Lue keskustelun säännöt.
Koko elämä on mennyt kituuttaen, suurin summa mitä olen omistanut 43-vuotiaan elämäni aikani on ollut 5 tonnia ja sekin oli perintöä
07.11.2022 |
Tienaan pari tonnia kuukaudessa. Kaikki vuokra-asunnot täällä Helsingissä on kalliita. Kaupungin vuokra-asuntoa en saa. Takaajia ei ole asuntolainallekaan. Säästäminen on lähes mahdotonta, ellei sitten ala luopumaan joka ikisestä asiasta, lähtien aina ruoasta ja vaatteista. Ja silloinkin näppiin jaa ehkä 50-100 euroa kuukaudessa enemmän, eli aika pitkää saa säästää ennen kuin on yhtään pesämunaa. Ja siinä odotellessa menee elämä ohi.
Näin on ollut aina. Olen mennyt töihin 20 vuotta sitten ja koko ajan tulotasoni on riittänyt siihen että elän, mutta ei siihen että voisin toteuttaa mitään. Omaan kotiin, matkusteluun, harrastuksiin.. Kaikki on vain selviämistä. Kerran olen saanut 5 tonnia kun äitini perintö tuli. Toiset saa 50 tonnia ja toiset 500 tonnia. Minä sain 5 tonnia ja ostin sillä uuden pesukoneen, tietokoneen ja puhelimen, koska edelliset oli hajoamispisteessä. Lopuilla ostin vaatteita, bussikortin ja sellasita. Muuten kituuttelen.
Eipä tämä tästä koskaan muutu. Eläkelaskelma lupaa samaa kituuttamista sitten aikanaan. Kun saisi edes kunnan vuokra-asunnon, jossa olisi halvempi vuokra. Nyt vuokra on ihan karmea yksityiseltä ja on ollut sitä aina. Palkasta menee valtava osa siihen. Inflaatio syö loput. Olen yrittänyt, elänyt kiltisti ja puurtanut töissä. Joskus tuntuu, että jos olisin riskillä lähtenyt rikollisiin juttuihin, olisin varmaan tienannut paljon enemmän kuin koko 20 vuodessa ja tuomiotkin olisi jo lusittu. Ja varmaan olisi kunnan kämppäkin.
Tällaiset mietteet nyt. Onneksi on edes loma, tosin ei rahaa tehdä mitään.
Kommentit (158)
Kannattaa pohtia huolella, mitä omat arvosi ovat. Jos arvostat elämistä Hgissä, niin sitten maksat siitä. Jos arvostat nykyistä osaamistasi etkä halua kehittää sitä, pysyt nykyisessä työpaikassa.
Olen samanikäinen, opiskellut aina (lainarahalla) töiden ohessa. Nyt palkka lähes 5000e, olen perheellinen emmekä asu Hgissä. Maksan edelleen opintolainaa 170e/kk vielä muutaman vuoden. Mutta onhan tähän nyt varaakin mun palkalla, joten ei tunnu arjessa. Isoin omaisuuserän on koti, nyt arvo lähes 300 000e. Se saatiin ostettua, vaikka olin vain kesätöissä lainapäätöksen aikaan. Mutta pankki arvioi tilanteen kehittyvän suotuisasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä tai ylipäänsä Etelä-Suomessa asuminen on toki kalliimpaa kuin muualla Suomessa, ja suuri osa tuloista menee asumiseen.
Mutta ap:n tekstistä paistaa läpi hyvin tyypillinen henkisesti köyhän asenne. Näin on aina ollut, tulee aina olemaan, eikä itse voi tehdä asialle mitään muuta. Samalla kadehditaan muita, jotka saavat kaikki elämässä helposti.
Ap, itse se on elämänsä suunta muutettava, sitä ei kukaan sinun puolestasi tee. Jos on mahdollista säästää 50 euroa kuukaudessa, mikset tee niin? Raha kannattaa laittaa automaattisesti sivuun tilipäivänä, ennen kuin sille edes ehtii keksiä muuta käyttötarkoitusta. Jos ei sijoittamisesta ymmärrä, eikä sitä halua aloittaa, voi tuon 50 euroa laittaa esim. pankin rahastoihin, niin saa ajan mittaan edes jonkinlaista korkoa. Nettipankissa onnistuu helposti, ja pankki varmasti neuvoo tässä. Pienistäkin tuloista voi säästää, ei tokikaan yhtä paljon kuin suuremmista tuloista. Mutta suomalaisethan mieluummin lottoavat kuin säästävät tai sijoittavat. Vaurastuminen säästämisen ja sijoittamisen kautta on kuitenkin todennäköisempää kuin lottoamalla.
