Olisitko sinä lirissä jos tulisi yhteiskunnan lamaantuminen?
Olisitko lirissä jos kortilla ei voisi maksaa, sähköt menisi poikki ja vesi, polttoaine loppuisi? Miten pärjäisit ja mitä keinoja käyttäisit ja keksisit?
Mielenkiintoista lukea että miten monilla ihmisillä on mahdollisuus varautua tuohon tilanteeseen ja millä tavoin.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Survivalisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin ketjuihin vastaa aina nämä super omavaraiset 100v keposesti selviytyvät, vaikka pienestä laskeumastakin.
Harvoin näkee näissä survival-skenaarioita pienituloiselta, syrjäseudun pikkukaupungin kerrostaloyksiövuokralaiselta jolla ei metsää, ei mökkiä, ei puulämmitystä, ei pakastinta, ei säästöjä, ei sukulaisia lähellä yms.
Sinulleko tulee yllätyksenä, että ihmiset vastaavat itseään kiinnostaviin aloituksiin?
Niin, kun maalla asuvat tulevat tänne ponseilemaan henkiinjäämisellään: meillä on puuta ja uuneja jne. Tietty omahyväisyys niistä aina välittyy.
Ja sinun viestistä välittyy kateus...
Mulla on kyllä lapsuudenkoti Savossa, jossa on uuni ja takka ja jonne voin vetäytyä kaupungista tosikriisin tullen. Mutta ajattelen asiaa muiden kannalta kuin itseni. It's called empathy! :)
Kaiken kaikkiaan on ollut uskaliasta arktisella alueella asuvan kansan ripustaa koko elämänsä sähkön varaan.
Tämmösessä tilassa se ei välttämättä hirveesti auta että just sulla on lämmitetty koti. Se on näes varma että sana tästä kantautuu ja kohta siellä ovella on paljon muitakin jotka haluaa sisään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on niin luonnosta ja historiasta pois kasvaneita ihmisiä, että nää oikeasti luulevat että ihminen ei pärjää luonnossa esim talvella, edes ammattilaiset :D missä te kuvittelette että meiän esi-isät asui?
ihme hölmöläiskansaa :D
Ihminen selviytyy AINA jos tietää mitä tekee. [/quote
Lapsikuolleisuus oli 1800-luvun lopulla 70 % joten ei ne kovin hyvin selviytyneet. Ja ihmiset eli jotain nelikymppisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Valtaan perheeni kanssa maaseudulta jonkun asumattoman talon ja muutamme sinne asumaan jos tilanne räjähtää käsiin niin ettei kaupungissa kerrostalossa enää pärjää. Heikommin sitä pärjää kaupungissa kuin maalla tilanteen tullen. Pitää saada puulämmitys ja ruuanlaittomahdollisuudet kotona, ulkohuussi myös jos ei kerta sisävessaa voi käyttää.
Todellista selviytymistä ei voi tehdä yksin pitkään jos oikeesti paska osuu tuulettimeen. Tarvitaan lauma, yhteisö, jos täytyy esimerkiksi sitä ruokaa tuottaa tarpeisiin niin että pärjää vaikka sen vuoden ympäri. Yhteisössä kaikki tekee oman osansa yhteisen hyvän eteen. Palataan takaisin 1800-luvulle.
Tämähän se.
Itse laskisin sen varaan että alkuvaiheessa on paniikki, ja ihmiset omivat itselleen mitä ehtivät. Tämä on tapahtunut muuallakin, ja Suomi jos joku on maa jossa näin toimitaan. Itse en olis halukas olemaan prioriteettijärjestyksen viimeinen hierarkiassa jossa kärjessä ovat lapsiperheet joissa on vahvin iskä.
Eli muutama viikko metsässä joko yksin tai mieluiten kahden luotetun sinkkuretkikaverin kanssa, mikä olisi helppoa, sitten scouttamaan onko rakentunut pieniä yhteisöjä jotka toimivat järjestyksessä ja tasapuolisesti kaikki huomioon ottaen. Siihen ei ole luottamusta että näin tapahtuisi heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on niin luonnosta ja historiasta pois kasvaneita ihmisiä, että nää oikeasti luulevat että ihminen ei pärjää luonnossa esim talvella, edes ammattilaiset :D missä te kuvittelette että meiän esi-isät asui?
ihme hölmöläiskansaa :D
Ihminen selviytyy AINA jos tietää mitä tekee. [/quote
Lapsikuolleisuus oli 1800-luvun lopulla 70 % joten ei ne kovin hyvin selviytyneet. Ja ihmiset eli jotain nelikymppisiksi.
