Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäinen päivä kotihoidossa. Pelkään, että en ollut tarpeeksi tehokas. Osaisiko joku sanoa tästä mitään?
08.11.2022 |
Kommenttia haluaisin koska en ehtinyt sitä töissä ottamaan, vuoro meni aivan huijauksessa. Tykkäsin kyllä mutta pelkään, että en ollut tarpeeksi tehokas.
Eli lyötiin puhelin ja avaimet käteen. Siitä sitten asiakkaille eri osoitteisiin suuntaamaan. Eipä mitään, olin innoissani.
En oikein hahmottanut aina mapsin kautta mitä reittiä menisin ja saatoin vahingossa kulkea ohi, välillä löysin itseni takapihalta. Välillä kesti avaimien kanssa sählääminen. Sitten asiakkaan hoitosuunnitelmat ja toki halusin heihin tutustua myös muuten kun vain tehdä pakolliset ja lähteä. Jäin välillä istumaan jos aikaa käynnillä näytti olevan.
Oli hauska tutustua heihin.
No sitten aina vaan seuraavaan ja taas sumplimista osoitteiden kanssa. Yritin parhaani ja kävelin ripeästi.
Tein kaikki työt miten piti mutta tosiaan nuo matkat ja etsimiset, sitten vielä löytäminen asiakkaiden tavaroista tarvittavat välineet (lääkkeet, eri astiat yms) ja vielä se parhain mahdollinen tutustuminen siinä samalla. Taas seuraavalle.
Aika meni aivan uskomattoman nopeasti.
Tein kaiken kuten piti mutta olin myöhässä, ilmeisesti tunnin jäljessä mutta vuoro itsessään venyi vain puolisen tuntia. Tästä tuli pettymys itseensä, olisi vain pitänyt olla nopeampi vielä ja jättää sellainen turhempi keskustelutuokio pois.
Oli kuitenkin ilo nähdä heitä ja pidin asiakkaista.
Mahdollisimman hyvät kirjaukset yritin myös tehdä siinä samalla ja katsoa, että hoitosuunnitelmaa noudatin.
Pelkään kuitenkin, että hitaudestani tulee sanomista.
Haittaako se ensimmäisenä päivänä. Kaikki meni kuitenkin hyvin muuten.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Teit hienosti. Kotihoito on nykyään täyttä kaaosta ja epäinhimmillistä sekä työntekijälle että asiakkaalle. Aivan liian huonokuntoisia hoidetaan kotona, liian vähän henkilökuntaa. Kirjaamiset ja muut paperityöt vievät aikaa pois hoitotyöstä.
Ainakin Helsingissä ruokatauko on enemmän poikkeus kun sääntö. Ylityötä ja tuplavuoroja koko ajan.Toivon Ap että sinun kotihoitotyöpaikkasi ei ole yhtä kaoottinen, ja että työkuorma olisi siellä inhimmillinen. Kaikkea hyvää!
Kiitos sinulle. :)
Kyllä, huomaan myös paljon epäkohtia alalla, mitä olen eri paikoissa ollut.
Tavallaan pidän työstäni todella paljon, jossa olenkin uusi tulokas, vastavalmistunut.
Huomaan, että tietynlaisella pysähtymisellä ihmisten ääreen on suuri vaikutus. Pidän asiakkaista ja olen tehokas (paikassa jonka tunnen) mutta itseäni häiritsee tietyt epäkohdat niin paljon, etten jostain syystä pysty olemaan vakityössä.
On paljon helpompaa ehkä tehdä vain sijaisuuksia, silloin voi keskittyä tärkeämpään, eli asiakkaisiin eikä tule paljoa paperihommia työstettäväksi. Ei myöskään tarvitse paneutua työilmapiiriin (yleensä ongelmia ja itse olen ehkä vähän kiltti ja yritän miellyttää kaikkia) suuremmin vaan voi käyttää tämänkin energian itse työhön. Tavallaan pidän itseni onnellisena kun teen vapaamuotoisemmin tätä työtä enkä joudu ehkä henkilökohtaisesti ongelmien keskiöön ja siitä aiheutuvaan katkeruuteen - joka pidemmällä välillä saattaa näkyä itsessään hoitajana ettei kiinnosta enää panostaa, ymmärrän leipiintymisen kyllä.