Tästä tullaankin sitten seuraavaan asiaan. Olet ilmeisesti koko ikäsi tehnyt samaa työtä, kun palkka ei ole noussut. Jos haluat suuremmat tulot, on asialle tehtävä jotain. Kouluttaudu lisää työn ohessa, hae uutta parempipalkkaista työpaikkaa. Tähän tulee aina vastaukseksi en voi koska X, Y ja Z. Kyllä voit. Niin olen minäkin tehnyt. Olen aloittanut työurani 20 vuotta sitten 1600 euron palkalla. Jossain vaiheessa vaihdoin työpaikkaa, ja aloin opiskella työn ohessa. Ensin työhön liittyviä täydennyskoulutuksia, jotka työnantaja maksoi ja sain tehdä työaikana. Vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Tämän jälkeen suoritin avoimessa yliopistossa opintoja 60 opintopisteen edestä. Pikkuhiljaa vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Nyt suoritan työn ohessa YAMK-tutkintoa. Tämä on vaikuttanut jo opiskelujen ohessa työn kuvaan ja palkkaan. Oletan urakehitykseni jatkuvan tästä, ja jos ei nykyisellä työnantajalla jatku, etsin koulutustani vastaavaa työtä muualta valmistumisen jälkeen.
Minulla on lapsia, eli lasten harrastusrumbat, sairastamiset ym. on hyvin tuttua. Toki minulla on myös aviomies, eli vastuu lapsista ei ole ollut yksin minulla. Ymmärsin, ettei ap:lla ole lapsia. Jos opiskelu ja uralla eteneminen on mahdollista lapsiperheessä, miksei se olisi lapsettomalle?
Henkisesti köyhät jumiutuvat tuohon ajatukseen, ettei säästäminen, vaurastuminen, opiskelu, asunnon ostaminen, mikä tahansa ole itselle mahdollista, koska on köyhä eikä voi asialle mitään. Kaikilla muilla on elämä helpompaa ja tämän taakse mennään, eikä tehdä itse asioille mitään.
Ap, olet vielä suhteellisen nuori, työelämää on paljon jäljellä. Nyt otat elämäsi omiin käsiin ja alat tehdä tilanteellesi jotain konkreettista valittamisen sijaan.
Samaa mieltä. Ei kukaan muu voi tilannetta muuttaa kuin hän itse. Mutta kun ei tunnu olevan edes halua muuttaa tilannetta.
Miten rahaa jäisi enemmän? Mihin sitä juuri nyt kuluu eniten? Työ ja asunto halvemmalta paikkakunnalta? Ei tarvi edes lähteä mihinkään hirveän kauas, hintataso tippuu jo lähimmissä pikkukaupungeissa.
Mutta jos ei ole valmis muuttamaan elämässään mitään, niin suu suppuun. Niillä korteilla sitten pelaat, älä valita. Tällainen asenne ärsyttää. Ap on saanut enemmän rahaa ilmaiseksi kuin esimerkiksi minä, ja luulee että kaikki muut saa kaiken helpommin kuin hän.
No tämä. Enpä itsekään "perinyt" isäni kuollessa kuin velkaisen kuolinpesän. Velat ei onneksi periydy, mutta selvittely jäi minulle, ainoalle lapselle. Se on niin helppo kuvitella ja luulotella toisten elämästä, miten helppoa se on, ja miten on saanut "kaiken helposti". Samanlaisen asenteen kuin ap:lla omaava ystäväni välillä kadehtii minua, kun on ollut niin helppo elämä ja tienaankin niin paljon. Hän ei kuitenkaan halua eikä suostu näkemään sitä työtä, minkä olen tehnyt sen eteen, ja teen toki päivittäin koska työ on täysin erilaista ja vastuullisempaa kuin se aiempi 1600 euron työ. Koska olen opiskellut ja opiskelen edelleen, vie se toki vapaa-aikaa enkä ehdi tavata esim. ystäviäni yhtä paljon kuin ennen. Kun hän lähtee konserttiin tai illanistujaisiin kavereiden kanssa, minä avaan koneen ja alan tehdä koulutehtäviä. No, tässäkin tullaan tiettyyn valintaan. Minulla jää nuo konserttirahatkin säästöön, koska en ehdi sellaisissa käydä. Tämä opiskelu on toki vain vaihe elämässä, ja odotan jo aikaa, kun ehdin tehdä muutakin. Mutta jos haluaa elämässään jotain saavuttaa, esim. paremmat tulot, omistusasunnon tai säästöjä, on tehtävä valintoja ja joistakin asioista luovuttava edes hetkellisesti. Se vain on joidenkin vaikea käsittää, ja mennään tuon "muilla on helpompaa, minä en voi tilanteelleni mitään" -mantran taakse.
