Onko täällä muita evakkojen jälkeläisiä?

Vierailija kirjoitti:

Ka mie oon. Minulla on kaikki sukujuuret kasvaneet Karjalan maaperässä, ja sen kyllä huomaan monessa asiassa. Itse olen kuitenkin rakentanut oman elämäni tähän (evakko)kylään, enkä varsinaisesti halua muuttaa takaisin. Mutta jos suvun maat palautettaisiin, niin tottakai huolehtisin niistä.

KArjalainen identiteetti on minusta hienoa. Mukava aina välillä huomata omista tekemisistä tai toiminta/ajattelutavoista, jos joku on selkeästi karjalaista perintöä.

Meidän suvulla on vähän toisenlaisia kokemuksia evakoista. Etelä-Suomessa asuvien isovanhempien taloon määrättiin majoittaan evakkoperhe, jolla ei ollut mitään käsitystä hygieniasta eikä yksityisyydestä.

Miksi ihmisiä pakotettiin ottamaan karjalaisia koteihinsa?

Ja miksi ihmisiltä pakkolunastettiin omaisuutta mitkä annettiin ilmaiseksi karjalaisille?

Kuinkahan moni nykyään suostuisi mukisematta samaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisiä pakotettiin ottamaan karjalaisia koteihinsa?

Ja miksi ihmisiltä pakkolunastettiin omaisuutta mitkä annettiin ilmaiseksi karjalaisille?

Kuinkahan moni nykyään suostuisi mukisematta samaan?

1.Suomessa päätettiin tehdä eri lailla kuin mitä perinteisesti sotatilanteissa on tehty. Aiemmin oli tapana, että siviilit jäivät sinne vallatulle alueelle ja siirtyivät sitten valloittajan vallan alle. Suomessa ei sitä haluttu, vaan haluttiin tuoda karjalaiset turvaan. Se tarkoitti 400 000 ihmisen nopeaa sijoittamista johonkin, ja koska 40-luvulla ei ollut vielä tyhjillään olevia vanhankoteja, kouluja, motelleja, hotelleja ja muita pa ke -tiloja, niin evakot oli pakko majoittaa siviilien koteihin. Pakkorako, josta kukaan ei tykännyt.

2.Samalla tavalla katsottiin, että karjalaiset olivat maksaneet oman osuutensa sillä, että olivat joutuneet jättämään omaisuutensa taaksen, ja ne asutustilat olivat sitten kompensaatiota sille. Ei ne siirtokarjalaisten asutustilat olleet lainkaan parhaita viljelysmaita, vaan suota, savea, metsänpohjaa. Jos joku sukulaisesi väittää, että parhaat pellot piti antaa, niin valehtelee.

3.Ei siihen silloinkaan suostuttu mukisematta,

Karjalaiset sai korvaukset taloistaan ja niille hankittiin vielä uudet kodit.

Evakkowoke olisi perustellumpi.

Vierailija kirjoitti:

Karjalaiset sai korvaukset taloistaan ja niille hankittiin vielä uudet kodit.

Kyllä niitä päätyi ihan toisten nurkkiin, eikä kaikille oltu kivoja.

Miksi osalta otettiin väkisin omaisuutta karjalaisille mutta osalta ei?

Kyllä olen. Isovanhemmistani kaksi on luovutetusta Karjalasta. Ja huomenna juhlitaan lapsen syntymäpäivää ja voin jälleen kerran todeta, että karjalageeni aktivoitui, nimittäin tarjottavia on pöydässä taas enemmän kuin runsaasti. Ja silti tuntuu, että ei ole tarpeeksi :D Mikä ihme tuossa oikein on?

On, isän suvusta isoisovanhemmat lapsineen joutuivat lähtemään Suistamosta -39. Noista lapsista ukki oli sen ikäinen, että hän palasi rajamaisemiin parin vuoden päästä jatkosodassa.

Miksi pitäisi olla kiva ihmisille ketkä tulee väkisin kotiin?

Kyllä karjalaisissakin syytä oli. Pahimmillaan arvostelivat ihmisiä kenen kotiin ne oli määrätty.

Eihän se niiden ihmisten vika ollut että he oli evakossa.

Molemmat vanhempani ovat syntyisin Kannakselta.

Sota ajoi pois. Tosin minua ei varmaan olisikaan, sillä on epätodennäköistä, että olisivat tavanneet toisensa Karjalassa. Sen sijaan tapasivat Hämeessä.

Joskus nuorempana ajattelin, että voisin muuttaa Karjalaan, jos saisimme alueen takaisin.

Enää en haihattele. Asuin muualla ulkomailla toistakymmentä vuotta, siinä minun evakkomatkani. Nyt en enää jaksaisi aloittaa alusta toisessa paikkaa.

Ei evakkoa mutta äitini perheestä useampi lapsi lähetettiin Ruotsiin sotalapseksi. Perheeni on Itä-Suomesta ihan siinä rajalta. 