Se tuntuisi olevan vähän sellaista, että työlle joutuu antamaan valtavasti saamatta siitä oikeasti itselleen tarpeellisia korvauksia. Kaikki ne "pakolliset" ylityötunnit joista ei edes saa kunnon korvauksia.
Siksi suojelen itseäni ja saan olla vierailijana työpaikoilla, toki teen parhaani ja stressaan koska välitän mutta se aito kiinnostus työssä pysyy kun ei tarvitse repiä itseään joka ikiseen epäkohtaan mitä ympärillä voi työpaikalla olla.
Olen itse liian herkkä kyllä sellaiselle pakkotyölle jos alkaa liikaa menemään focus pois itse työstä vaan keskitytään liikaa kaikkeen muuhun epäolennaiseen.
Nostan jokaiselle hattua joka hoitaja on, todella.
Paljon hyvää myös sinulle!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on alkanut jostain syystä kiinnostaa hoitotyö ja esim. juuri kotihoito, nyt olen täysin eri alalla eikä hoitoalan koulutusta ole. Mikä on nopein tie alalle, voiko lähihoitajaopiskelijana jo tehdä keikkaa? Ja paljon niitä opintoja pitää olla käytynä? Kertokaa myös tietäjät muuten, mitä kotihoidon tyypillisiin tehtäviin kuuluu ja mitä taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Mua on alkanut jostain syystä kiinnostaa hoitotyö ja esim. juuri kotihoito, nyt olen täysin eri alalla eikä hoitoalan koulutusta ole. Mikä on nopein tie alalle, voiko lähihoitajaopiskelijana jo tehdä keikkaa? Ja paljon niitä opintoja pitää olla käytynä? Kertokaa myös tietäjät muuten, mitä kotihoidon tyypillisiin tehtäviin kuuluu ja mitä taas ei.
Haet lähärikouluun, pääset varmasti (mikäli ei rikostaustaa huumeiden kanssa).
Käyt ensimmäisen harjoittelun ja saatat päästä jo tekemään keikkaa jos hyvin menee. Sitten kerrytät opintopisteitä ja toisen harjoittelun jälkeen viimeistään sata varmasti työllistyt. Todennäköisesti saat oppisopimus paikan mikäli haluat. Riippuu toki motivaatiosta.
Lääkeluvat kannattaa hoitaa kuntoon heti kun mahdollista.
Itse valmistuin 1,5 vuodessa kiitettävin arvosanoin ja sain jokaisesta paikasta töitä. Pidin eri työpaikoista todella paljon, siis ihanaa on ollut vaikka myös paikoin pelottavaa kun ei oikein luota itseensä aina.
Edelleen stressaan tosi paljon mutta kyllä ne päivät hoituvat. Haluan opiskella lisääkin.
Minä voin ainakin suositella alalle, polkuja on niin monenlaisia ja töitä tosi paljon erilaisia. Saat itse valita. Se tässä onkin varmaan yksi paras puoli. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvisit tosi hyvin, kun ajattelee, miten jäit heti yksin tekemään. Kuukauden päästä suhailet kuin vanha tekijä. Opit, että keskustelut köydään hommien yhteydessä jne. Kyllä siihen tulee rutiinia. Kuulostat todelliselta helmeltä alalle. Kiitos että teet tärkeää työtä <3
Minusta kuulostaa siltä että ap palaa loppuun aika äkkiä. Ei kotihoidossa ole laskettu aikaa asiakkaiden kanssa jutustelulle vaikka voisi kuvitella että se olisi aika tärkeäkin osa tuota ryötä mutta ehei!