Näyttää olevan perinnöllistä, jos 5 tonnia sait perintöä. Aika surkea on elämän polku ollut, jos ei enempää jää. Tai sitten on osannut nauttia elämästään ja käyttänyt kaikki varansa omaan hyvinvointiin.
Mikä ongelma täällä on porukalla? Ap totesi vain harmaan tilanteensa, ei se vaatinut teiltä mitään. Kenties ap ei pysty tai halua kouluttautua muualle, kenties ap haluaa asua Helsingissä jossa sielläkin tarvitaan niitä perustyön tekijöitä.
Ap:lle tsemppiä! Minä arvostan sinua. Ja vaikka se arvostus ei sinun lompakkoasi lihota, haluan että tiedät sen.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää olevan perinnöllistä, jos 5 tonnia sait perintöä. Aika surkea on elämän polku ollut, jos ei enempää jää. Tai sitten on osannut nauttia elämästään ja käyttänyt kaikki varansa omaan hyvinvointiin.
Näin se monissa suvuissa menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole hyvinvointivaltio.
Suomi on pahoinvointivaltio.
Enemmistö on orjia jotka vain raatavat. Sosialistinen hallinto vie kaikki rahat kansalta ylisuureen hallintoonsa.
Amen! Vihervassarit on ihmiskunnan syöpä.
Et taida oikein ymmärtää politiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n elämänasenne ja -valinnat poikkeavat täysin omistani. Olen köyhä mutten katkera tai lamaantunut.
Lämmitän juuri ilmaisilla polttopuilla omakotitaloa, jollaisen maksaa neljän vuoden vuokraa vastaavalla summalla. Pitää tietenkin muuttaa pois Helsingistä mutta elämä todellakin on valintoja. Asuin ennen isossa kaupungissa ja elämä oli ihan hyvää alle tonnilla kuussa. Nyt se sama raha venyy puolta pidemmälle ja lisäksi omistan auton, talon ja puutarhan. Harrastukset ovat ilmaisia.
Tietenkin voisin suhtautua tilanteeseen eri tavalla, mikäli en olisi oppinut jotain elämänmittaisesta köyhyysharjoituksesta.
Miten voit asua omakotitalossa jos olet köyhä?
En ymmärrä kysymystäsi. Köyhyys ja omistusasumisen eivät sulje toisiaan pois.
Ennen maksoimme puolison kanssa vuokraa 1000€ keskustakämpästä isossa kaupungissa. Nyt meillä on 40000€ hintainen omakotitalo. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, tällaisen maksaa neljän vuoden vuokrilla. Pienilläkin tuloilla saa lainan täällä päin.
Muut asumisen kulut eli vesi, lämmitys (omat puut ja vesi-ilmalämpöpumppu), jätehuolto, vakuutus ja kiinteistövero tekevät 200-600€/kk vuodenajasta riippuen. Emme nosta mitään asumisen tai toimeentulon tukia. Sekä minun että puolison tulot pyörivät tonnin kieppeillä kuussa. Molemmilla on omat autotkin, kun puoliso osaa niitä huoltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet nuori vielä, ehdit halutessasi muuttaa muualle. Ei tarvitse edes mihinkään perähikiälle lähteä, että mukavan yksiön tai kaksion ihan kaupungin keskustasta saa 500-600 e/kk ja parin kilometrin päässä ydinkeskustasta jo selvästi edullisemmin. Bussin kuukausilipun hinta on välillä 40-90e/kk, riippuen matkustusalueen laajuudesta. Edullisempiakin kaupunkeja on.
Joskus tuntuu että meitä suomalaisia on huijattu jollain tavalla. On luotu illuusio rikkaasta ja hyvinvoivasta maasta, jossa on onnellista elää. Se onnellisuus ei vain konkretisoidu varallisuuden kasvuna ainakaan tavallisille työtä tekeville ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jo 48v ja menettänyt jo uskoni elämän "kantamiseen", ei se kanna ainakaan nykysuomessa.
