mulle on naurettu, kun oon asunut asossa, mutta olen odottanut, että hinnat putoaa, niin voin ostaa käteisellä pienen oman asunnon.

Vierailija
526/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet ottanut lian ison lainan.

Mietitkö riskeä ennen lainan ottoa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
527/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisitte olleet fiksuja olisitte ottaneet lainan, jonka pystytte maksamaan 6% korolla. Ja olisitte alusta asti käyttäneet tämän summan mikä lyhennys olisi kuukausittain lainanlyhennykseen ja loppu sijoituksiin. Korkojen noustessa ei tarvitsisi yhtään tinkiä elintasosta vaan leikata aavistus sijoituksista. Näin me teimme

Vierailija
528/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ikävää, että jokaisen sukupolven pitää itse kokea lama, että oppii varautumaan siihen, että mikään ihanuus (kuten alhaiset lainan korot) eivät ole ikuisia.

90-luvun laman kokeneenä olen aika varovasti ottanut velkaa ja tyytynyt vähän pienempään asuntoon. Vaikka säästöön jääneet rahat eivät ole korkoa kasvaneet senttiäkään vuosiin, niin nyt pystytään kitkuttelemaan tämän krsiisin läpi luultavasti.

Silloin oli kyllä isompi ongelma, että oli menty takamaan toisten asuntolainoja, ja lamassa meni sitten molemmilta asunto, sekä takaajalta, että lainan saaneelta, kun  ei pystynyt maksamaan. Ne oli monelle katkeria paikkoja.

Näyttää kuitenkin siltä maailman merkit, että pahin olisi jo ensi vuonna ohi. Eli sinne asti pitäisi kulutusta leikata, ja monilla on ihan tarpeeksi tavaraa, kuten vaatteita ja elektroniikkaa, niin niiden päivittämisen väliinjätöstä säästää jo pitkän pennin tai centin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
529/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelette, että tämä on tämän tai ensi vuoden jälkeen taputeltu juttu. Euriborin viiden seuraavan vuoden ennuste on 3-5 prosenttia. Netistä voitte etsiä ja tutustua.

En usko sellaiseen.

Samasta syystä miksi korkotaso on viime vuosina ollut ennätyksellisen alhainen. Euroopan maat on velkaantuneet talouskriisien elvyttämisen vuoksi ja viimeisimpänä koronakriisin vuoksi. Korkea korkotaso olisi myrkkyä monelle velkaantuneelle valtiolle. Eikä ole kenenkään edun mukaista päästää Kreikkaa tai Italiaa konkurssin partaalle. Joten pienempi paha on madaltaa korkotasoa ja toivoa, ettei inflaatio karkaa liian suureksi.

Tämä. Tässäkin ketjussa nypitään vain omaa napanöyhtää. Jos katsoisitte kauemmas, näkisitte, että Etelä-Euroopassa on myös vietetty kulutusjuhlia ja nostettu höveliäästi isompia lainoja mitä harva suomalaisköyhä edes kehtaisi pyytää.

Ei ole pitkä aika, kun pelastettiin Kreikkaa ja kumppaneita. Siis niiden pankkeja; eiku välillisesti Ranskan ja Saksan pankkeja.

EU:lla ei ole nyt kertakaikkiaan varaa antaa näiden puliveivarimaiden/pankkien ajautua konkurssiin. Millään EU-maalla ei ole nykyisessä taloustilanteessa rahkeita lapioida euroja etelän pohjattomiin kaivoihin.

Höpöhöpö. Suomalaiset on euroopan velkaantunein kansa. Kova näyttämisen tarve.

Eivät ole. Hyvää keskitasoa. Toki se on äskettäin kasvanut vauhdikkaasti ja siinä kasvussa on ollut paljon muutakin rahanjakoa, kuin ylimääräistä tarvinneet koronatauti ja inflaatio.

Vierailija
530/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä moni tulee olemaan kusessa.

miten niin tulee olemaan, aika moni on jo, valtio silti heittää miljoonia jonnekin afrikan sarveen vaikka oma kansa näkee kohta nälkää

Vaalien alla erään puoluen mielestä on jo 30 vuotta suomalaiset nähneet nälkää, vaikka se on ihan puppua. Liikaa syödään edelleenkin. Monet ns köyhätkin.

Viime vaalien alla tuli kysymys itänaapurista, että joko suomalaiset kaatuu nälästä kaduille, kun lukivat näitä "vaalimainoksia".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
531/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paljon tsemppiä sinne. 👍

Vierailija
532/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelette, että tämä on tämän tai ensi vuoden jälkeen taputeltu juttu. Euriborin viiden seuraavan vuoden ennuste on 3-5 prosenttia. Netistä voitte etsiä ja tutustua.