Joo tuo jutustelu kannattaa opetella tekemään siinä työnlomassa. Toki jos on ylimääräistä aikaa niin sitten voit jäädä juttelemaan. Mutta jos työt venyy ja seuraavan asiakkaan käynti "myöhästyy" sen takia, niin ei silloin jäädä juttelemaan. Sen asiakkaan kanssa voi hyvin vaihtaa kuulumisia siinä vaipanvaihdon/pesujen/haavanhoidon/aamupalan laiton yhteydessä.
Ensimmäiseksi päiväksihän tuo meni hyvin. Tottakai extra-aikaa menee paikkojen yms. etsimiseen. Ei asiakkaisiin kannata heti sen syvemmin koittaa tutustua, koska luultavasti heti huomenna sulla on jo uudet asiakkaat etkä millään voi kaikkea muistaa. Teet ne mitä käynnillä pitää tehdä. Niihin asiakkaisiin kyllä ajankanssa tutustuu.
Kannattaa myös varata aikaa olla iltapäivästä toimistolla, koska sielläkin on tekemistä. Joudut esim. selvittämään jotain asiaa sairaanhoitajan/tiimin muiden hoitajien kanssa, varaamaan tarvikkeita asiakkaalle, päivittämään asiakkaan tietoja. Ja siellä toimistolla kuulee myös muiden päivästä ja muista asiakkaista ja oppii käytäntöjä sekä tutustuu työkavereihin. Sellainen tiedonvaihto on yllättävän tärkeää työn sujuvuuden kannalta.
Ne ketkä tulee 5min. ennen työajan loppumista toimistolle on usein ihan ulapalla kaikista jutuista. Myös seuraavalle vuorolle on usein jotain kerrottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvisit tosi hyvin, kun ajattelee, miten jäit heti yksin tekemään. Kuukauden päästä suhailet kuin vanha tekijä. Opit, että keskustelut köydään hommien yhteydessä jne. Kyllä siihen tulee rutiinia. Kuulostat todelliselta helmeltä alalle. Kiitos että teet tärkeää työtä <3
Minusta kuulostaa siltä että ap palaa loppuun aika äkkiä. Ei kotihoidossa ole laskettu aikaa asiakkaiden kanssa jutustelulle vaikka voisi kuvitella että se olisi aika tärkeäkin osa tuota ryötä mutta ehei!
Joo tuo jutustelu kannattaa opetella tekemään siinä työnlomassa. Toki jos on ylimääräistä aikaa niin sitten voit jäädä juttelemaan. Mutta jos työt venyy ja seuraavan asiakkaan käynti "myöhästyy" sen takia, niin ei silloin jäädä juttelemaan. Sen asiakkaan kanssa voi hyvin vaihtaa kuulumisia siinä vaipanvaihdon/pesujen/haavanhoidon/aamupalan laiton yhteydessä.
Ensimmäiseksi päiväksihän tuo meni hyvin. Tottakai extra-aikaa menee paikkojen yms. etsimiseen. Ei asiakkaisiin kannata heti sen syvemmin koittaa tutustua, koska luultavasti heti huomenna sulla on jo uudet asiakkaat etkä millään voi kaikkea muistaa. Teet ne mitä käynnillä pitää tehdä. Niihin asiakkaisiin kyllä ajankanssa tutustuu.
Kannattaa myös varata aikaa olla iltapäivästä toimistolla, koska sielläkin on tekemistä. Joudut esim. selvittämään jotain asiaa sairaanhoitajan/tiimin muiden hoitajien kanssa, varaamaan tarvikkeita asiakkaalle, päivittämään asiakkaan tietoja. Ja siellä toimistolla kuulee myös muiden päivästä ja muista asiakkaista ja oppii käytäntöjä sekä tutustuu työkavereihin. Sellainen tiedonvaihto on yllättävän tärkeää työn sujuvuuden kannalta.
Ne ketkä tulee 5min. ennen työajan loppumista toimistolle on usein ihan ulapalla kaikista jutuista. Myös seuraavalle vuorolle on usein jotain kerrottavaa.
