Lue keskustelun säännöt.
Koko elämä on mennyt kituuttaen, suurin summa mitä olen omistanut 43-vuotiaan elämäni aikani on ollut 5 tonnia ja sekin oli perintöä
07.11.2022 |
Tienaan pari tonnia kuukaudessa. Kaikki vuokra-asunnot täällä Helsingissä on kalliita. Kaupungin vuokra-asuntoa en saa. Takaajia ei ole asuntolainallekaan. Säästäminen on lähes mahdotonta, ellei sitten ala luopumaan joka ikisestä asiasta, lähtien aina ruoasta ja vaatteista. Ja silloinkin näppiin jaa ehkä 50-100 euroa kuukaudessa enemmän, eli aika pitkää saa säästää ennen kuin on yhtään pesämunaa. Ja siinä odotellessa menee elämä ohi.
Näin on ollut aina. Olen mennyt töihin 20 vuotta sitten ja koko ajan tulotasoni on riittänyt siihen että elän, mutta ei siihen että voisin toteuttaa mitään. Omaan kotiin, matkusteluun, harrastuksiin.. Kaikki on vain selviämistä. Kerran olen saanut 5 tonnia kun äitini perintö tuli. Toiset saa 50 tonnia ja toiset 500 tonnia. Minä sain 5 tonnia ja ostin sillä uuden pesukoneen, tietokoneen ja puhelimen, koska edelliset oli hajoamispisteessä. Lopuilla ostin vaatteita, bussikortin ja sellasita. Muuten kituuttelen.
Eipä tämä tästä koskaan muutu. Eläkelaskelma lupaa samaa kituuttamista sitten aikanaan. Kun saisi edes kunnan vuokra-asunnon, jossa olisi halvempi vuokra. Nyt vuokra on ihan karmea yksityiseltä ja on ollut sitä aina. Palkasta menee valtava osa siihen. Inflaatio syö loput. Olen yrittänyt, elänyt kiltisti ja puurtanut töissä. Joskus tuntuu, että jos olisin riskillä lähtenyt rikollisiin juttuihin, olisin varmaan tienannut paljon enemmän kuin koko 20 vuodessa ja tuomiotkin olisi jo lusittu. Ja varmaan olisi kunnan kämppäkin.
Tällaiset mietteet nyt. Onneksi on edes loma, tosin ei rahaa tehdä mitään.
Kommentit (158)
Jokainen on oman onnensa seppä. Ei maailma ole sinulle mitään velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko ajatella väliaikaisesti tehdä kahta työtä, niin saisit ehkä säästettyä asuntoa varten. Onnistuisi ehkä lainan saanti.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä tai ylipäänsä Etelä-Suomessa asuminen on toki kalliimpaa kuin muualla Suomessa, ja suuri osa tuloista menee asumiseen.
Mutta ap:n tekstistä paistaa läpi hyvin tyypillinen henkisesti köyhän asenne. Näin on aina ollut, tulee aina olemaan, eikä itse voi tehdä asialle mitään muuta. Samalla kadehditaan muita, jotka saavat kaikki elämässä helposti.
Ap, itse se on elämänsä suunta muutettava, sitä ei kukaan sinun puolestasi tee. Jos on mahdollista säästää 50 euroa kuukaudessa, mikset tee niin? Raha kannattaa laittaa automaattisesti sivuun tilipäivänä, ennen kuin sille edes ehtii keksiä muuta käyttötarkoitusta. Jos ei sijoittamisesta ymmärrä, eikä sitä halua aloittaa, voi tuon 50 euroa laittaa esim. pankin rahastoihin, niin saa ajan mittaan edes jonkinlaista korkoa. Nettipankissa onnistuu helposti, ja pankki varmasti neuvoo tässä. Pienistäkin tuloista voi säästää, ei tokikaan yhtä paljon kuin suuremmista tuloista. Mutta suomalaisethan mieluummin lottoavat kuin säästävät tai sijoittavat. Vaurastuminen säästämisen ja sijoittamisen kautta on kuitenkin todennäköisempää kuin lottoamalla.
