Lue keskustelun säännöt.
Yksin elävät ja asuvat, syöttekö ruokanne ruokapöydän ääressä?
01.11.2022 |
Itse elän ja asun yksin. Syön evääni tietokoneen ääressä. Ruokapöytää en ole koskaan omistanut.
Nykyisessä asunnossa on keittiö melko suuri, ilmeisesti tuonne olisi ollut tarkoitus laitella ruokapöytä.
Mutta eipä siinä ole järkeä jos siinä yksin istua möllöttää.
M37
Kommentit (96)
Mä syön aina ruokapöydän ääressä. Pidän ruuanlaitosta, ja vaikka asun yksin, tykkään kattaa itselleni käyttäen kauniita astioita ym. Kai se kompensoi jotenkin tätä yksinäisyyttä. Että kun ei ole ketään, joka välittäisi, niin välitän edes itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin vain kuvitella selkävaivoja mitä tulee sohvapöydältä syödessä.
"TV dinner". Eli olkkarissa videotykiltä ohjelmia katsoen.
Syön sängyssä telkkarin edessä. Aina. Nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun yhden henkilön taloudessa ja syön tietokoneen ääressä. En omista ruokapöytää. M35v.
Mä asun kans yhden hengen taloudessa. Olohuoneesta löytyy 12 hengen ruokapöytä ja keittiöstä 4 hengen ruokapöytä. Silti syön yksin ollessani asunnon yläkerrassa makuuhuoneessa. Joko tietokoneen ääressä tai katsellessani telkkaria. Tarjottimet on näppärä keksintö.
N61v
Sama täällä. N 53vee. Seikkailua syömiseen 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin yksiön ruokapöydän sohvaan kun en koskaan käyttänyt sitä. Sohvalla tulee sentään joskus istuttua. Ruoat syön kuitenkin keittiössä seisoen tai sitten parvekkeella, jos syön kotona aamiaista.
Keittiössä on pikkiriikkinen pöytä, välillä käytän sitä. Muutoin minulla on käytössä korkea tarjotinpöytä, jonka kanssa voin syödä missä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön nojatuolissa ja katson samalla tv:tä.
Minä myös syön sohvalla teeveetä katsellen.
Kun ruuan palastelee valmiiksi keittiön työpöydällä, ei murusia synny ja syöminen+katselu ei häiriinny.
On tosin sisustusongelma, mitä tekee keittiönpöydän kohdalle... Nyt pieni kahvilapöytä, jossa läppäri, mutta en syö siinä. Ehkä se joskus loksahtaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön kyllä pöydän ääressä ja katan pöydän nätisti. Itseasiassa kun olin parisuhteessa, pöytä oli katettu miten sattuu. Mies nosti aina jonkin juustoaketin tai muun sellaisenaan pöytään. Ihan turha oli siis kattaa nätisti, kun toinen ei siitä piitannut mitään. Nyt yksin nautin arjen estetiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Voin vain kuvitella selkävaivoja mitä tulee sohvapöydältä syödessä.
Mulla on lautanen sylissä tai kädessä. Ei ole pöydällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön, mutta joskus syön myös sohvalla. Kavereita kutsun myös syömään välillä.
En asu yksin mutta ollessani yksin syön lähes aina sohvalla/nojatuolissa ja katson telkkaria. Joskus harvoin kun teen jotain oikein herkkuruokaa niin katan pöydän ja laitan kynttilät ja syön pöydän ääressä.
Muiden ollessa kotona syödään aina pöydän ääressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa? Syön aina ruokapöydän ääressä, sohvalla korkeintaan jotain snackseja.
Yksin ruokapöydässä on sama kuin menisi seisomaan keskelle valtatieristeystä.
Syön pöydän ääressä keittiössä. Miksi yksin asuvien pitäisi elää jotenkin vaatimattomammin kuin muiden?
Sohvalla aina. Olen opetellut syömään keittoakin sohvalla. Koskaan ei ole tapahtunut mitään sotkuvahinkoja. En syö leipää niin ei tule muruja. Pöydän äärelle mennään sitten kun tulee vieraita, eli hyvin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Asun yksin ja on mulla keittiössä isohko ruokapöytä. Harvemmin vaan sen äärellä istun. Tulee usein syötyä tietokonepöydän ääressä.
Sama homma. Vain aamupalan syön keittiönpöydän ääressä, koska silloin en avaa tietsikkaa, vaan keskityn alkavaan päivään. Lounaan syön tietty töissä, ja päivällisen/iltapalan vedän tietokonepöydän ääressä. Molemmat pöydät kotona ovat isoja, ruokapöydän ympärille mahtuu 6 ihmistä, jos tulee vieraita. Ja sitä saa vielä avattua pidemmäksikin, jos on jotkut isot juhlat.
Syön. Olisi ällöttävää syödä jostain sohvapöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Syön kyllä pöydän ääressä ja katan pöydän nätisti. Itseasiassa kun olin parisuhteessa, pöytä oli katettu miten sattuu. Mies nosti aina jonkin juustoaketin tai muun sellaisenaan pöytään. Ihan turha oli siis kattaa nätisti, kun toinen ei siitä piitannut mitään. Nyt yksin nautin arjen estetiikasta.
Vau!
Ei mua mikään vaivaa, mutta musta vaan on mukavampi yksin syödessä katsella telkkaria tai lukea vaikka tätä palstaa kuin tuijottaa keittiön seinää tai keittiön ikkunasta ulos.