Listat on niin täynnä käyntejä että usein tulee toimistolle jo vasta kun työaika on päättynyt. Sitten odottaa vielä raportointi ja paperityöt. Usein kiristetään vielä jäämään tuplavuoroon.
Olin 22 v alalla, paloin loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on alkanut jostain syystä kiinnostaa hoitotyö ja esim. juuri kotihoito, nyt olen täysin eri alalla eikä hoitoalan koulutusta ole. Mikä on nopein tie alalle, voiko lähihoitajaopiskelijana jo tehdä keikkaa? Ja paljon niitä opintoja pitää olla käytynä? Kertokaa myös tietäjät muuten, mitä kotihoidon tyypillisiin tehtäviin kuuluu ja mitä taas ei.
Haet lähärikouluun, pääset varmasti (mikäli ei rikostaustaa huumeiden kanssa).
Käyt ensimmäisen harjoittelun ja saatat päästä jo tekemään keikkaa jos hyvin menee. Sitten kerrytät opintopisteitä ja toisen harjoittelun jälkeen viimeistään sata varmasti työllistyt. Todennäköisesti saat oppisopimus paikan mikäli haluat. Riippuu toki motivaatiosta.
Lääkeluvat kannattaa hoitaa kuntoon heti kun mahdollista.Itse valmistuin 1,5 vuodessa kiitettävin arvosanoin ja sain jokaisesta paikasta töitä. Pidin eri työpaikoista todella paljon, siis ihanaa on ollut vaikka myös paikoin pelottavaa kun ei oikein luota itseensä aina.
Edelleen stressaan tosi paljon mutta kyllä ne päivät hoituvat. Haluan opiskella lisääkin.Minä voin ainakin suositella alalle, polkuja on niin monenlaisia ja töitä tosi paljon erilaisia. Saat itse valita. Se tässä onkin varmaan yksi paras puoli. :)
Ap
Monta ihanaa työpaikkaa, joista yhteenkään et jäänyt? Palaneen käryä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit hienosti. Kotihoito on nykyään täyttä kaaosta ja epäinhimmillistä sekä työntekijälle että asiakkaalle. Aivan liian huonokuntoisia hoidetaan kotona, liian vähän henkilökuntaa. Kirjaamiset ja muut paperityöt vievät aikaa pois hoitotyöstä.
Ainakin Helsingissä ruokatauko on enemmän poikkeus kun sääntö. Ylityötä ja tuplavuoroja koko ajan.Toivon Ap että sinun kotihoitotyöpaikkasi ei ole yhtä kaoottinen, ja että työkuorma olisi siellä inhimmillinen. Kaikkea hyvää!
Kiitos sinulle. :)
Kyllä, huomaan myös paljon epäkohtia alalla, mitä olen eri paikoissa ollut.
Tavallaan pidän työstäni todella paljon, jossa olenkin uusi tulokas, vastavalmistunut.
Huomaan, että tietynlaisella pysähtymisellä ihmisten ääreen on suuri vaikutus. Pidän asiakkaista ja olen tehokas (paikassa jonka tunnen) mutta itseäni häiritsee tietyt epäkohdat niin paljon, etten jostain syystä pysty olemaan vakityössä.
On paljon helpompaa ehkä tehdä vain sijaisuuksia, silloin voi keskittyä tärkeämpään, eli asiakkaisiin eikä tule paljoa paperihommia työstettäväksi. Ei myöskään tarvitse paneutua työilmapiiriin (yleensä ongelmia ja itse olen ehkä vähän kiltti ja yritän miellyttää kaikkia) suuremmin vaan voi käyttää tämänkin energian itse työhön. Tavallaan pidän itseni onnellisena kun teen vapaamuotoisemmin tätä työtä enkä joudu ehkä henkilökohtaisesti ongelmien keskiöön ja siitä aiheutuvaan katkeruuteen - joka pidemmällä välillä saattaa näkyä itsessään hoitajana ettei kiinnosta enää panostaa, ymmärrän leipiintymisen kyllä.
