Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko vanhempien uudet kumppanit joulunviettoon?
07.11.2022 |
Kun on eroja ja uusia suhteita. Kuuluuko joulu jakaa yhdessä, vai olla omien lasten ja mahdollisesti muun oman suvun kanssa? Miten ajattelette?
Kommentit (145)
Jos on alaikäisiä lapsia, joulut järjestetään ensisijaisesti heille. Mielellään sellaista aikaa jossa on ihan vaan sitä omaa perhettä, voihan se uusi kumppani jossain vaiheessa vilahtaa mukana. Sitten kun lapset on aikuisia, jokaisessa perheessä järjestetään omanlainen joulu ja lapset perheineen ovat tervetulleita vierailemaan vanhemman+tämän kumppanin kotiin. Näin itse erolapsena ajattelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kuulu. Kaikki viettävät omilla tahoillaan joulua ja tervehtivät iäkkäitä vanhempiaan ensisijassa. Kaikilla pitää olla hyvä mieli eli ei outoja ihmissuhdekuvioita tai väkisin mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos on alaikäisiä lapsia, joulut järjestetään ensisijaisesti heille. Mielellään sellaista aikaa jossa on ihan vaan sitä omaa perhettä, voihan se uusi kumppani jossain vaiheessa vilahtaa mukana. Sitten kun lapset on aikuisia, jokaisessa perheessä järjestetään omanlainen joulu ja lapset perheineen ovat tervetulleita vierailemaan vanhemman+tämän kumppanin kotiin. Näin itse erolapsena ajattelen.
Meillä joulut järjestetään minun eli aikuisen lapsen kotona. Tänne ei uudella kumppanilla ei ole asiaa.
No ei kai niitä jouluja yleensä sen exän kanssa enää vietetä? Lapset on vuorovuosina vanhemmillaan tai vuoropäivinä tai jotain. Uudet kumppanit voi tottakai osallistua jouluun sitten kun ovat niin vakiintuneita että se tuntuu sopivalle, kaikkien mielipide huomioiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä, kun lapset kasvaa? Kun aikuistuvat? Tai jos vanhemmat on eronneet jo lasten ollessa ihan pieniä, ettei heillä ole edes muistikuvaa ydinperheestä? Haluavatko lapset viettää aikaa ydinperheenä, jos eronneet vanhemmat tuskin puhuvat toisilleen?
Ei kaikkien tarvitse olla samaan aikaan paikalla.
Siis pitääkö vanhempien vuorotellen olla lasten kanssa ja missä? Miten vanhemmat, joilla ei ole autoa, pääsevät paikalle, kun julkinen liikenne on tauolla? Miten esim uudesta liitosta syntyneet lapset viettävät joulua, mikä on heidän ydinperheensä?
Se on ihan teidän sekasikiösuvun ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten isä oli sitä mieltä, että kuuluu. Lapset äänestivät jaloillaan, eivätkä mennee isälleen jouluna. Eivätkä mene vieläkään, vaikka on jo kahdeksan vuotta tuosta aikaa.
No isä saa olla uuden kumppanin kanssa ihan rauhassa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on alaikäisiä lapsia, joulut järjestetään ensisijaisesti heille. Mielellään sellaista aikaa jossa on ihan vaan sitä omaa perhettä, voihan se uusi kumppani jossain vaiheessa vilahtaa mukana. Sitten kun lapset on aikuisia, jokaisessa perheessä järjestetään omanlainen joulu ja lapset perheineen ovat tervetulleita vierailemaan vanhemman+tämän kumppanin kotiin. Näin itse erolapsena ajattelen.
Meillä joulut järjestetään minun eli aikuisen lapsen kotona. Tänne ei uudella kumppanilla ei ole asiaa.
Outo ajatus. Miksi vanhemmalla ei saisi olla uutta kumppania ja miksi häntä ei hyväksyttäisi osaksi perhettä? Minä aion ensi jouluna kutsua äidin meille ja jos hän haluaa ottaa uuden kumppaninsa mukaan niin tottakai sopii. Olen iloinen että äiti on löytänyt kumppanin. Viime joulu vietettiin isäni ja hänen naisystävänsä ja tämän poikien kanssa.
Sinä teet kuten haluat ja minä myös. Jokaisella on toimintaansa omat syynsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne vähän outoja jouluja, kun pöydässä on vanhempani kumppaneineen, exän vanhemmat kumppaneineen, minä ja exä kumppaneinemme, siskoni miehineen samalla kuviolla jne. Ja lapsia monesta eri suhteesta.
