Teini heittää aamupalan roskiin ja ottaa muuta syötävää
Miten saisi teinin ymmärtämään, että aamupalaa ei heitetä roskiin jos on nälkä ja oteta muuta mieleistä syötävää.
Kerran kaksi viikossa on puuroa ja kaikille sama aamupala. Ei ole tarkoitus silloin ottaa leipää ja leikkeleitä. Toki jos puuron jälkeen olisi jäänyt nälkä, niin sitten olisi voinut ottaa leipää ja leikkeleitä. Nyt kuitenkin teini heittää lähes koko puuron roskiin ja lähtee ottamaan leipää, juustoa ja leikkeleitä kun on nälkä. Teinille on kerrottu, että raha ei kasva puussa ja kun on puuro aamiainen, niin se on sitä kaikille ja tarkoitus on myös se, että leipää ja leikkeleitä syödään yhdessä myöhemmin (riittävät jokaiselle seuraavaan aamu- ja/tai iltapalaan.
Hyviä ideoita kehiin?
Kommentit (763)
Ymmärrän, jos teillä on todella tiukkaa rahasta. Tällöin saat myös teinisi ymmärtämään, jos annat häen valita mistä haluaa luopua: hän saattaa haluta luopua vaikkapa lihasta ja korvata sen soijarouheella, jolloin hänellä olisi mahdollisuus syödä aamulla leipää ja leikkelettä. Tai karkeista, tai jostain vaatehankinnasta... Anna teinin itse tehdä päätös.
Jos taas teillä olisi varaa syödä leipää aamuisin, mutta haluat määräillä, niin ei mulla ole mitään sanottavaa.
Lopeta leikkeleiden osto ja sano että ei ole varaa
Mulle puuro on nono
Syököön leipää ja leikkeleet on turhat
Teillä eletään rikkaasti jos leikkeleitä on kaapissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeastiko ihmiset antaa lastensa päättää mitä syövät tai eivät syö? Ei tulisi kuuloonkaan meillä.. Sitä syödään mitä on tarjolla ja jos ei kelpaa, niin on nälissään. Ei ihme, että nykynuoret on kiukuttelevia lumihiutaleita, jotka pahoittaa mielensä jos ei ole heille mieluista ruokaa tarjolla, jos jo kotona annetaan pompottaa vanhempia miten lystää ja vanhemmat tekee niin kuin lapset käskee.. Ihan uskomatonta!
Aina ei ole hyvää ruokaa tarjolla, eikä saa mitä haluaa. Olen yllättynyt ja suorastaan järkyttynyt, miten moni täällä tuntuu antavan lasten päättää mitä milloinkin syödään tai "maistaisit nyt edes". Voi herranjestas! Ehkä olen huono äiti itse, mutta kyllä meillä lapset syö mukisematta sitä mitä on tarjolla. Toiset tykkää jostain ja toiset jostain, mutta ei meillä ruveta eri ruokia tai tarvikkeita ostamaan kenenkään mieltymysten mukaan.
Se on sitä kasvattamista, se. Että antaa lapselle/teinille tilaa päättää jostakin, ikäkauden mukaan yhä enemmän.
Se että ruokaan liittää pakkoa, nolaamista, nöyryyttämistä, uhriutumista, kyykyttämistä tunteilla kiristämistä jne on yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Miksi kenenkään pitäisi syödä jotain joka ei maistu tai josta ei pidä?
Aamupalalle on erinomaisen helppo varata erilainen valikoima tarvikkeita, joista sitten kukin kokoaa itselleen mieluisan aamupalan.
Tietenkin syödään niitä mieleisiä puuroja, mitä on syöty useampi vuosi. Ketään ei pakotetaan syömään eikä tarjota inhokkeja. Ei kuitenkaan täysin lempiruokaa voi olla joka päivä ja jokaiselle. Niin ei maailma toimi. En itsekään heitä vaikka lasagnea roskiin ja ota itselleni kasvislasagne, mistä tykkään enemmän jos onntarkoitus syödä vaikka kaikkibyhdessä seuraavana päivänä.