Se tuntuisi olevan vähän sellaista, että työlle joutuu antamaan valtavasti saamatta siitä oikeasti itselleen tarpeellisia korvauksia. Kaikki ne "pakolliset" ylityötunnit joista ei edes saa kunnon korvauksia.Siksi suojelen itseäni ja saan olla vierailijana työpaikoilla, toki teen parhaani ja stressaan koska välitän mutta se aito kiinnostus työssä pysyy kun ei tarvitse repiä itseään joka ikiseen epäkohtaan mitä ympärillä voi työpaikalla olla.
Olen itse liian herkkä kyllä sellaiselle pakkotyölle jos alkaa liikaa menemään focus pois itse työstä vaan keskitytään liikaa kaikkeen muuhun epäolennaiseen.Nostan jokaiselle hattua joka hoitaja on, todella.
Paljon hyvää myös sinulle!Ap
Tälläisiltä keikkalaisilta usein unohtuu sen työnjatkuvuuden kannalta tärkeitä asioita, kun keskitytään vaan siihen että asiakkaan luona hommat hoituu ja olen läsnäoleva kivahoitaja. Joka toki pitää ollakkin.
Mutta sitten on sijaisten jäljiltä usein esim. hoitotarvikkeet asiakkaan luota loppu, kun ei ole viitsitty/ehditty tai ajateltu niitä varata seuraavalle. Tai ei ole tilattu puuttuvaa lääkettä, kun ajateltu että kyllä ne vakkarihoitajat hoitaa, ei infota sairaanhoitajaa jostain tärkeästä asiasta. Ei lueta kalenteria jossa kerrotaan, että pitäisi asiakkaalle vaikka tilata kyyti lääkäriin tai ylipäätään lueta kalenteria tai viestivihkoa. Muutenkin viestintä ei toimi. Kun on se ajatus, että teen vaan siellä asiakkaan luona sen työn. Kotihoidossa on ihan hirveästi kaikkea selviteltävää asiaa joka vuorossa. Joka jää sitten sen seuraavan hommaksi kun yksi ei hoida. Jos ei tiedä niin pitää kysyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten voi olla mahdollista, että olet jo ensimmäisenä päivänä mennyt yksin kentälle? Minä kuljin ekan viikon perehdyttäjien kanssa, ennen kuin pistettiin yksin käynneille. Minimiaika perehdytykseen on kolme päivää, joka kuljetaan toisen hoitajan kanssa.
Mä olen ammatiltani sairaanhoitaja, mutta työkokemusta minulla on kotihoidosta vain 6 vko ajan yli 10 vuotta sitten opiskeluaikana.
Mutta jos minä nyt haleutuidin töihin kotihoitoon, en edes yrittäisi olla nopea, vaan tekisin 8 tunnin työt tarkoituksella 10-11 tunnissa. Ja tämän asian tekisin selväksi jo työhaastattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on alkanut jostain syystä kiinnostaa hoitotyö ja esim. juuri kotihoito, nyt olen täysin eri alalla eikä hoitoalan koulutusta ole. Mikä on nopein tie alalle, voiko lähihoitajaopiskelijana jo tehdä keikkaa? Ja paljon niitä opintoja pitää olla käytynä? Kertokaa myös tietäjät muuten, mitä kotihoidon tyypillisiin tehtäviin kuuluu ja mitä taas ei.
Haet lähärikouluun, pääset varmasti (mikäli ei rikostaustaa huumeiden kanssa).
Käyt ensimmäisen harjoittelun ja saatat päästä jo tekemään keikkaa jos hyvin menee. Sitten kerrytät opintopisteitä ja toisen harjoittelun jälkeen viimeistään sata varmasti työllistyt. Todennäköisesti saat oppisopimus paikan mikäli haluat. Riippuu toki motivaatiosta.
Lääkeluvat kannattaa hoitaa kuntoon heti kun mahdollista.Itse valmistuin 1,5 vuodessa kiitettävin arvosanoin ja sain jokaisesta paikasta töitä. Pidin eri työpaikoista todella paljon, siis ihanaa on ollut vaikka myös paikoin pelottavaa kun ei oikein luota itseensä aina.
