Nelikymppisen vaivat
Täytin 40. Vuoden sisällä on ollut ekaa kertaa
-plantaarifaskiitti molemmissa jaloissa
-vuotavat peräpujamat
-polvikipuja
Kommentit (77)
48v mies, selkäongelmia oli jo kolmissakymmenissä, mutta toistaiseksi ei ole tullut vielä lisää vaivoja, no lääkärin mielestä verenpaine on vähän siinä ja siinä rajoilla onko liian korkea, mutta sekin taisi olla jo siinä 30-40v vaihteessa.
Ruoansulatusvaivoja ilmeisesti. Kivut sappivaivojen tyyppisiä, mutta ei ole sappikiviä. Eikä onneksi mitään kytevää vatsasyöpää.
Aknekin lehahti taas joku aika sitten. Juonteet ja finnit samaan aikaan on jotenkin niin veemäinen juttu.
Ei mitään vaivoja, paitsi selittämätöntä kutinaa aika ajoin.
Muutama salikerta ja kyykkään samoilla lukemat kuin 25v. Mielenkiinto salihommiin on usein vaan hukassa, onneksi kuitenkin olen suht hyvässä kunnossa vaikka pitkiä taukoja joskus tuleekin.
Sen olen huomannut, ettei enää tee mieli ottaa riskejä vaan kaipaa normi rauhallista elämää. Ulkomaat ei enää kiinnosta, mielummin asuntovaunulla Turkuun:)
Mentaalipuolen ongelmaa välillä, ei kestä hermo yhtään esim.arvpstelevaa/ v.mäistä työkaveria, ajaudun ristiriitatilanteisiin helpommin kuin kilttinä "tyttönä".
Vierailija kirjoitti:
- Paheneva ihosairaus
- Vaikeaoireinen migreeni
- Refluksi
- Depressio (Lääkkeillä kurissa)Ikää 46. Olen erittäin liikunnallinen, ylipainoa ei ole. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Piti oikein googlata mikä tuo depressio on ja ihmettelen kuinka liikunallisella voi olla sellainen sillä liikunnallahan pitäisi estää sellaista masennusta.
Juurikin oman pään sisältöön voi vaikuttaa vain itse eikä kukaan muu ja hyvin paljonkin voi vaikuttaa ja kaikki muu onkin ihan turhaa jos ei itse oivalla yhtään mitään niin ei sinne voi tuoda kukaan muukaan mitään. Ruokavalio auttaa refluksiin niin että välttää syömästä sitä aiheutuvaa närästystä. Minä kun jätin oluen pois kokonaan niin ei ole närästänyt sen jälkeen. Voin juoda vain kirkkaita ja siitä ei tule närästystä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 56 ja elämäni parhaassa kunnossa. Menen nelikymppisestä mutta olenkin mies.[/quote
Entäs puolisosi.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään vaivoja, paitsi selittämätöntä kutinaa aika ajoin.
Muutama salikerta ja kyykkään samoilla lukemat kuin 25v. Mielenkiinto salihommiin on usein vaan hukassa, onneksi kuitenkin olen suht hyvässä kunnossa vaikka pitkiä taukoja joskus tuleekin.
Sen olen huomannut, ettei enää tee mieli ottaa riskejä vaan kaipaa normi rauhallista elämää. Ulkomaat ei enää kiinnosta, mielummin asuntovaunulla Turkuun:)
Mentaalipuolen ongelmaa välillä, ei kestä hermo yhtään esim.arvpstelevaa/ v.mäistä työkaveria, ajaudun ristiriitatilanteisiin helpommin kuin kilttinä "tyttönä".
Mitä ihmeen kutinaa?
N42 eikä mitään terveysongelmia. Olen normaalipainoinen ja ulkoilen sekä venyttelen säännöllisesti.
Olen pätkäpaastoillut lähes koko elämäni, en syö maitotuotteita pl. juusto ja voi enkä lisättyä sokeria, viljatuotteita erittäin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Paheneva ihosairaus
- Vaikeaoireinen migreeni
- Refluksi
- Depressio (Lääkkeillä kurissa)Ikää 46. Olen erittäin liikunnallinen, ylipainoa ei ole. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Piti oikein googlata mikä tuo depressio on ja ihmettelen kuinka liikunallisella voi olla sellainen sillä liikunnallahan pitäisi estää sellaista masennusta.