Ei kuitenkaan perheen ruokailut ole karkkikauppa.
Ap.
Vuosia olemme syöneet puuroa kerran, kaksi viikossa. NIINPÄ. Siihen päälle päiväkodin ja koulun aamupuurot ja lounaspuurot, niin jo alkaa riittää!
Syö itse se puurosi ja säästä siinä. Syö vaikka joka aamu usean vuoden ajan, niin tiefät milyä tuntuu.
Anna nyt lapsille leipää ja leikkeleitä. Ei voi kenenkään budjetti siihen kaatua.
Jeps, juuri näin. Vuosia olemme puuroa syöneet kerran kaksi viikossa. Useimmiten kaura-, ohra- tai riisipuuroa eli sitä, mikä meillä menee parhaiten. Erilaisia lisukkeita on tarjolla on tykkää ottaa kuten voisilmä, maitoa, marjoja, mehukeittoa, raejuustoa, kanelia, sokeria, hilloa. Puuro tuo vaihtelua ja tasapainottaa ruokamenoja. Välillä saa ne marjatkin menemään parhaiten puuron kera.
Ap.[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Eikö ne puurojämät voi laittaa leipätaikinaan.
AHaa, ensin teini syö siitä puurosta puolet ja kaataa sitte loput leipätaikinaan.
Yökk.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin hvetin laiska etten jaksa vääntää aamupaloja. Teinit saa tehdä itse, kunhan kertovat minkätyyppisiä tarvikkeita pitää hommata. Hyvää kasvatusta itsenäiseen elämään. Ei sitä aikuisena kukaan tule aamupaloja tekemään kotiin. Tai sitten pitää hommata hyvä elämänkumppani tekemään.
Kyllä oli ihanaa, kun äiti laittoi aamiaisen valmiiksi niin kauan kunnes muutin kotoa pois 19-vuotiaana. Herätessä pääsi suoraan valmiiseen pöytään ja siinä oli puurot, leivät, leikkeleet, kanamunat, kurkut ja tomaatit jne... En minä tuosta pilalle mennyt. Tykkään laittaa ruokaa ja kutsun kavereita kylään, kun haluan kokeilla jotain uutta reseptiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeastiko ihmiset antaa lastensa päättää mitä syövät tai eivät syö? Ei tulisi kuuloonkaan meillä.. Sitä syödään mitä on tarjolla ja jos ei kelpaa, niin on nälissään. Ei ihme, että nykynuoret on kiukuttelevia lumihiutaleita, jotka pahoittaa mielensä jos ei ole heille mieluista ruokaa tarjolla, jos jo kotona annetaan pompottaa vanhempia miten lystää ja vanhemmat tekee niin kuin lapset käskee.. Ihan uskomatonta!
Aina ei ole hyvää ruokaa tarjolla, eikä saa mitä haluaa. Olen yllättynyt ja suorastaan järkyttynyt, miten moni täällä tuntuu antavan lasten päättää mitä milloinkin syödään tai "maistaisit nyt edes". Voi herranjestas! Ehkä olen huono äiti itse, mutta kyllä meillä lapset syö mukisematta sitä mitä on tarjolla. Toiset tykkää jostain ja toiset jostain, mutta ei meillä ruveta eri ruokia tai tarvikkeita ostamaan kenenkään mieltymysten mukaan.
Se on sitä kasvattamista, se. Että antaa lapselle/teinille tilaa päättää jostakin, ikäkauden mukaan yhä enemmän.
Se että ruokaan liittää pakkoa, nolaamista, nöyryyttämistä, uhriutumista, kyykyttämistä tunteilla kiristämistä jne on yksiselitteisesti henkistä väkivaltaa.
Miksi kenenkään pitäisi syödä jotain joka ei maistu tai josta ei pidä?
Aamupalalle on erinomaisen helppo varata erilainen valikoima tarvikkeita, joista sitten kukin kokoaa itselleen mieluisan aamupalan.
