Mitä yllätyksiä sektiossa?

ja eritti märkää. Parani monta kuukautta...

Samoin haavan tulehtuminen.

Positiivista sen sijaan oli se, että kävelin seuraavana aamuna, illalla leikattiin, ja muutenkin olin hyvässä kunnossa.

Yllätyin myös siitä järkyttävästä kivusta joka vatsassa oli pari ensimmäistä päivää.

- hyvin parantuneeksi väitetyn haavan mätiminen

- arven kutina vielä 2 vuotta sektion jälkeen

- katetroinnin johdosta saatu pissatulehdus

- jälkisärkyjen määrä puudutteen käytön lopettamisen jälkeen

- se, että puudute oli kiinni selässä vielä pari päivää leikkauksen jälkeen

- se, että puuduttaminen (epiduraali + spinaali) ei tuntunut miltään

- operaation nopeus puuduttamisesta syntymään



(ja koko operaatio, tehtiin kiireellisenä niin nopeasti, että en aluksi edes tiennyt, mitä nyt tapahtuu, Varmaan vasta katetroinnin kohdalla ymmärsin :)

Samoin se miten nopeasti tuo huonovointisuus meni ohi ;) Muita yllätyksiä oli esim se ettei tehnyt kipeää missään vaiheessa ja liikkuminen oli ihan ok jo seuraavana päivänä. Nopea kotiutuminen.



Toisessa sektiossa yllätti se että kaikki meni vielä paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Kipuja ei ollut taaskaan (luulin että se ensimmäinen kerta oli joku poikkeus) ja olin jalkeilla miltei heti osastolle päästyäni. Todella positiivinen yllätys oli se ettei tarvinut olla hetkeäkään erossa vauvasta, eli lapsi hoidettiin ja mittailtiin siinä laikkausalissa silmieni alla ja sain sitten heti rinnalle. Niin ja se että päästiin kotiin jo toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä.



*näin voi sitten jo reippain mielin ajatella seuraavia sektioita*

-hirvittävät ilmavaivat sektion jälkeen

-tulehdus joka levisi,aiheutti märkäkertymiä jotka piti tyhjentää,paraneminen kesti reilut 2 kuukautta

-kiinnikekivut

Karsea kipu parin päivän ajan, leikkaus meni hyvin eikä siinä ongelmia.

Olin vastaanotossa ja kuvittelin olevani menossa normaaliin alatiesynnytykseen. Yhtäkkiä alkoi tapahtui kuin Teho-osastossa. Istukka lähti irtoamaan ja minua vietiin lakanat hulmuten leikkaussaliin. Kukaan ei selittänyt mitään, ei ehtinyt. Tajusin kyllä, että ollaan hengenvaarassa...



Sektion jälkeen yllätti se, että paranin niin nopeasti. Myös se yllätti, että en jäänyt vellomaan siihen tunteeseen, kuinka lähellä oli, että olisimme menettäneet lapsemme tai saaneet hapenpuutteesta vammautuneen.

Ja kipuja minulla ei ollut juuri laisinkaan.

- kai sinut sitten nukutettiin?

Anestesialääkäri

Hirveä pahoinvointi ja tajunnan menetyksen tunne, kun verenpaine laski liian alas parikin kertaa.



Tunne, että putoaa leikkauspöydältä, kun se on kallellaan.

Vierailija:

Minulla ainakin sektiohaava on aika haalea ja sievä, jos haavaa nyt sieväksi voi sanoa.:) kapea viilto vaan. Ja sektiosta on aikaa kohta 8 kuukautta.

Muutenkin sektio meni hyvin. Ei sattunut mitään kamalaa. Paitsi, että kyseessä oli yllätyssektio.

Ihana positiivinen yllätys!

se oli ihan hullua. Tokassa siihen oli jo varautunut. Sekin yllätti, että pissi ei tullut heti, pelkäsin, että rakko halkeaa, kun ei vaan tullut. Ei se haljennut. Ensimmäisellä kerralla oli myös vaikeuksia saada vauva pois mahasta, kätilön piti auttaa alakautta :)

Tulehdukset ym mutta niitä olisi voinut tulla alatiesynnytyksessä ja enemmän. Se etten joidenkin mielestä ole synnyttänyt ollenkaan. :) Lapsi vaan ilmestyi siis meille, en vissiin ollut raskaanakaan.

ja puudutus ei onnistunutkaan. Nukutettiin kesken operaation. Nukutuslääkäri kävi jälkikäteen informoimassa, että todella harvoin puudutus ei onnistukaan. Toisaalta, mulla ei ole koskaan puudutus onnistunut. Onneksi omaan korkean kipukynnyksen.

2

Ensimmäisen lapsen sain alakautta ja olin heti synnytyksen jälkeen hyvässä kunnossa, kävin suihkussa ja hoitelin iloisena vauvaa.



Toisen lapseni sain sektiolla ja olin ihan soosina monta päivää. Mietin silloin, että miten kukaan voi HALUTA sektioon.