Palkkataso on heikko, mutta elinkustannukset kalliita ja kohoavat ihan jatkuvasti hirvittäviä hyppäyksiä kerralla, ei ole mitään mahdollisuutta parantaa elinolojaan kun vuokrat, jne. nousee niin paljon enemmän kuin palkka, etkä tekemälläkään saa lisää palkkaa, työnantajat venkoilevat palkan bonus tms komponenttien kanssa, että jos tes-palkka nousee, bonus pienenee, ja palkan loppusumma ei nouse yhtään. Miksi tähän ei kukaan puutu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau. Itse asun pienessä muuttotappiokunnassa maalla. Kunnan vuokra rivarissa kaksiossa. Saan palkkaa verojen ja muiden jälkeen noin 2000e kk. Ikää on saman verran kuin ap:lla. Säästöjä ja sijoituksia on miljoonan euron edestä.
Jos saisin jostain 5000e ylimääräistä, en ostaisi sillä mitään. Sijoittaisin sen ja vasta kun raha on poikinut, ostaisin noi ap:n mainitsemat laitteet. Ja tietysti tarjousten perusteella.Kuinka miljonääri saa asua kunnan vuokra- asunnossa?
Tässäpä se. Ja asianosainen ei itse edes tajua asiaa :D
ARA-vuokra-asunnoissa tulot sekä omaisuus tarkistetaan ainoastaan vuokrasopimusta solmittaessa, ei enää sen jälkeen. Kun sen kämpän on kerran saanut vaikkapa köyhänä opiskelijana niin siellä voi asua vaikka saisi miljoonaperinnön tai etenisi pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä säälittävää paskaa kun ei ole rahaa. Pahinta on se, että kun tajuaa ettei se siitä koskaan tule muuttumaan, kortit on pelattu ja tämä elämä meni kituuttaen. Oma vika, joo, mutta kaipa tässä saa olla surkimuksellakin unelmia.
Oma vika? Tämä on suomalaisten ajattelussa väärää. Miten se voi olla yksilön vika, jos yhteiskunta on mätä? Jos työllä ei saa elämää, on yhteiskunta todella mennyt väärille urille. Suomalainen ihminen häpeää hiljaa nurkassa ja syyttää itseään kaikesta. Toisaalta, massa on äänestänyt päättäjät. Itse en äänestä, koska kaikki on takin kääntäjiä tavalla tai toisella.
Ap:n tapauksessa ainakin on kyse myös omista valinnoista.
Kahden tonnin kuukausipalkalla eläminen on hänen mukaansa kituuttamista, mutta hän asuu Helsingissä.
Tuolla rahalla voisi asua ihan mukavasti jossain muualla Suomessa.
Pitkään on jo puhuttu siitä, ettei edes keskituloisilla enää ole varaa asua Helsingissä, vaan muuttavat kauemmas kehyskuntiin.
Turha kaikesta yhteiskuntaa syyttää.
En ymmärrä ihmisiä, jotka katkeroituvat siitä, etteivät ole saaneet perintöä tai määrä on ollut vähäinen.
Itse olen yli 50-vuotias, enkä ole perintöä saanut enkä sellaisen perään haikailekaan.
Ylellä oli vähän aikaa sitten juttu myanmarilaisesta perheestä, joka on marjarahoilla hankkinut omakotitalon itselleen.
Tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka heikommistakin lähtökohdista on mahdollisuus ponnistaa ylöspäin ja toteuttaa unelmiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ajatella väliaikaisesti tehdä kahta työtä, niin saisit ehkä säästettyä asuntoa varten. Onnistuisi ehkä lainan saanti.
Tämä oli minulla. Oli hyvä työpaikka Saksassa mutta halusin ostaa kämpän enkä maksaa enää vuokraa. Siis töihin. Aamulla jaoin 400 sanomalehteä klo 4-6 tai puoli seitsemään. Kello 9-17 työpaikassa ja viikonloppuna olin pe-la iltaisin tarjoilijana pienessä kulmakuppilassa. Kolmisen vuotta tätä ja sitten helpotti. Tietenkin olin nuori ja voimia riitti aikaiseen aamuherätykseen, niin, ja iloitsin siitä, että minulla oli selvä päämäärä ja se onnistui.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää olevan perinnöllistä, jos 5 tonnia sait perintöä. Aika surkea on elämän polku ollut, jos ei enempää jää. Tai sitten on osannut nauttia elämästään ja käyttänyt kaikki varansa omaan hyvinvointiin.
Mistä tietää, jos on ollut sairautta, työkyvyttömyyttä ym. Ei siinä jää säästöön jos ap:n vanhemmat tai vanhempi on lisäksi saanut pienen eläkkeen jolla just ja just on tullut toimeen. Ei siinä perintöjä jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n elämänasenne ja -valinnat poikkeavat täysin omistani. Olen köyhä mutten katkera tai lamaantunut.