Juurikin oman pään sisältöön voi vaikuttaa vain itse eikä kukaan muu ja hyvin paljonkin voi vaikuttaa ja kaikki muu onkin ihan turhaa jos ei itse oivalla yhtään mitään niin ei sinne voi tuoda kukaan muukaan mitään. Ruokavalio auttaa refluksiin niin että välttää syömästä sitä aiheutuvaa närästystä. Minä kun jätin oluen pois kokonaan niin ei ole närästänyt sen jälkeen. Voin juoda vain kirkkaita ja siitä ei tule närästystä.
Eri vastaaja tässä.
Traumoja en valinnut ja niistä tunnemuistoista ei pääse eroon edes terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 56 ja elämäni parhaassa kunnossa. Menen nelikymppisestä mutta olenkin mies.
Sinusta en tiedä, mutta minun mieheni sanoisi luultavasti samaa. On helppoa julistaa olevansa terve, kun ei mene lääkäriin mistään vaivasta.
Esivaihdevuosioireet ovat vaivanneet jo vuosia. Lyhyt kierto, sen mukana tullut uniongelmia ja Pms pahentunut. Hiuksia lähtenyt runsaasti jo kohta 3v ajan, alkaa jo paikoin päänahka kuultaa läpi. V-mäistä. Hormonaalinen migreeni myös 3 viikon välein, kun menkatkin. Hormikierukka on mutta siitä ei ole mitään apua, vuoto on vähäisempää kuin ennen mutta ei ole jäänyt pois. Jatkuva väsymys huonojen yöunien takia myös seksielämä kuollut. Ei ole haluja. N44
Nelikymppisten vaivoista kirjoitetaan kirjoja https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009136567.html
Polvi oireili joskus nuorempana, mutta on ollut oireeton, kun liikun ja pidän painoni normaalina. Vaihdevuodet eivät ole vielä oireilleet.
51 v
Väsyttää ja heikottaa ihan helvetisti kaiken aikaa. Liikunta on pitänyt lopettaa koska se vain pahentaa uupumusta ja väsymistä. Plantaarifaskiitista pääsin harjoituksilla eroon. Polvet rutisee kuin kuivat halot takassa silloin kun ottaa sukkia jalasta ja taivuttaa polvia. Suolisto-ongelmat on olleet riesana vuosia ja siitä johtuen yksipuolinen ja tylsä ruokavalio. On hormonaalinen migreeni ja myös se väsyttää. 44 vuotta on ikää.
Vierailija kirjoitti:
Polvet kipeät, nilkka kipeä. Nyt flunssa kolmatta viikkoa.
N41, hoikka
Tuli lisää mieleen.
Flunssa jatkuu edelleen ja kovassa yskässä lirahti hiukan housuun. Ei kiva.
Ikänäkö juuri alkanut ja lukulasit jo ehdottomat.
Alakerrassa limakalvo alkanut kipuilla seksissä. Gyne antoi ohjeet rasvata jne.
Rinnoissa (molemmissa) löytynyt fibroadenoomat. Onneksi ei syöpä!
Vielä voisin mainita että valvoa, ja varsinkaan ryypätä ei voi tai seuraava päivä on helvetillinen. Univaikeuksia riittää ja silloin kituutan eteenpäin.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisistä oli kyse mutta viisikymppiset vastaa.
Näin viisikymppisenä tuntuu niin absurdilta että nelikymppisenä oletetaan edes olevan mitään vaivoja.
Pitäkää hyvät ihmiset huolta itsestänne, ei vanheneminen tarkoita automaattisesti että pitää olla sairas ja raihnainen.
Mun 95-vuotias mummini asui yksin, sienestää, marjastaa ja hoitaa suuren osan omakotitalon töistä itse. Terävä kuin partaveitsi ja kroppakin toimii. Itse olen 49 ja pienten (8 ja 6v) lasten äiti, ei mitään sairauksia, raskaudetkin sujui ongelmitta.
Olen 56 ja elämäni parhaassa kunnossa. Menen nelikymppisestä mutta olenkin mies.