Ei seiso. Mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa.

Voi olla psyykkistä, jos olet nuori/nuorehko, alle 40v? Pitää miettiä sitten mikä on; miten parisuhteessa muuten menee, onko itsetunto-ongelmia... tai mitä ikinä onkaan, en osaa arvata?

Masennus- ja muut psyykenlääkkeet voi aiheuttaa impotenssia...

Jos elämäntavoissa on korvaamista, niin sitä voi kokeilla; alkoholin ja varsinkin tupakan lopettaminen. Liikunnan lisääminen... Riittävästi unta. Perus terveelliset elämäntavat.

Henkistä vissiin. Joku kertoi ettei edes tabut auta jos henkinen juttu

Ärhäkkä rempeä nainen. Heittää ympäristöön härkiä juttua muille mutta makkarissa lahna.

Vaihda nuorempaan...

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen Perussuomalaisesta puolueesta auttoi meillä.

Kumpi teistä erosi?

Entä terveydentila? BMI? Tupakoitko? Lääkitykset? Onko verisuonet/sydän kunnossa? Verenpaine? Verensokeri? Kolesteroli?

Tuleeko aamustondista?

Pidä selibaattia n.3 kk, jonka aikana kiellät itseltäsi myös itsetyydytyksen. Relaat, etkä suorita liikaa töissä tai muualla. Kyllä se siitä, omalla painollaan.🙂 Ja jos ei näilläkään neuvoilla, ni lääkäriin sitte. Kyllä se jotain droppeja tarjoo..

Ei sitä tartte ku naimiseen. Lopeta se. Pissaaminen on löysällä helpompaa.

Onnistuuko runkkaus? Jos ei seiso runkatessakaan niin taustalla lienee fysiologiset syyt (elämäntavat, verenkierto).

Mikäli seksoo runkatessa ilman pornoa, lienee syynä naisen kanssa jännitys/suorituspaineet.

Mikäli toimii vaan runkatessa pornoa katsellen, niin pornonkatselu on se ongelman syy/tausta. Se nostaa aivojen kiihottumiskymnyksen luonnottoman korkealle, tutkitusti. Tutkimuksissa on havaittu suora korrelaatio: pornon kulutus ja alentunut libido.

Kannattaa mennä lääkäriin. Sepelvaltimotauti voi oireilla ensin erektiovaikeuksina, koska peniksen verisuonet ovat hyvin ohuet.

Uskoisin, että välillä tätä tapahtuu jokaiselle. Varsinkin pitkässä parisuhteessa. (Se ei ikävä kyllä vähennä yhtään siitä itselle seuraavaa häpeää ja pahaa oloa).

Oma kokemus, parisuhteessa lapsiperhearjessa on menossa ikävä kausi kun tuntuu että "hellät" hetket vaimon kanssa pitäisi aina ansaita. Sitten vaimo saattaa yhtäkkiä tokaista että haluaa. Omassa päässä pyörii se tavanomainen isänä olon soppa: kauppalaskuja, se että ruoka on laittamatta iltapäiväksi. Ja pöydät on pyyhkimättä, joskus vaimo on repinyt siitä kauhean riidan (hormonit?) kun en ole siivonnut lasten sottaisia jälkiä ruuan jälkeen valkoisesta pöytäliinasta. Tiedän, tuskin vaimo välittäisi vaikka pöydät jäiskin tällä kertaa pyyhkimättä (hyvästä syystä). Mutta kun sitä keitosta ei saa niin vain pois liedeltä minuutissa ja vaihdettua: nyt sänkyyn!

Vaimon reaktio on ymmärrettävä mutta tavanomainen: enkö halua häntä. Sen ajatuksen ja jälkipuinnin kun tietää tulevan parin kiusallisen minuutin jälkeen niin keho oikein kieltäytyy kovettumasta ja alkaa valmistautua jo jälkipuintiin ja keskusteluihin. Vaimoni ei välitä muusta kuin ns. perinteisestä seksistä, tilanne on pelastettavissa sillä että joko seisoo tai seisoo.

Kamala olo tuli ees kirjoittaa tätä. Mutta kyllä se taas jossain välissä seisoo.

Up

Leikkauta pois.

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että välillä tätä tapahtuu jokaiselle. Varsinkin pitkässä parisuhteessa. (Se ei ikävä kyllä vähennä yhtään siitä itselle seuraavaa häpeää ja pahaa oloa).

Oma kokemus, parisuhteessa lapsiperhearjessa on menossa ikävä kausi kun tuntuu että "hellät" hetket vaimon kanssa pitäisi aina ansaita. Sitten vaimo saattaa yhtäkkiä tokaista että haluaa. Omassa päässä pyörii se tavanomainen isänä olon soppa: kauppalaskuja, se että ruoka on laittamatta iltapäiväksi. Ja pöydät on pyyhkimättä, joskus vaimo on repinyt siitä kauhean riidan (hormonit?) kun en ole siivonnut lasten sottaisia jälkiä ruuan jälkeen valkoisesta pöytäliinasta. Tiedän, tuskin vaimo välittäisi vaikka pöydät jäiskin tällä kertaa pyyhkimättä (hyvästä syystä). Mutta kun sitä keitosta ei saa niin vain pois liedeltä minuutissa ja vaihdettua: nyt sänkyyn!

Vaimon reaktio on ymmärrettävä mutta tavanomainen: enkö halua häntä. Sen ajatuksen ja

Kuulostipa ikävältä ja niin tutulta, naisnäkökulmasta! Tsemppiä ja kyllä se lasten kasvettua saattaa helpottaa jos onnistutte pysymään yhessä. Itse en onnistunut mutta löysin aivan upean kumppanin suht rauhallisen eron jälkeen ja nyt elämä kaikinpuolin kunnossa.