Olen evakon lapsenlapsi. Mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen. Isovanhemmistani kaksi on luovutetusta Karjalasta. Ja huomenna juhlitaan lapsen syntymäpäivää ja voin jälleen kerran todeta, että karjalageeni aktivoitui, nimittäin tarjottavia on pöydässä taas enemmän kuin runsaasti. Ja silti tuntuu, että ei ole tarpeeksi :D Mikä ihme tuossa oikein on?

Meissä itä-suomalaisissa(pohjois-karjala) samaa geeniä, vieraita oli idästä käymässä mökillä ja voi herran jumala sitä hössötyksen ja tarjoilujen määrää, piti olla pullaa ja kaikenlaista..Kun sanoo, ei kiitos otan vain kahvia niin saa niin pahat mulkaisut ja pullaa vaikka väkisin "elähä höpäjä,ota ny!"  Ei ihme että minusta tuli pullukka:D 

Kai sinne Karjalaan olisi ainakin ennen nykysotaa ollut ihan mahdollista muuttaa kuten Venäjälle muutenkin. Miksei halukkaat silloin muuttaneet sinne?

Kelpaako Lapin evakko? Isoäitee joutui lähteä Rovaniemeltä etelään kun waffenbrüder alkoi käsitellä tulitikkuja holtittomasti.

Koskaan ei muuttanut takaisin, kun "kaikki tuttu oli tuhottu" mutta kävi silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikkihan tässä maassa ovat joko toisen tai kolmannen polven evakkoja jomman kumman vanhemman puolelta. Joku harva pohjanmaalainen voi olla olematta, mutta harvassa ne kuitenkin on..

En minä ainakaan ole, isän sedän vaimo on lähin yhteys evakkoihin. Hän tosin asuikin ihan naapurissa. Ja niin, olen puoliksi savolainen, puoliksi pohjalainen.

Vierailija kirjoitti:

Karjalaiset sai korvaukset taloistaan ja niille hankittiin vielä uudet kodit.

... jotka he maksoivat itse niillä korvauksillaan. isovanhempanikin saivat ostaa (huom: ostaa) itselleen tilan. Siis joutuivat maksamaan siitä. Tila oli pakkolunastettu ja tilan alkuperäinen omistaja sai siitä korvauksen. Ei hän valitellut asiaa. tiesi, että tilan pelloissa oli paljon kiviä. Isovanhempani sitten raivasivat kivet pois pellosta ja sitä työtä riitti sitten monien vuosien ajan, koska routa nosti aina uusia kiviä pintaan. Kivet menivät mm. hautausmaiden aitatarpeiksi, joidenkin rakennusten perustuksisksi ym. sieltä sai paikkakuntalaiset käydä ilmaiseksi niitä kiviä hakemassa, kunhan isovnahempani olivat ensin ne pellosta nostelleet itse ja yksin, käsivoimin. Eikä isovahempani saaneet korvausrahat edes riittäneet tilan lunastukseen, loppu raha oli pankista saatua lainaa. Oma isoisäni  oli vielä sodassa haavoittunut ja kulki kepeillä, silti hän ihan itse nosteli niitä kiviä pellosta, koska se oli pakko tehdä. Ei ollut henkilökohtaisia avustajia hänelle eikä hänellä ollut varaa palkata työvoimaakaan eikä kyläläisiltä herunut juuri apua, koska suurinpiirtein kaikki olivat samassa jamassa: oli tehtävä hartiavoimin töitä omilla tiloillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karjalaiset sai korvaukset taloistaan ja niille hankittiin vielä uudet kodit.

... jotka he maksoivat itse niillä korvauksillaan. isovanhempanikin saivat ostaa (huom: ostaa) itselleen tilan. Siis joutuivat maksamaan siitä. Tila oli pakkolunastettu ja tilan alkuperäinen omistaja sai siitä korvauksen. Ei hän valitellut asiaa. tiesi, että tilan pelloissa oli paljon kiviä. Isovanhempani sitten raivasivat kivet pois pellosta ja sitä työtä riitti sitten monien vuosien ajan, koska routa nosti aina uusia kiviä pintaan. Kivet menivät mm. hautausmaiden aitatarpeiksi, joidenkin rakennusten perustuksisksi ym. sieltä sai paikkakuntalaiset käydä ilmaiseksi niitä kiviä hakemassa, kunhan isovnahempani olivat ensin ne pellosta nostelleet itse ja yksin, käsivoimin. Eikä isovahempani saaneet korvausrahat edes riittäneet tilan lunastukseen, loppu raha oli pankista saatua lainaa. Oma isoisäni  oli vielä sodassa haavoittunut ja kulki kepeillä, silti hän ihan itse nosteli niitä kiviä pellosta, koska se oli pakko tehdä. Ei ollut henkilökohtaisia avustajia hänelle eikä hänellä ollut varaa palkata työvoimaakaan eikä kyläläisiltä herunut juuri apua, koska suurinpiirtein kaikki olivat samassa jamassa: oli tehtävä hartiavoimin töitä omilla tiloillaan.

ja mikä parasta: kun saivat tilan pyörimään ja ruokakasvisten kasvatus alkoi, osa sadosta piti antaa ilmaiseksi valtiolle, joka jakoi sitten ilmaista ruoka-avustusta kaupunkilaisille. esim helsinkiin meni heiltä usein ruokaa