En usko sellaiseen.

Samasta syystä miksi korkotaso on viime vuosina ollut ennätyksellisen alhainen. Euroopan maat on velkaantuneet talouskriisien elvyttämisen vuoksi ja viimeisimpänä koronakriisin vuoksi. Korkea korkotaso olisi myrkkyä monelle velkaantuneelle valtiolle. Eikä ole kenenkään edun mukaista päästää Kreikkaa tai Italiaa konkurssin partaalle. Joten pienempi paha on madaltaa korkotasoa ja toivoa, ettei inflaatio karkaa liian suureksi.

Euribor lasketaan pankkien keskinäisten rahoitusoperaatioiden päivän keskiarvosta. Sitä ei EKP päätä. Tietysti ohjauskorko vaikuttaa liikepankkien keskuspankilta saamien rahoitusten korkoon ja sitä kautta siihen korkoon, mitä ne toisiltaan pyytävät. Kriisitilanteessa ne kuitenkin nostavat omia korkojaan, vaikka EKP pitäisi ohjauskoron alhaalla ja varmistavat näin omaa vakavaraisuuttaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
533/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö annuiteettilainat ole nykyisin harvinaisia? Yleensä koronnousu vaikuttaa vain laina-aikaa jatkavasti ja tietysti päinvastoin.

Vierailija
534/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä laina on n. 1100e/kk. Nousee nyt 1600e/kk. Kyllä, olemme pulassa :( Ei todella tähän ole varauduttu. On pakko alkaa ottaan yövuoroja, ei tästä todellakaan muuten selviä. Ja kaikki ylityöt

Mielenterveys tässä menee :( Ruokaankin menee jo viikossa yli 50e enemmän kun aiemmin..

mitä hittoa mä en saa ees noin paljon palkkaa käteen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
535/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä laina on n. 1100e/kk. Nousee nyt 1600e/kk. Kyllä, olemme pulassa :( Ei todella tähän ole varauduttu. On pakko alkaa ottaan yövuoroja, ei tästä todellakaan muuten selviä. Ja kaikki ylityöt

Mielenterveys tässä menee :( Ruokaankin menee jo viikossa yli 50e enemmän kun aiemmin..

Eli teidän taloudessanne on kaksi maksajaa. Yhteinen lainanne tulee olemaan 1600 euroa, joka kahdelle jaettuna on 800e/kk mikä on varsin maltillinen kustannus asunnosta YHTÄ henkilöä kohden.

Lainan myöntöhetkellä pankki on laskenut, että taloutenne kestää 6% korot. Eli teillä ei pitäisi olla mitään hätää. Jos tuntuu, että 250e/kk lisäkustannusta on liikaa niin ehkä pitäisi pysähtyä miettiin mistä voitte säästää. Mitään todellista hätää rahasta teillä ei voi olla, ainoastaan liian suuret menot suhteutettuna tuloihin.

Vinkki muille:

1. Huomioikaa näissä valituksissa aina jakautuuko kulujen nousu kahdelle vai yhdelle maksavalle aikuiselle. Yhden hengen taloudessa 500e/kk olisi jo melko kova, mutta aloittajan tapauksessa 800e/kk asumiskustannuksia per maksava aikuinen on melko normaali ja maltillinen summa. Ihmiset maksavat YKSINKIN suurempia asumiskuluja kuukausittain.

2. Ei kannata ottaa lainaa "tappiin" eli niin paljon kuin pankki myöntää lainaa. Astetta vaatimattomampi asuntolaina ja asunto tuloihin nähden on aina järkevämpi ratkaisu.

3. Asuntolainan lyhennysvapaat kannattaa säästää aidosti haastavaan taloustilanteeseen, jossa toteutuu vähintään kaksi riskiskenaariota: esimerkiksi työttömyys ja korkojen nousu. Nyt moni on käyttänyt lyhennysvapaat sijoittamiseen matalien korkojen aikaan ja pörssikurssit pakastaa, joten todennäköisesti sijoituksetkin ovat miinuksella (=ei kannata myydä) eikä joustovaraa lyhennysvapauden muodossa enää ole käytettävissä mikäli oikea hätätilanne tulee.

Tästä tuli mieleen että miksi aloittaja ei ole varautunut korkojen nousuun? Tiedossa on ollut ettei ne ikuisesti ole matalalla.

