Lue keskustelun säännöt.
Nyt selvisi, miksi Viro on parempi Pisa-tuloksissa
17.09.2026 |
Virossa esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ei pääsääntöisesti toimi samalla tavalla kuin Suomen joustavassa esi- ja alkuopetuksessa, eikä 5–8-vuotiaita lapsia tyypillisesti opeteta samoissa sekaryhmissä. [1, 2]
Suurin eroavaisuus maiden välillä liittyy koulun aloitusikään ja varhaiskasvatusjärjestelmän rakenteeseen:
Samanikäisten ryhmät varhaiskasvatuksessa: Virossa lapset jaetaan päiväkodeissa (lasteaed) yleensä tiukasti oman ikäluokkansa mukaisiin ryhmiin. Esiopetus ei ole erillinen, koulun yhteydessä toimiva vuosi, vaan se on integroitu osaksi päiväkotijärjestelmää. Lapset käyvät samaa päiväkotia 7-vuotiaiksi saakka. [1, 2]
Koulunaloitus 7-vuotiaana: Virossa oppivelvollisuus ja peruskoulun ensimmäinen luokka alkavat vasta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Tämän vuoksi 7- ja 8-vuotiaat lapset ovat jo tiukasti koulumaailmassa (alkuopetuksen 1. ja 2. luokilla), kun taas 5- ja 6-vuotiaat ovat vielä päiväkodissa. [1, 2, 3, 4]
Yhteistyön luonne: Päiväkodit ja koulut tekevät kyllä tiivistä yhteistyötä sujuvan siirtymän takaamiseksi (esimerkiksi vierailuja puolin ja toisin sekä opettajien välistä tiedonvaihtoa). Suomesta tuttua mallia, jossa esikoululaiset (6-vuotiaat) ja ekaluokkalaiset (7-vuotiaat) muodostavat yhteisiä, joustavia oppimisryhmiä useita kertoja viikossa, ei Virossa laajasti sovelleta. [1, 2, 3]
Virolaisessa pedagogiikassa korostetaan vahvasti lapsikeskeisyyttä ja leikkiä, mutta opetussuunnitelma ohjaa toimintaa ikäkausittain järjestelmällisemmin kuin esimerkiksi Skandinaviassa. [1, 2]
Kommentit (16)
Toivottavasti Suomessakin ymmärretään keskittyä perusasioiden oppimiseen oman ikätason turvallisissa ryhmissä, joissa aikuiset ja lapset eivät vaihdu vähän väliä. On hyvä, että pienillä oppilailla on oma pysyvä paikka ja tutut aikuiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä ei ole käkkäröitä häiritsemässä normaalien opiskeluja.
Sekaryhmiä kannattavat ylisosiaaliset, kovaäänisimmät ihmiset, jotka eivät jaksa olla ainoa aikuinen omassa ryhmässään, vaan haluavat tehdä kaiken isolla porukalla. Onko jotain tieteellistä todistetta, miksi yhteisryhmät olisivat tehokkaampia?
Opintoretki Viroon voisi olla paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä ei ole käkkäröitä häiritsemässä normaalien opiskeluja.
Ai persuja?
Virossa saa edelleen kurittaa ongelma lapsia. Esim. riehuvalle lapselle remmiä vaan niin loppuu nopeasti reihuminen. Samoin, eivät ole lähteneet woke-hömppään mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli huippu 80-
90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös.
Ei ollut. Ei kyse ollut siitä, että suomalainen koululaitos olisi jotenkin erityisen hyvä vaan siitä, että suurin osa suomalaisista näki kouluttautumisen pakokeinona pois köyhyydestä. Silloin yhteiskunnallisesti elettiin about samaa vaihetta kuin Virossa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Virossa saa edelleen kurittaa ongelma lapsia. Esim. riehuvalle lapselle remmiä vaan niin loppuu nopeasti reihuminen. Samoin, eivät ole lähteneet woke-hömppään mukaan.
Tekstissäsi on räikeitä kielioppivirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä maat, joissa koulu aloitetaan jo 5-vuotiaana? Ranska, Japani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siellä ei ole käkkäröitä häiritsemässä normaalien opiskeluja.
Suomalaiset nuoret eivät enää usko koulutuksen parantavan elintasoa ja elämänlaatua. Ei ihme kun niin moni nuori valmistuu kortistoon velat niskassaan. Turhaa oli se kouluttautuminen. Lisäksi Suomessa vallitsee tiukka koulutususkovaisuus: jos olet valmistunut joltain muulta alalta, et kelpaa hommiin vaan mars takaisin kolmeksi vuodeksi hommaamaan toinen tutkinto. Jos sekään sitten enää kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli huippu 80-
90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös.
Ei ollut. Ei kyse ollut siitä, että suomalainen koululaitos olisi jotenkin erityisen hyvä vaan siitä, että suurin osa suomalaisista näki kouluttautumisen pakokeinona pois köyhyydestä. Silloin yhteiskunnallisesti elettiin about samaa vaihetta kuin Virossa nyt.
Kyllä koulu systeemi oli ennen hyvä. Kaikessa muutoksessa on menty vikaan. Apukoulut lopetettu. Vaatimustasoa on alennettu, että kaikki pärjäävät. Itseohjautuvuutta vaaditaan, luokattomia tiloja, hälinää. Opettajien auktoriteetin alentuminen, kun vanhemmat on otettu mukaan koulutyöhön. Kaikenlainen lepsuilu ja kyvyttömyys opettajilla.
Tehdäänkö Virossa yhtä paljon ryhmätöitä kuin Suomessa? Ryhmätöissä on tosin se hyvä puoli että oppii työelämätaitoja: yksi tai kaksi ahertaa, muut ottaa kunnian.
Suomi oli huippu 80-
90 - luvuilla. Jospa palattaisiin entiseen. Ulkoaluku, kaunokirjoitus, opettajan opettaminen. Pois itseohjautuvuus, projektit ja hömpät. Vaatimustaso ylös.