Tästä tullaankin sitten seuraavaan asiaan. Olet ilmeisesti koko ikäsi tehnyt samaa työtä, kun palkka ei ole noussut. Jos haluat suuremmat tulot, on asialle tehtävä jotain. Kouluttaudu lisää työn ohessa, hae uutta parempipalkkaista työpaikkaa. Tähän tulee aina vastaukseksi en voi koska X, Y ja Z. Kyllä voit. Niin olen minäkin tehnyt. Olen aloittanut työurani 20 vuotta sitten 1600 euron palkalla. Jossain vaiheessa vaihdoin työpaikkaa, ja aloin opiskella työn ohessa. Ensin työhön liittyviä täydennyskoulutuksia, jotka työnantaja maksoi ja sain tehdä työaikana. Vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Tämän jälkeen suoritin avoimessa yliopistossa opintoja 60 opintopisteen edestä. Pikkuhiljaa vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Nyt suoritan työn ohessa YAMK-tutkintoa. Tämä on vaikuttanut jo opiskelujen ohessa työn kuvaan ja palkkaan. Oletan urakehitykseni jatkuvan tästä, ja jos ei nykyisellä työnantajalla jatku, etsin koulutustani vastaavaa työtä muualta valmistumisen jälkeen.
Minulla on lapsia, eli lasten harrastusrumbat, sairastamiset ym. on hyvin tuttua. Toki minulla on myös aviomies, eli vastuu lapsista ei ole ollut yksin minulla. Ymmärsin, ettei ap:lla ole lapsia. Jos opiskelu ja uralla eteneminen on mahdollista lapsiperheessä, miksei se olisi lapsettomalle?
Henkisesti köyhät jumiutuvat tuohon ajatukseen, ettei säästäminen, vaurastuminen, opiskelu, asunnon ostaminen, mikä tahansa ole itselle mahdollista, koska on köyhä eikä voi asialle mitään. Kaikilla muilla on elämä helpompaa ja tämän taakse mennään, eikä tehdä itse asioille mitään.
Ap, olet vielä suhteellisen nuori, työelämää on paljon jäljellä. Nyt otat elämäsi omiin käsiin ja alat tehdä tilanteellesi jotain konkreettista valittamisen sijaan.
Samaa mieltä. Ei kukaan muu voi tilannetta muuttaa kuin hän itse. Mutta kun ei tunnu olevan edes halua muuttaa tilannetta.
Miten rahaa jäisi enemmän? Mihin sitä juuri nyt kuluu eniten? Työ ja asunto halvemmalta paikkakunnalta? Ei tarvi edes lähteä mihinkään hirveän kauas, hintataso tippuu jo lähimmissä pikkukaupungeissa.
Mutta jos ei ole valmis muuttamaan elämässään mitään, niin suu suppuun. Niillä korteilla sitten pelaat, älä valita. Tällainen asenne ärsyttää. Ap on saanut enemmän rahaa ilmaiseksi kuin esimerkiksi minä, ja luulee että kaikki muut saa kaiken helpommin kuin hän.
Paljon sinulla on vuokra, ap? Onko siinä sauna?
Onko elämän tarkoitus vaurastua talodellisesti?
Onko ihmisarvo kiinni koulutustasosta?
Olen myös pienituloinen ja yhteishuoltajuudessa yhdestä lapsesta, joka asuu kanssani.
Lapsuuteni ja nuoruuteni oli myös vähävarainen. Katkeria ja kateellisia hetkiä on ollut, etenkin nuorempana ja jos elämä on muutenkin takkuillut.
Valtaosan ajasta olen kuitenkin vähintään tyytyväinen. Itselläni tähän on auttanut perspektiivi: asiat voisivat olla paljon pahemminkin ja kuinka pieni ja mitätön elämäni on kaikkeuteen verrattuna.
Siksi pyrin elämään joka päivän kaikesta huolimatta. Etsimään hyvää ja kiitollisuuden aiheita joka päivästä. Tiedän että kuulostaa lässytykseltä, mutta asenne oikeasti auttaa. Se on ainoa, minkä voimme aina valita tilanteessa kuin tilanteessa.
Älkää lannistuko, niinkauan kuin on elämää, on toivoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen on oman onnensa seppä. Ei maailma ole sinulle mitään velkaa.
Missäs ap on niin väittänytkään? Ainoa mitä hän toivoi, oli kunnan vuokra-asunto ja se on ihan kohtuullinen toive.
