Onko yksineläjän arki helppoa?

Joo, ja jos on vaikka jalka katki niin kukaan ei ole auttamassa. Hiissasin itseäni jalka paketissa ja 39 asteen kuumeessa lattiaa pitkin jotta pääsin keittiöön hakemaan vettä. Myönnän että itku tuli.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja jos on vaikka jalka katki niin kukaan ei ole auttamassa. Hiissasin itseäni jalka paketissa ja 39 asteen kuumeessa lattiaa pitkin jotta pääsin keittiöön hakemaan vettä. Myönnän että itku tuli.

Jos olisit parin pienen lapsen yh, niin kuvittelisitko sen helpottavan tilannetta?

Itse olisin aivan hunningolla yksin. Jotenkin minulla ei ole mitään elämänhallintaa, kun olen yksin. Mutta olisi siinä puolensakin: ei olisi miestä nalkuttamassa, välillä saisi tehdä ihan mitä haluaisi. Mutta välillä kyllä itkettää ja masentaa vaikka asuisi jonkun kanssa. Voisi kannattaa kokeilla pääsisikö keskustelemaan jonkun kanssa ahdistuksesta ja masennuksesta, se voisi auttaa. Kovasti tsemppiä!

Parempi yksin kuin huonossa suhteessa.

T:Uusio singeli

Ei.

Onko ap oletuksena, että asuisit toisen aikuisen kanssa vai hoitoa vaativien lasten kanssa?

Täyspäinen arjen jakava kumppani helpottaa takuulla arkea, mutta yksineläjän arki on satumaisen helppoa työssäkäyvän pikkulasten yh:n elämään verrattuna.

Taivaallista siihen verrattuna, että joutuisi jakamaan kotinsa ikävien ihmisten kanssa. Onhan tässä toki haasteensakin, kuten kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ja jos on vaikka jalka katki niin kukaan ei ole auttamassa. Hiissasin itseäni jalka paketissa ja 39 asteen kuumeessa lattiaa pitkin jotta pääsin keittiöön hakemaan vettä. Myönnän että itku tuli.

Jos olisit parin pienen lapsen yh, niin kuvittelisitko sen helpottavan tilannetta?

Kiitos empatiasta.

Helppoa tää on ku heinän teko. Lapset muuttaneet nyt kaikki pois ja itse muutin aivan uuteen kaksioon yksin asumaan. NAUTIN TÄYSILLÄ

Varmaan olisi helpompaa jos olisi rahaa. Minirahalla se on varmaankin pahinta. Levätäkin pitää.

Vaikuttaa että tarvitset enemmän hoitajaa kuin parisuhdetta. Miten aikuinen ihminen voi menettää kontrollin pelkästään olemalla sinkku? Itse viihdyn hyvin yksin, ja leikiteltyäni ajatuksella parisuhteesta, totean, että ei hitto sittenkään.

Ei koska se on ihan helvetin kallista varsinkin jos ei pummi muilta tukien muodossa vaan elättää itse itsensä työllä

Minulla elämä on ollut helpompaa ja kevyempää ja halvempaa yksin.

N48

Vierailija kirjoitti:

Onko ap oletuksena, että asuisit toisen aikuisen kanssa vai hoitoa vaativien lasten kanssa?

Täyspäinen arjen jakava kumppani helpottaa takuulla arkea, mutta yksineläjän arki on satumaisen helppoa työssäkäyvän pikkulasten yh:n elämään verrattuna.

Jälleen näppärää uhriutumista äitiydestä kun mikää ei näköjään ole niin rankkaa kuin äitiys. Olisiko kannattanut tehdä pennut vasta kuin resurssit niiden kasvattamiseen on hankittu

Yleisesti ottaen helppoa, kun pahimmat surut rakkaussihteen puuttumisesta on surtu.

Nautin omasta rauhasta,mutta matka thänon ollut pitkä.

Jaa-aa. Välillä helppoa, välillä ei. Joskus vähän yksinäistä mutta on kuitenkin lapset, veli ja yksi sydänystävä, niiden hyvän päivän tuttujen lisäksi. Mitään isoja ongelmia ei ole, tulot kattaa menot ja säästöjäkin on.

En ole koskaan elänyt parisuhteessa mutta näin ikisinkkuna epäilisin että parisuhteessa arki olisi helpompaa monesta syystä jo ihan sen takia kun asiat voi jakaa. Eli kotityöt ja kulut voi jakaa kun taas yksineläjä tekee sekä maksaa kaiken yksin.

M32

Vierailija kirjoitti:

Onko ap oletuksena, että asuisit toisen aikuisen kanssa vai hoitoa vaativien lasten kanssa?

Täyspäinen arjen jakava kumppani helpottaa takuulla arkea, mutta yksineläjän arki on satumaisen helppoa työssäkäyvän pikkulasten yh:n elämään verrattuna.

Lapset ja perhe ovat voimavara ja tuovat merkitystä. Tekstisi on kovin ylemmyydentuntoista ja vähättelevää.

Olen ollut kahden pienen lapsen tukiverkoton yh. Näihin vuosiin mahtui oma paha keuhkokuume ja muutama muu isompi sairaus. Oli kamalaa sairastaa ja samalla huolehtia lapsista, mutta ikinä en olisi toivonut toisin. Parempi yksin kuin huonossa parisuhteessa. Silloin elämä voisi olla oikeasti vielä kamalampaa. Parisuhde kun ei takaa helpotusta arkeen.

On helppoa. Viihdyn yksikseni ja harvoin tunnen oloani yksinäiseksi. Vapaus on mukavaa.