2003-2008 asunnon ostaneita? Mitkä fiilikset?

vuokraa ja odottelee hintaromahdusta kuin kuuta nousevaa... ja pk-seudulla sitä saattaa joutua odottelemaan tovin.

Hyvät fiilikset.

tuolla aikavälillä ostaneille tuotto 0n +/- nolla. Ehkä vähemmän kuin nolla...

romahdukseen. Jos ei oltaisi ostettu, asuttaisiin yhä liian pienessä rumassa asunnossa kauhealla paikalla ja maksettaisiin isoa vuokraa. Nyt asutaan ihanassa isossa asunnossa ja maksetaan lainaa. Kyllä kestämme sen, vaikka asuntojen hinnat vähän laskisivatkin. Elämänlaatu kuitenkin eri luokkaa kun asuu paikassa, missä samanhenkisä ihmisiä ja kodissa, mistä pitää.



Perhe voi asua järkevästi vuokralla kunnan asunnossa ja se sitten voi olla mitä on. Yksityisellä neliöstä saat maksaa hunajaa. Sillä hinnalla maksaa lainaa ja isommastakin lukaalista.

Ensiasunto ostettiin vuonna 2003 ja viime vuonna se myytiin voitolla.



Nyt asutaan upouudessa omakotitalossa.

asunnon arvo nyt 120-150 000 enemmän kuin lainaa on. Tarkoitus asua tässä pitkään.

Ensiasunto kannattaa hankkia hyvältä paikalta, keskustan tuntumasta, missä hinnat ei tule laskemaan. Tai sitten jostain peräsyrjälästä sellainen joka on nytkin halpa

Ostimme -95 kaksion. Maksoimme sen pois ennen kuin muutimme 2003 reilun 100m2 rivariin. Parin vuoden kuluttua lainat on maksettu pois:)

Myimme vuosi sitten 2000 ostetun omakotitalon sievoisella voitolla pois ja rakennutimme uuden. Kivahan tässä on asustella ;)! Voittoa ei sinänsä olla asumisella tekemässäkään, joten pääasia on, ettei talon arvo laske alle lainamäärän. Siihen on vielä piiiiiitkä matka ja laina lyhenee koko ajan.

Ja hyvät on fiilikst. Unelmien talo, jossa asutaan sitten seuraavat vuosikymmenet. Saatiin upea talo halvalla. Asumiskustannukset meillä on tässä halvemmat, kuin vuokralla ollessamme. Arvo noussee lähivuosina moottoritien valmistumisen jälkeen. Se tulee siis lähemmäksi - ei kuitenkaan ihan naapuriin :)



Ja on ensiasunto - tai siis ensitalo ;-)

Ostettiin keväällä ensiasunto, tai ensitalohan tämä on.

Maaseudulta, kahden hehtaarin tontilla, 1939 rakennettu hirsitalo.

Talo loppuiäksemme. Lyhennämme lainaa vähemmän mitä maksoimme kaupungissa vuokraa kolmiosta. Maalle muutto siis kannatti :)



Entisestä asuinpaikastamme emme olisi saaneet edes yksiötä tähän hintaan.



Ei huoleta mikään, kuuntelen linnunlaulua terassilla aamukahvia juodessa, kotiäitinä olen seuraavat ainakin viisi vuotta vielä.

2003 ostettiin uusi kotimme ja nyt ei sillä hinnalla saatais kuin yksiö-kaksio.

tai tietysti voi myös asua vuokralla kokoikänsä (siinäkään mitään pahaa ole). me ostettiin ensiasunto 2002 (kaksio), myytiin se 2004 ja saatiin 30 000 voittoa. Sit asuttiin kaksi vuotta vuokralla ja rakennettiin talo 2006. Jo silloin 2002 monet hokivat tuota hinnat romahtaa, hinnat romahtaa, älkää ostako.



Tietysti ne hinnat voi romahtaa. Se on elämää. Mitään ei kannata omistaa koskaan, jos keskittyy kokoajan PELKÄÄMISEEN. Myöskään lapsia ei kannata tehdä (ne voi sairastua, jäädä auton alle9, eikä myöskään kannata hommata parisuhdetta (voi tulla petetyksi ja jätetyksi).

Lainaa maksetaan seuraavat 28 vuotta.

jolloin ostettiin rivarineliö. Kallishan tuo oli, vaikka pääkaupunkiseudun yleiseen hintatasoon nähden edullinen

jonka arvo on noussut ja tarkoituksena myydä lähiaikoina.

myytiin isompi asunto pois. Nyt talon arvo on noussut 200 000. Velkaa meillä ei ole ollut enää 10 vuoteen.



Nyt suunnitellaan remppaa tähän taloon. Tarkoitus on rakentaa uima-allas ja uusia sauna ja takkahuone.

Asunto ostettu 2006. Ostettu sen hintainen, ettei talous ole ollut mitenkään tiukoilla. Tarvitsimme isomman asunnon ja laskin silloin, että vastaavasta vuokra olisi sen verran paljon, että asunnon hinnan pitäisi selkeästi tippua, jotta jäisimme tappiolle. Saattaa olla, että tästä vaihdamme jossain vaiheessa pois, mutta eipä hinnan tippuminen siinäkään vaiheessa pahemmin ahdistaisi, kun sen ostettavankin hinta todennäköisesti olisi tippunut.



Henkisesti hinnan tippuminen tietty tuntuisi ikävältä, mutta toisaalta asunto oli sen verran edullinen, että vaikka hintojen tippumista tapahtuisi, ei tiputus tässä olisi absoluuttisena summana hirveän suuri.

asunnon ostoa. Nyt, kun tässä asutaan, ei ollenkaan enää mietitä moista. Emme ole tästä mihinkään lähdössä pitkään aikaan. On ihanaa asua omistusasunnossa ja vielä mieleisessä sellaisessa mieleisellä alueella. Olemme mitoittaneet kuukausierät siten, että voimme useamman kerran vuodessa tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, mutta kaikissa tilanteissa pystymme kuukausierän maksamaan. Korkojen nousuun on varauduttu ja työtilanne aloillamme on hyvä. En olisi kestänyt enää päivääkään asua ASO:ssa, jossa asuimme ennen tätä. Se oli ihan kamala kyyläsirkus ja asunto huonossa kunnossa eikä omistajataho ollut kiinnostunut mistään muusta, kun saamaan kuukausittaisen vastikkeen. Hirveitä, romuja kylppäreitä yms. talossa ja korjaamaan tulitiin ongelmakohtia vasta, kun uhattiin terveystarkastajalla.. Nyt ei ole moisia ongelmia!



t. suht tuore ensiasunnon ostaja, jolle asunto ei ole sijoituskohde, vaan koti