Lämmitän juuri ilmaisilla polttopuilla omakotitaloa, jollaisen maksaa neljän vuoden vuokraa vastaavalla summalla. Pitää tietenkin muuttaa pois Helsingistä mutta elämä todellakin on valintoja. Asuin ennen isossa kaupungissa ja elämä oli ihan hyvää alle tonnilla kuussa. Nyt se sama raha venyy puolta pidemmälle ja lisäksi omistan auton, talon ja puutarhan. Harrastukset ovat ilmaisia.
Tietenkin voisin suhtautua tilanteeseen eri tavalla, mikäli en olisi oppinut jotain elämänmittaisesta köyhyysharjoituksesta.
Miten voit asua omakotitalossa jos olet köyhä?
Köyhä voi hyvin asua ok-talossa jos on ahkera. Luithan esim. "ilmaiset polttopuut" ja ymmärsit niiden olevan rahallisesti ilmaiset. Kirjoittaja on raahannut ne jostain hakkuutyömaalta omalle pihalleen ja pätkinyt & pilkkonut ne. Heitellyt keolle kuivumaan ja rahdannut ne puuvarastoon odottamaan käyttöä. Siihen saikin varata useamman viikon vapaa-ajat. Jos käytössä on vielä kaikki herkut eli takka, leivinuuni, puuhella ja puulämmitteinen kiuas niin sähkökulut pysyvät hyvin aisoissa. Mahdollisesti myös kuuma vesi lämpiää puilla.
Hänellä on myös puutarha. Piha ei pysy puutarhana ilman hoitoa ja itse ajattelin, että kirjoittaja puhui hyötypuutarhasta, koska puhe oli säästäväisestä asenteesta. Siellä puutarhassa kun kykkii puolet kesän vapaa-ajasta niin saa monenmoista suuhun pantavaa, "ilmaiseksi" eli käytännössä omalla työllään. Siemenpussit eivät paljon maksa ja tomaatintaimen hinnalla saa jo kymmeniä itse kasvattamia tomaatintaimia. Puhumattakaan yrteistä, joita voi kuivata ja pakastaa talven käyttöön. Perunat ja porkkanat säilyvät hyvin varastoituna koko talven.
Eli omalla ahkeruudella voit hyvinkin asua pienessä ok-talossa hyvinkin kohtuullisilla kuluilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau. Itse asun pienessä muuttotappiokunnassa maalla. Kunnan vuokra rivarissa kaksiossa. Saan palkkaa verojen ja muiden jälkeen noin 2000e kk. Ikää on saman verran kuin ap:lla. Säästöjä ja sijoituksia on miljoonan euron edestä.
Jos saisin jostain 5000e ylimääräistä, en ostaisi sillä mitään. Sijoittaisin sen ja vasta kun raha on poikinut, ostaisin noi ap:n mainitsemat laitteet. Ja tietysti tarjousten perusteella.Kuinka miljonääri saa asua kunnan vuokra- asunnossa?
Älä muuta sano. Miksi miljonääri ei hanki omistusasuntoa ja tee tilaa ihmiselle, joka tarvitsisi kunnan asunnon? Tämä ei varmastikaan ole ainoa miljonääri joka nauraa partaansa ja asuu halvasti ja hyötyy rahallisesti muiden piikkiin. Ällöttävää tuommoinen.
Olen hyvätuloinen, mutta en siltikään raaski maksaa Helsingin hintatasoa asumisesta. Olisikohan tuossa eräs syy vähäiseen varallisuuteen?
Mä oon 41. Minä aloitin ensimmäisessä "oikeassa" työpaikassa vasta 28-vuotiaana ja työurani ensimmäiset viisi vuotta tienasin alle 30 000 euroa vuodessa. Sen jälkeen mun tulot on pikkuhiljaa nousseet ja nyt tienaan liki 40 000 euroa vuodessa. Mulla on kaksi lasta ja yhtä pienipalkkainen puoliso kuin mitä ite oon. Säästössä ei oo paljon mitään, mutta ollaan ostettu kesämökki, ajateltiin että mieluummin maksetaan mökkilainaa kuin laitetaan vastaava summa säästöön, siitä on enemmän iloa (ja onhan se mökkikin omaisuutta). Meillä on myös pieni okt. Asutaan pienessä kaupungissa, niin talo oli halpa (140 000 euroa). Ei kyllä ois pääkaupunkiseudulla asuessa varmaan varaa ollut edes johonkin kerrostalokolmioon.
Miten voit asua omakotitalossa jos olet köyhä?