Itse tienaan pskaduunilla 1800 e/kk että eipä tuollakaan paljoa juhlita. Haluan kuitenkin tehdä vähintään kaksi ulkomaan reissua/vuosi ja sen takia en voi suomessa ollessa ostaa mitään muuta kuin ruokaa jos haluan saada säästöön nuo kahden reissun rahat. Eipä mulla sosiaalista elämää ole niin kaikki vapaa-aika menee joka tapauksessa yksin kotona niin mihinpä sitä rahaa tuhlaisikaan. Nyt olen kuitenkin rikkaimmillani kun koronan takia olen saanut säästötilille 15 000 euroa kun ei ole päässyt matkustamaan. Perintöä tuskin tulen saamaan koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin summa ollut 7 euroa plussaa koskaan, perheemme oli köyhyyden marinoima.
Pisararadan varrella paljon edullisia ja viihtyisiä asunalueita, joista saa kaksioita vuokrattua 700€ kk ja yksiöitä vielä edullisemmin. AB vyöhyke jatkuu yllättävän pitkälle, Puistolaan ja Vantaanlaaksoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä säälittävää paskaa kun ei ole rahaa. Pahinta on se, että kun tajuaa ettei se siitä koskaan tule muuttumaan, kortit on pelattu ja tämä elämä meni kituuttaen. Oma vika, joo, mutta kaipa tässä saa olla surkimuksellakin unelmia.
Oma vika? Tämä on suomalaisten ajattelussa väärää. Miten se voi olla yksilön vika, jos yhteiskunta on mätä? Jos työllä ei saa elämää, on yhteiskunta todella mennyt väärille urille. Suomalainen ihminen häpeää hiljaa nurkassa ja syyttää itseään kaikesta. Toisaalta, massa on äänestänyt päättäjät. Itse en äänestä, koska kaikki on takin kääntäjiä tavalla tai toisella.
Olisiko mahdollista muuttaa kimppakämppään väliaikaisesti, vaikka pariksi vuodeksi? Saisit siitä jo vähän pesämunaa, jos vuokrassa säästyisi esim. 400-500e/kk? 400e säästö kuussa tekisi melkein 5000e vuodessa, kolmessa vuodessa 15 000e. Sillä tekee jo maailmanympärimatkan tai jää opintovapaalle joksikin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne. Saan käteen nettona palkkaa 1500e kk. Yhtä kituuttamista. Vanhemmat ja mummut on jo kuolleet mutta perintöä ei jäänyt penniäkään oli vain velkoja ja kuolinpesästä haettiin konkurssiin. Ihanaa kun syntyi köyhään juopposukuun. Lapselleni olen yrittänyt opettaa metsän ihmeitä ja marjastusta ja kirjastossa käymistä ja kaikkea ilmaista kun ei ole rahaa mihinkään. Välillä katkeruus nousee kun kaverit matkustaa ym. Hain opiskelemaan amk 3 krt Enkä päässyt. Että olen kyllä yrittänyt mutta olen vain tällainen luuseri Amis.
Tykkäys noille ilmaisille iloille. Luuserista olet kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vau. Itse asun pienessä muuttotappiokunnassa maalla. Kunnan vuokra rivarissa kaksiossa. Saan palkkaa verojen ja muiden jälkeen noin 2000e kk. Ikää on saman verran kuin ap:lla. Säästöjä ja sijoituksia on miljoonan euron edestä.
Jos saisin jostain 5000e ylimääräistä, en ostaisi sillä mitään. Sijoittaisin sen ja vasta kun raha on poikinut, ostaisin noi ap:n mainitsemat laitteet. Ja tietysti tarjousten perusteella.
Kuinka miljonääri saa asua kunnan vuokra- asunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko elämän tarkoitus vaurastua talodellisesti?
Onko ihmisarvo kiinni koulutustasosta?
Olen myös pienituloinen ja yhteishuoltajuudessa yhdestä lapsesta, joka asuu kanssani.
Lapsuuteni ja nuoruuteni oli myös vähävarainen. Katkeria ja kateellisia hetkiä on ollut, etenkin nuorempana ja jos elämä on muutenkin takkuillut.