Edelleen stressaan tosi paljon mutta kyllä ne päivät hoituvat. Haluan opiskella lisääkin.Minä voin ainakin suositella alalle, polkuja on niin monenlaisia ja töitä tosi paljon erilaisia. Saat itse valita. Se tässä onkin varmaan yksi paras puoli. :)
Ap
Monta ihanaa työpaikkaa, joista yhteenkään et jäänyt? Palaneen käryä?
Kyllä, jokainen ollut opettavaista ja tietysti olen kiitollinen. Selitin aiemmassa mikä minut saa kuitenkin olemaan muualla. Yritän säästää energiaani ja opin myös näin lisää, jonain päivänä ehkä vakinaistun jossain mikäli tuntuu oikealta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit hienosti. Kotihoito on nykyään täyttä kaaosta ja epäinhimmillistä sekä työntekijälle että asiakkaalle. Aivan liian huonokuntoisia hoidetaan kotona, liian vähän henkilökuntaa. Kirjaamiset ja muut paperityöt vievät aikaa pois hoitotyöstä.
Ainakin Helsingissä ruokatauko on enemmän poikkeus kun sääntö. Ylityötä ja tuplavuoroja koko ajan.Toivon Ap että sinun kotihoitotyöpaikkasi ei ole yhtä kaoottinen, ja että työkuorma olisi siellä inhimmillinen. Kaikkea hyvää!
Kiitos sinulle. :)
Kyllä, huomaan myös paljon epäkohtia alalla, mitä olen eri paikoissa ollut.
Tavallaan pidän työstäni todella paljon, jossa olenkin uusi tulokas, vastavalmistunut.
Huomaan, että tietynlaisella pysähtymisellä ihmisten ääreen on suuri vaikutus. Pidän asiakkaista ja olen tehokas (paikassa jonka tunnen) mutta itseäni häiritsee tietyt epäkohdat niin paljon, etten jostain syystä pysty olemaan vakityössä.
On paljon helpompaa ehkä tehdä vain sijaisuuksia, silloin voi keskittyä tärkeämpään, eli asiakkaisiin eikä tule paljoa paperihommia työstettäväksi. Ei myöskään tarvitse paneutua työilmapiiriin (yleensä ongelmia ja itse olen ehkä vähän kiltti ja yritän miellyttää kaikkia) suuremmin vaan voi käyttää tämänkin energian itse työhön. Tavallaan pidän itseni onnellisena kun teen vapaamuotoisemmin tätä työtä enkä joudu ehkä henkilökohtaisesti ongelmien keskiöön ja siitä aiheutuvaan katkeruuteen - joka pidemmällä välillä saattaa näkyä itsessään hoitajana ettei kiinnosta enää panostaa, ymmärrän leipiintymisen kyllä.
Se tuntuisi olevan vähän sellaista, että työlle joutuu antamaan valtavasti saamatta siitä oikeasti itselleen tarpeellisia korvauksia. Kaikki ne "pakolliset" ylityötunnit joista ei edes saa kunnon korvauksia.Siksi suojelen itseäni ja saan olla vierailijana työpaikoilla, toki teen parhaani ja stressaan koska välitän mutta se aito kiinnostus työssä pysyy kun ei tarvitse repiä itseään joka ikiseen epäkohtaan mitä ympärillä voi työpaikalla olla.
Olen itse liian herkkä kyllä sellaiselle pakkotyölle jos alkaa liikaa menemään focus pois itse työstä vaan keskitytään liikaa kaikkeen muuhun epäolennaiseen.Nostan jokaiselle hattua joka hoitaja on, todella.
Paljon hyvää myös sinulle!Ap
Tälläisiltä keikkalaisilta usein unohtuu sen työnjatkuvuuden kannalta tärkeitä asioita, kun keskitytään vaan siihen että asiakkaan luona hommat hoituu ja olen läsnäoleva kivahoitaja. Joka toki pitää ollakkin.