Vierailija
536/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö annuiteettilainat ole nykyisin harvinaisia? Yleensä koronnousu vaikuttaa vain laina-aikaa jatkavasti ja tietysti päinvastoin.

Kyllä sitä annuiteettia ensimmäisenä vaihtoehtona ainakin tarjotaan.

Vierailija
537/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän aiemmin lainat ja hintataso oli pienempiä suhteessa tuloihin. Me rakennettiin uusi omakotitalo vuonna 2002-2003 ja se tuli maksamaan 200 000 markkaa tuolloin, eli noin 35 000€! Palkka oli mulla silloin joku 13 000 markkaa/kk eli reilu 2000.

Sitten tuli erot ja muut, ostin talon joka maksoi 113000 euroa eli yli kolme kertaa enemmän kuin rakentamamme talo, ja palkka on mulla vain 4000€ joten kyllähän mittasuhteet on ihan eri.

Samoin omat vanhempani ovat hankkineet omaisuutensa, talot ja metsät, markka-aikaan ja euroon siirtymisen myötä niiden arvo on kasvanut älyttömästi ja velat korkoineen on maksettu pois jo ajat sitten. Vastaavaa omaisuuden arvonnousua ei tule enää meidän elinaikanamme tapahtumaan.

Älä höpötä. Tuolloin oli jo eurot ja 2005 useampi ystäväni rakensi ja talot yli 250 000 ja tontti päälle.

Oman 85 000 euron lainani korko oli noin 400 e/kk vuonna 2005.

Euro tuli käteiskäyttöön 2002 Suomeen.

Vierailija
538/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö annuiteettilainat ole nykyisin harvinaisia? Yleensä koronnousu vaikuttaa vain laina-aikaa jatkavasti ja tietysti päinvastoin.

Kyllä sitä annuiteettia ensimmäisenä vaihtoehtona ainakin tarjotaan.

Minulla on ajoittain ollut toistakymmentä lainaa ja joka kerta on tarjottu ensimmäisenä vaihtoehtona tasaerälainaa, itse pidän enemmän annuiteettilainasta, minua motivoi pienenevä maksuerä ja pienemmäksi jäävä korkojen määrä, jos korkotaso on vakaa. Kummassakin lainatavassahan voi sopia kiinteän maksuerän, monille se on hyvä tapa hallita kuukausittaista taloutta, mutta jos korot nousevat kovasti, eikä lyhennysten määrää voi nostaa, asunnon vakuusarvo voi jäädä lainamäärään liian pieneksi. Hankala tilanne monille.

Vierailija
539/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelette, että tämä on tämän tai ensi vuoden jälkeen taputeltu juttu. Euriborin viiden seuraavan vuoden ennuste on 3-5 prosenttia. Netistä voitte etsiä ja tutustua.

Ja sähkökriisin kestosta ei ole tietoja.

Ja tuo verovähennys ja sähkötuki on suunniteltu vain tälle talvelle.

No, onneksi tämä tuli nyt niin en osta ikinä sähkölämmitteistä taloa.

Rauhoitu hyvä ihminen

Mä olen elänyt 58-vuotiaaksi asti, ja ensimmäistä kertaa kiinnitän huomiota sähkönkulutukseen. Asun 100 neliön sähkölämmitteisessä rivarissa Näsijärven rannalla. Pienellä vaivalla syys-lokakuun kulutuksesta sai pois 27 prosenttia. Kiinteähintainen ssopimus on voimassa maalusskuun loppuun. Toiselka neljänneksellä ensi vuonna hintojen on ennustettu tulevan alaspäin. Nyt eletään poikkeusaikaa, kestetään nyt tämä ja ehkä seuraava talvi, niin energia kriisi hellittää ja elämä jatkuu eteenpäin

Vierailija
540/565 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Monella nousee yhtiövastike tonnilla. Siinä sitä on repimistä jos palkka ei riitä. No, pienempään, auto halvempaan tai kokonaan pois, sijoitukset myyntiin ja kesämökki lihoiksi. Sillä selviää helposti.

Kenen luulet ostavan näitä asuntoja ja mökkejä joita tulee myyntiin pilvin pimein. Asuntokauppa sakkaa jo.

Ei auta kuin neuvotella laina-ajasta ja maksaa korkoja niin paljon kuin pystyy. Tämä on vasta alkua.

1990-luvun yleisin viitekorko eli Helibor oli korkeimmillaan 16 prosentin luokkaa ja sen päälle tuli vielä asiakaskohtainen marginaali. Asuntolainojen korot olivat yleisesti 1520 prosentin haarukassa, kertoo OP Ryhmän pääekonomist

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kuusi