En ole koskaan kuullut että exät uusine kumppaneineen viettäisi joulua yhdessä. Varsinkaan noin laajasti. Kuulostaa oudolle kieltämättä, mutta hienoa toisaalta että kaikki on noin hyvissä väleissä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on alaikäisiä lapsia, joulut järjestetään ensisijaisesti heille. Mielellään sellaista aikaa jossa on ihan vaan sitä omaa perhettä, voihan se uusi kumppani jossain vaiheessa vilahtaa mukana. Sitten kun lapset on aikuisia, jokaisessa perheessä järjestetään omanlainen joulu ja lapset perheineen ovat tervetulleita vierailemaan vanhemman+tämän kumppanin kotiin. Näin itse erolapsena ajattelen.
Meillä joulut järjestetään minun eli aikuisen lapsen kotona. Tänne ei uudella kumppanilla ei ole asiaa.
Sinä oletkin vähän keskenkasvuinen. Sopu sijaa antaa.
Ihan aikuinen ja oikeudenmukainen. En myöskään ole kenenkään tossun alla, en edes vanhempani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on alaikäisiä lapsia, joulut järjestetään ensisijaisesti heille. Mielellään sellaista aikaa jossa on ihan vaan sitä omaa perhettä, voihan se uusi kumppani jossain vaiheessa vilahtaa mukana. Sitten kun lapset on aikuisia, jokaisessa perheessä järjestetään omanlainen joulu ja lapset perheineen ovat tervetulleita vierailemaan vanhemman+tämän kumppanin kotiin. Näin itse erolapsena ajattelen.
Meillä joulut järjestetään minun eli aikuisen lapsen kotona. Tänne ei uudella kumppanilla ei ole asiaa.
Outo ajatus. Miksi vanhemmalla ei saisi olla uutta kumppania ja miksi häntä ei hyväksyttäisi osaksi perhettä? Minä aion ensi jouluna kutsua äidin meille ja jos hän haluaa ottaa uuden kumppaninsa mukaan niin tottakai sopii. Olen iloinen että äiti on löytänyt kumppanin. Viime joulu vietettiin isäni ja hänen naisystävänsä ja tämän poikien kanssa.
Sinä teet kuten haluat ja minä myös. Jokaisella on toimintaansa omat syynsä.
Juu toki jos asialle on joku erityinen syy miksi se uusi kumppani ei ole tervetullut. Pelkästään se, että kyseessä on uusi kumppani ei vaan mielestäni kelpaa syyksi (ellei se uusi kumppani vaihdu samaa tahtia sukkien kanssa).
Ei, en kannata mädätystä tai muuta wokeilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos kyseessä on kovin uusi kumppani niin ei ehkä, mutta kyllähän se pitkäaikainen kumppani vaan jossain kohtaa on myös osa perhettä ja sitä joulun viettoakin. Riippuu ihan perheen tilanteesta ja perheenjäsenten toiveista, ei ole oikeaa tai väärää tapaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten muilla, mutta meillä ainakin perhe on lämmin yhteisö, josta ei ketään jätetä ulkopuolelle. Jos jollakin olisi uusi puoliso, niin ilman muuta olisi tervetullut joulunviettoon. Jonkun puolison tai lähipiirin jäsenen ulosjättäminen ei ole sellaista mitä haluaisin lapsille opettaa. Yhteisöllisyys, vieraanvaraisuus ja lämmin avoimuus sen sijaan on.