Mutta sitten on sijaisten jäljiltä usein esim. hoitotarvikkeet asiakkaan luota loppu, kun ei ole viitsitty/ehditty tai ajateltu niitä varata seuraavalle. Tai ei ole tilattu puuttuvaa lääkettä, kun ajateltu että kyllä ne vakkarihoitajat hoitaa, ei infota sairaanhoitajaa jostain tärkeästä asiasta. Ei lueta kalenteria jossa kerrotaan, että pitäisi asiakkaalle vaikka tilata kyyti lääkäriin tai ylipäätään lueta kalenteria tai viestivihkoa. Muutenkin viestintä ei toimi. Kun on se ajatus, että teen vaan siellä asiakkaan luona sen työn. Kotihoidossa on ihan hirveästi kaikkea selviteltävää asiaa joka vuorossa. Joka jää sitten sen seuraavan hommaksi kun yksi ei hoida. Jos ei tiedä niin pitää kysyä!
Ymmärrän hyvin tämän puolen. Yritän kyllä katsoa, että siellä olisi tarvittavat ja luen hoitosuunnitelmat sekä kirjaan mahdollisimman tarkkaan.
Se on kyllä totta, että jotain voi jäädä huomiotta sillä ei tunne asiakkaita tarpeeksi hyvin.
Tässäkin yhtälössä voisi olla parantamisen varaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka tapauksessa tunnen todella helposti sen, etten olisi tehnyt tarpeeksi. Siksi on välillä vähän saatava jonkinlaista suhdannetta. Täällä on pointit olleet hyviä.
Tässä itse pohdin, että miten seuraavalla kerralla voisin tehdä asiat paremmin. Toivottavasti pystyn siihen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joka tapauksessa tunnen todella helposti sen, etten olisi tehnyt tarpeeksi. Siksi on välillä vähän saatava jonkinlaista suhdannetta. Täällä on pointit olleet hyviä.
Tässä itse pohdin, että miten seuraavalla kerralla voisin tehdä asiat paremmin. Toivottavasti pystyn siihen.
Ap
Pärjäsit hyvin, älä kasaa liikaa paineita itsellesi. Työ opettaa, aikataulutusta ei kannata liikaa tuijottaa, olet opettelemassa vasta, se vie oman aikansa. Vaikutat tunnolliselta ja innokkaalta, hienoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä pian valmistuva lh kotihoitoon hakeva mutten oo saanut oikeaan lääkelupaan näyttöjä tehtyä kun ei kotihoidon yksikössä ollut samoissa vuoroissa sairaanhoitajaa ottamaan niitä vastaan.
Taisin siis jo etukäteen mokata kun en älynnyt vaatia apuja tähän. Tai tehnyt keikkaa sellaisissa yksiköissä joissa tuo olisi ollut tehtävissä. Uusiin paikkoihin ei vaan uskalla mennä kun sanovat ettei ole antaa perehdytystä keikkalaisille.
Sitä ei vaan ehtiny kiireisissä työvuoroissa edes miettimään opiskelujen ollessa samaan aikaan päällä. Oli pääasia saada työt tehtyä. Näin sitä loppuunpalaa jo ennen työuran kunnolla alkamista!
Alue: Aihe vapaa
Teit hienosti. Kotihoito on nykyään täyttä kaaosta ja epäinhimmillistä sekä työntekijälle että asiakkaalle. Aivan liian huonokuntoisia hoidetaan kotona, liian vähän henkilökuntaa. Kirjaamiset ja muut paperityöt vievät aikaa pois hoitotyöstä.
Ainakin Helsingissä ruokatauko on enemmän poikkeus kun sääntö. Ylityötä ja tuplavuoroja koko ajan.
Toivon Ap että sinun kotihoitotyöpaikkasi ei ole yhtä kaoottinen, ja että työkuorma olisi siellä inhimmillinen. Kaikkea hyvää!