Valtaosan ajasta olen kuitenkin vähintään tyytyväinen. Itselläni tähän on auttanut perspektiivi: asiat voisivat olla paljon pahemminkin ja kuinka pieni ja mitätön elämäni on kaikkeuteen verrattuna.
Siksi pyrin elämään joka päivän kaikesta huolimatta. Etsimään hyvää ja kiitollisuuden aiheita joka päivästä. Tiedän että kuulostaa lässytykseltä, mutta asenne oikeasti auttaa. Se on ainoa, minkä voimme aina valita tilanteessa kuin tilanteessa.
Älkää lannistuko, niinkauan kuin on elämää, on toivoa!
Niinkuin Dantes sanoi Monte Christon kreivissä: Odota ja toivo.
Muuta pohjoiseen, yksiöiden vuokrat 350.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se elämä säälittävää paskaa kun ei ole rahaa. Pahinta on se, että kun tajuaa ettei se siitä koskaan tule muuttumaan, kortit on pelattu ja tämä elämä meni kituuttaen. Oma vika, joo, mutta kaipa tässä saa olla surkimuksellakin unelmia.
Oma vika? Tämä on suomalaisten ajattelussa väärää. Miten se voi olla yksilön vika, jos yhteiskunta on mätä? Jos työllä ei saa elämää, on yhteiskunta todella mennyt väärille urille. Suomalainen ihminen häpeää hiljaa nurkassa ja syyttää itseään kaikesta. Toisaalta, massa on äänestänyt päättäjät. Itse en äänestä, koska kaikki on takin kääntäjiä tavalla tai toisella.
No tämä. Mielestäni työllä pitää voida elää JA siitä pitäisi jäädä myös lisäarvo. Nythän ap:n työn lisäarvo menee ilmeisesti korkeisiin vuokriin. Jo 2 tonnin kuukausituloilla maksat 800 euroa viiva tonnin vuokraa niin eihän se ole kestävää. Asumistukia ei tietenkään saa. Vuokran pitäisi olla max 500 esim yksiöstä. Jos yhteiskunta kannustaa niin kovasti työntekoon, niin mitä järkeä siinä on että se sitten rankaisee näitä alemman tuloluokan tekijöitä ja syljeskelee naamalle esim siten, että antaa noita kaupungin vuokra-asuntoja juopoille ja sellaisille, jotka käyttävät tukijärjestelmää hyväkseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vau. Itse asun pienessä muuttotappiokunnassa maalla. Kunnan vuokra rivarissa kaksiossa. Saan palkkaa verojen ja muiden jälkeen noin 2000e kk. Ikää on saman verran kuin ap:lla. Säästöjä ja sijoituksia on miljoonan euron edestä.
Jos saisin jostain 5000e ylimääräistä, en ostaisi sillä mitään. Sijoittaisin sen ja vasta kun raha on poikinut, ostaisin noi ap:n mainitsemat laitteet. Ja tietysti tarjousten perusteella.Kuinka miljonääri saa asua kunnan vuokra- asunnossa?
Tässäpä se. Ja asianosainen ei itse edes tajua asiaa :D
AP:n elämänasenne ja -valinnat poikkeavat täysin omistani. Olen köyhä mutten katkera tai lamaantunut.
Lämmitän juuri ilmaisilla polttopuilla omakotitaloa, jollaisen maksaa neljän vuoden vuokraa vastaavalla summalla. Pitää tietenkin muuttaa pois Helsingistä mutta elämä todellakin on valintoja. Asuin ennen isossa kaupungissa ja elämä oli ihan hyvää alle tonnilla kuussa. Nyt se sama raha venyy puolta pidemmälle ja lisäksi omistan auton, talon ja puutarhan. Harrastukset ovat ilmaisia.
Tietenkin voisin suhtautua tilanteeseen eri tavalla, mikäli en olisi oppinut jotain elämänmittaisesta köyhyysharjoituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Niitä annetaan yritysten vaatimuksesta halpatyövoimalle ja kaukomaiden kelagoldilaisille. Ihan turha stadin asunnon halpoja vuokra-asuntoja havitella tavallisen köyhän pulliaisen. Eikä mitään muutakaan. Näin on paremminvoivat päättäneet, eli ne jotka ahnehtii kaiken hyvinvoinnin itselleen ja laittaa lopun työikäisen kansan räpistelemään paskaduuneista onnenonkijoiden kanssa.