Tietenkin syödään niitä mieleisiä puuroja, mitä on syöty useampi vuosi. Ketään ei pakotetaan syömään eikä tarjota inhokkeja. Ei kuitenkaan täysin lempiruokaa voi olla joka päivä ja jokaiselle. Niin ei maailma toimi. En itsekään heitä vaikka lasagnea roskiin ja ota itselleni kasvislasagne, mistä tykkään enemmän jos onntarkoitus syödä vaikka kaikkibyhdessä seuraavana päivänä.
Ei kuitenkaan perheen ruokailut ole karkkikauppa.
Ap.
Eihän se aamupala ole ruokailu, vaan tyypillinen ateria, jonka jokainen koostaa itse itselleen. Juuri se jolla voisit osoittaa huomioimista teineillesi ja antaa heille päätäntävaltaa sopivassa mitassa.
Miksi ihmeessä teillä ei kaikki syö kasvislasagnea?
t. kahden teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä heittäisin teinin roskiin.
Ei vaan, mun mielestä ihan kohtuullista että olet pahoittanut mielesi. Mun mielestä lapset syö tasan tarkkaan sitä mitä on tarjolla, niin kauan kun eivät ruokia ja elämistään itse maksa. On ihan hyvä, että välillä on puuroa ja välillä leipää. On vaihtelua. Mielestäni on kunnioituksen puutetta, jos ruokaa heitetään roskiin ja otetaan jotain mitä itse halutaan, piittaamatta pätkääkään siitä että muut kyllä syö sitä puuroa ja näin ollen sitä leikkelettä yms riittäisi seuraavaan kertaan kaikille. Nyt ei riitä, jos teini itsekkäästi ottaa milloin lystää.
Jos ja kun puurosta ei tykkää, niin siitä voisi koittaa tehdä jotenkin mieluisampaa syötävää, esim. mehukeittoa, raejuustoa ja banaania sekaan? Tai vähän kanelia puuron päälle.. Erilaisia makuja voi puuronkin kanssa kokeilla.
Jeps, juuri näin. Vuosia olemme puuroa syöneet kerran kaksi viikossa. Useimmiten kaura-, ohra- tai riisipuuroa eli sitä, mikä meillä menee parhaiten. Erilaisia lisukkeita on tarjolla on tykkää ottaa kuten voisilmä, maitoa, marjoja, mehukeittoa, raejuustoa, kanelia, sokeria, hilloa. Puuro tuo vaihtelua ja tasapainottaa ruokamenoja. Välillä saa ne marjatkin menemään parhaiten puuron kera.
Ap.
Hahhah, puuroneuroosi. Veikkaan että sinulla on syömishäiriöhistoriaa.
Lapset " vievät " vanhempiaan, no elämä tulee lujaa opettamaan.
Tee vähemmän puuroa ja anna teinin syödä leipää.
Mut pakotettiin teininä syömään puuroa aamupalaksi, enkä vieläkään, yli 10 vuotta myöhemmin, voi sietää puuroa missään muodossa. Olin ja olen aamupahoinvoinnista kärsivä, eli vain harva ruoka menee mulla alas kakomatta heti heräämisen jälkeen. Puuron limainen koostumus ei ollut sieltä parhaasta päästä.
Meillä on yksi keliaakikko, yksi kala-allerginen ja kaksi laktoosi-intolerantikkoa. Ruoan pystyy kyllä laittamana niin, että kaikki saa hyvää toivomaansa ruokaa ja silti rahaakin säästyy.
Jos joku meillä ei suostuisi syömään kasvislasagnea, hänelle tehtäisiin ihan vaan pienempään vuokaan oma versio. Näin minä olen kokannut 15 vuotta, kun on pitänyt laittaa se gluteeniton/kalaton versio jostakin.
Siellä se samassa uunissa paistuu. Tosin kalattomalle pitää paistaa erikseen eri uunillisessa, koska se pelkkä haju saa hänet oksentelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset " vievät " vanhempiaan, no elämä tulee lujaa opettamaan.