Tämä on minullakin ihanteena. Ei ketään jätetä ulkopuolelle ilman painavaa syytä, eikä joulu ole sillä tavalla pyhä että kaikki asiat pitäisi aina tehdä samalla tavalla. Sen haluan myös lapsilleni opettaa, tai ei ehkä edes erikseen tarvitse, koska he ovat jo nyt hyvin avomielisiä erilaisten perhemallien suhteen. Vaikka olemme ihan ydinperhe itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ydinperhe ajatelma on historiallisesti katsoen outoa harhaa. Perhemuodot on aina ollut moninaisia. Isäni esim kasvoi perheessä, jossa kasvoi ns. täyssisarusten lisäksi hänen isänsä ensimmäisen liiton lapsia (isoisä jäi nuorena leskeksi), isän siskopuolen (kuoli nuorena) lapsia, kasvattilapsia ja yksi kaukaisempi sukulainen , josta pidettiin huolta. Äitini perheessä oli myös kasvattilapsi, naapurin orvoksi jäänyt tytär. Tärkeintä minusta on välittävät aikuiset, lapsen huomioiminen, eikä mitkään verisiteet tai sukuselvitykset. Meillä joulunviettoon liittyi sisarusten kavereita, jos heidän vanhempansa töitten takia / tai muuten viettäneet joulua, ja halusivat meille tulla. Ovat oli aina avoinna.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ydinperhe ajatelma on historiallisesti katsoen outoa harhaa. Perhemuodot on aina ollut moninaisia. Isäni esim kasvoi perheessä, jossa kasvoi ns. täyssisarusten lisäksi hänen isänsä ensimmäisen liiton lapsia (isoisä jäi nuorena leskeksi), isän siskopuolen (kuoli nuorena) lapsia, kasvattilapsia ja yksi kaukaisempi sukulainen , josta pidettiin huolta. Äitini perheessä oli myös kasvattilapsi, naapurin orvoksi jäänyt tytär. Tärkeintä minusta on välittävät aikuiset, lapsen huomioiminen, eikä mitkään verisiteet tai sukuselvitykset. Meillä joulunviettoon liittyi sisarusten kavereita, jos heidän vanhempansa töitten takia / tai muuten viettäneet joulua, ja halusivat meille tulla. Ovat oli aina avoinna.
Hyvin olet hesarisi lukenut ja aatteen sisäistänyt.
Onko nyt niin, että eronnut vanhempi ei saisi alkaa uuteen suhteeseen, tai ainakaan sitä uutta kumppania ei koskaan voi hyväksyä perheenjäseneksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten muilla, mutta meillä ainakin perhe on lämmin yhteisö, josta ei ketään jätetä ulkopuolelle. Jos jollakin olisi uusi puoliso, niin ilman muuta olisi tervetullut joulunviettoon. Jonkun puolison tai lähipiirin jäsenen ulosjättäminen ei ole sellaista mitä haluaisin lapsille opettaa. Yhteisöllisyys, vieraanvaraisuus ja lämmin avoimuus sen sijaan on.
Tämä on minullakin ihanteena. Ei ketään jätetä ulkopuolelle ilman painavaa syytä, eikä joulu ole sillä tavalla pyhä että kaikki asiat pitäisi aina tehdä samalla tavalla. Sen haluan myös lapsilleni opettaa, tai ei ehkä edes erikseen tarvitse, koska he ovat jo nyt hyvin avomielisiä erilaisten perhemallien suhteen. Vaikka olemme ihan ydinperhe itse.
Palaa asiaan sitten kun ette ole enää ydinperhe ja jutellaan lasten ajatuksista uusperheistä silloin uudemman kerran. Joulu voi muuten jollekin muulle perheessänne olla pyhä, vaikka sinulle ei olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ydinperhe ajatelma on historiallisesti katsoen outoa harhaa. Perhemuodot on aina ollut moninaisia. Isäni esim kasvoi perheessä, jossa kasvoi ns. täyssisarusten lisäksi hänen isänsä ensimmäisen liiton lapsia (isoisä jäi nuorena leskeksi), isän siskopuolen (kuoli nuorena) lapsia, kasvattilapsia ja yksi kaukaisempi sukulainen , josta pidettiin huolta. Äitini perheessä oli myös kasvattilapsi, naapurin orvoksi jäänyt tytär. Tärkeintä minusta on välittävät aikuiset, lapsen huomioiminen, eikä mitkään verisiteet tai sukuselvitykset. Meillä joulunviettoon liittyi sisarusten kavereita, jos heidän vanhempansa töitten takia / tai muuten viettäneet joulua, ja halusivat meille tulla. Ovat oli aina avoinna.
Hyvin olet hesarisi lukenut ja aatteen sisäistänyt.
?????? Normaalien ihmisten inhimillinen käytös on sinulle uusi asia?
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt niin, että eronnut vanhempi ei saisi alkaa uuteen suhteeseen, tai ainakaan sitä uutta kumppania ei koskaan voi hyväksyä perheenjäseneksi?
Eihän siitä tule koskaan perheenjäsen. Aina ulkopuolinen eri geeneillä.
No mitään "hoitoja" ei tietenkään kuulu tuoda lasten kotona ollessa paikalle muutenkaan, mutta jos kyse on ihan oikeasta vakiintunesta kumppanista, niin asia on ihan eri. Uusi puoliso on nimenomaan puoliso, ja hänellä kuuluisi olla perheenjäsenen oikeudet siinä missä lapsillakin.