Huomatkaa että edellämainitut on pääosin demareiden ja muun vasemmiston tekemisiä. Siellä istuvat eduskunnassa miljoonan euron sijoitussalkun kanssa ja parantavat maailmaa.
Vasemmisto ei ole enää pariin vuosikymmeneen ajanut perusduunarien asemaa millään mulla tavall kuin negatiivisesti.
Helsingissä tai ylipäänsä Etelä-Suomessa asuminen on toki kalliimpaa kuin muualla Suomessa, ja suuri osa tuloista menee asumiseen.
Mutta ap:n tekstistä paistaa läpi hyvin tyypillinen henkisesti köyhän asenne. Näin on aina ollut, tulee aina olemaan, eikä itse voi tehdä asialle mitään muuta. Samalla kadehditaan muita, jotka saavat kaikki elämässä helposti.
Ap, itse se on elämänsä suunta muutettava, sitä ei kukaan sinun puolestasi tee. Jos on mahdollista säästää 50 euroa kuukaudessa, mikset tee niin? Raha kannattaa laittaa automaattisesti sivuun tilipäivänä, ennen kuin sille edes ehtii keksiä muuta käyttötarkoitusta. Jos ei sijoittamisesta ymmärrä, eikä sitä halua aloittaa, voi tuon 50 euroa laittaa esim. pankin rahastoihin, niin saa ajan mittaan edes jonkinlaista korkoa. Nettipankissa onnistuu helposti, ja pankki varmasti neuvoo tässä. Pienistäkin tuloista voi säästää, ei tokikaan yhtä paljon kuin suuremmista tuloista. Mutta suomalaisethan mieluummin lottoavat kuin säästävät tai sijoittavat. Vaurastuminen säästämisen ja sijoittamisen kautta on kuitenkin todennäköisempää kuin lottoamalla.
Tästä tullaankin sitten seuraavaan asiaan. Olet ilmeisesti koko ikäsi tehnyt samaa työtä, kun palkka ei ole noussut. Jos haluat suuremmat tulot, on asialle tehtävä jotain. Kouluttaudu lisää työn ohessa, hae uutta parempipalkkaista työpaikkaa. Tähän tulee aina vastaukseksi en voi koska X, Y ja Z. Kyllä voit. Niin olen minäkin tehnyt. Olen aloittanut työurani 20 vuotta sitten 1600 euron palkalla. Jossain vaiheessa vaihdoin työpaikkaa, ja aloin opiskella työn ohessa. Ensin työhön liittyviä täydennyskoulutuksia, jotka työnantaja maksoi ja sain tehdä työaikana. Vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Tämän jälkeen suoritin avoimessa yliopistossa opintoja 60 opintopisteen edestä. Pikkuhiljaa vastuu lisääntyi ja palkka nousi. Nyt suoritan työn ohessa YAMK-tutkintoa. Tämä on vaikuttanut jo opiskelujen ohessa työn kuvaan ja palkkaan. Oletan urakehitykseni jatkuvan tästä, ja jos ei nykyisellä työnantajalla jatku, etsin koulutustani vastaavaa työtä muualta valmistumisen jälkeen.
Minulla on lapsia, eli lasten harrastusrumbat, sairastamiset ym. on hyvin tuttua. Toki minulla on myös aviomies, eli vastuu lapsista ei ole ollut yksin minulla. Ymmärsin, ettei ap:lla ole lapsia. Jos opiskelu ja uralla eteneminen on mahdollista lapsiperheessä, miksei se olisi lapsettomalle?
Henkisesti köyhät jumiutuvat tuohon ajatukseen, ettei säästäminen, vaurastuminen, opiskelu, asunnon ostaminen, mikä tahansa ole itselle mahdollista, koska on köyhä eikä voi asialle mitään. Kaikilla muilla on elämä helpompaa ja tämän taakse mennään, eikä tehdä itse asioille mitään.
Ap, olet vielä suhteellisen nuori, työelämää on paljon jäljellä. Nyt otat elämäsi omiin käsiin ja alat tehdä tilanteellesi jotain konkreettista valittamisen sijaan.