Ei, vaan ihan terve rajapinta asettaa omia rajoja ja osoittaa itsenäisyyttä. Olet harvinaisen kujalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä heittäisin teinin roskiin.
Ei vaan, mun mielestä ihan kohtuullista että olet pahoittanut mielesi. Mun mielestä lapset syö tasan tarkkaan sitä mitä on tarjolla, niin kauan kun eivät ruokia ja elämistään itse maksa. On ihan hyvä, että välillä on puuroa ja välillä leipää. On vaihtelua. Mielestäni on kunnioituksen puutetta, jos ruokaa heitetään roskiin ja otetaan jotain mitä itse halutaan, piittaamatta pätkääkään siitä että muut kyllä syö sitä puuroa ja näin ollen sitä leikkelettä yms riittäisi seuraavaan kertaan kaikille. Nyt ei riitä, jos teini itsekkäästi ottaa milloin lystää.
Jos ja kun puurosta ei tykkää, niin siitä voisi koittaa tehdä jotenkin mieluisampaa syötävää, esim. mehukeittoa, raejuustoa ja banaania sekaan? Tai vähän kanelia puuron päälle.. Erilaisia makuja voi puuronkin kanssa kokeilla.
Riippuu varmaan puurosta ja sen koostumuksesta. Kaurapuurosta saa kiireinen ja kiukkuinen keittäjä aikaan limapuuron, jota ei syö erkkikään paitsi se marttyyri keittäjä pahalla sisulla.
Hauskat sattumamöykyt puurossa vievät puurohimot loppuiäksi.
Suolan määrä puurossa voi nuoren suussa maistua liialliselta?
Kysyn vielä, että miksi ihmeessä annostelet teinille puuron valmiiksi? Jo päiväkodissa harjoitellaan itse annostelemista. Ei silloin kenenkään tarvitse heittää mitään hukkaan.
Kyllä meillä syö välillä lapset sellaista ruokaa, mistä eivät niin tykkää. Kolmella lapsella on kaikilla aika eri maut, yksi rakastaa vihanneksia ja toinen kantarelleja ja kolmas inhoaa muita juureksia kuin punajuuria. Aika kapea olisi ruokavalio, jos tehtäisiin aina vaan pizzaa, muusia ja lihapullia sekä ranskalaisia ja kalapuikkoja, jotta kaikille olisi sellaista, mistä tykkäävät.
Tee sille kunnon munakas, niin nälkä pysyy poissa pitempään. Vai onko kananmunat liian kallista?
Teineillä on kääntynyt vuorokausirytmi ja ne aamut on muutenkin vaikeita. Siihen sitten ihan turha riita typerästä puurosta niin hyvin alkaa päivä!
Eihän kyse olekaan siitä, että syötäisiin väkisin pahaa ruokaa, vaan siitä, että jos 4 ihmistä pitää vaikka kalakeitosta ja 1 ei, niin ei sille yhdelle aleta erikseen tekemään jotain. Tilanne on taas toisenlainen vaikkapa lasagnen kanssa. On ihan mahdotonta tehdä viiden hengen perheessä kaikille sitä tosi mieluista ruokaa, ellei se sitten olisi jotain tyyliin ranskalaisia ja lihapullia, mutta kun ei ole järkevää sekään.
Mulle on tärkeää, että erilaisille mauille ja ruuille altistetaan lapsia, kun ei siellä koulussakaan voi valita mitä ruokaa tänään syötäisiin. Näin on mun lapsuudenkodissa toimittu ja näin toimin itsekin ja hyvin on toiminut. Eipä nuo kertaakaan ole vielä nälissään nukkumaan tai kouluun menneet, mutta minua ei lapset pompota, en tiedä miten teillä on..
Minä ainakin olen kiitollinen omista lapsistani, ei niin päin että heidän pitäisi madella edessäni. Toisekseen, jos en olisi lapsia saanut, olisin todennäköisesti joutunut maksamaan itseni kipeeksi lapsettomuushoidoista. Siinä mielessä maksan iloiten leikkeleet sun muut. Ei kannata tehdä ruokapöydästä taistelutannerta.