Keskimäärin, koska lapsikuolleisuus ja tapaturmat. Jotka selvisivät lapsuudesta ja välttivät tapaturmat, elivät kyllä vanhemmiksi.
Ehkä olisin, ehkä en.
Kotivarakin taskulamppuineen on osittain vielä hankkimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on niin luonnosta ja historiasta pois kasvaneita ihmisiä, että nää oikeasti luulevat että ihminen ei pärjää luonnossa esim talvella, edes ammattilaiset :D missä te kuvittelette että meiän esi-isät asui?
ihme hölmöläiskansaa :D
Ihminen selviytyy AINA jos tietää mitä tekee. [/quote
Lapsikuolleisuus oli 1800-luvun lopulla 70 % joten ei ne kovin hyvin selviytyneet. Ja ihmiset eli jotain nelikymppisiksi.
Keskimäärin, koska lapsikuolleisuus ja tapaturmat. Jotka selvisivät lapsuudesta ja välttivät tapaturmat, elivät kyllä vanhemmiksi.
Niin. Toki sitten erilaiset katovuodet rajotti myös aikuisväestöä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisin, ehkä en.
Kotivarakin taskulamppuineen on osittain vielä hankkimatta.
Ei viitsi oikein ostaa mitään sellaista mitä ei muutenkaan tarvitsis. Lamppuja nyt saa nykyisin niin halvalla että sellaiset tuli hommattua joskus heräteostoksena. Olikohan 3 lamppua neljällä eurolla tai jotain lidlistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaan perheeni kanssa maaseudulta jonkun asumattoman talon ja muutamme sinne asumaan jos tilanne räjähtää käsiin niin ettei kaupungissa kerrostalossa enää pärjää. Heikommin sitä pärjää kaupungissa kuin maalla tilanteen tullen. Pitää saada puulämmitys ja ruuanlaittomahdollisuudet kotona, ulkohuussi myös jos ei kerta sisävessaa voi käyttää.
Todellista selviytymistä ei voi tehdä yksin pitkään jos oikeesti paska osuu tuulettimeen. Tarvitaan lauma, yhteisö, jos täytyy esimerkiksi sitä ruokaa tuottaa tarpeisiin niin että pärjää vaikka sen vuoden ympäri. Yhteisössä kaikki tekee oman osansa yhteisen hyvän eteen. Palataan takaisin 1800-luvulle.
Tämähän se.
Itse laskisin sen varaan että alkuvaiheessa on paniikki, ja ihmiset omivat itselleen mitä ehtivät. Tämä on tapahtunut muuallakin, ja Suomi jos joku on maa jossa näin toimitaan. Itse en olis halukas olemaan prioriteettijärjestyksen viimeinen hierarkiassa jossa kärjessä ovat lapsiperheet joissa on vahvin iskä.
Eli muutama viikko metsässä joko yksin tai mieluiten kahden luotetun sinkkuretkikaverin kanssa, mikä olisi helppoa, sitten scouttamaan onko rakentunut pieniä yhteisöjä jotka toimivat järjestyksessä ja tasapuolisesti kaikki huomioon ottaen. Siihen ei ole luottamusta että näin tapahtuisi heti.
Kriiseissä miesten hierarkia muodostuisi.
Alfat johtaisivat, ja omisivat omille perheilleen parhaat oltavat.
Seuraavana järjestyksessä olisi betat samasta ryhmästä eli lapsiperheiden iskät.
Omegat heittopusseina ja muiden apureina, nukkumapaikka kaukana nuotiosta ja sapuskaksi mitä muilta jää.
Gammat tappelisivat, varastelisivat ja räyhäisivät senkin jälkeen kun muilla on järjestys.
Sigmat lähtisivät metsiin yksin tai korkeintaan kaverien kanssa.
Naisten tasa-arvopuheet loppusivat saman tien. Muutama kovaluonteinen mimmi tekisi miesten kanssa hommia, loput siirtyisivät auliisti vanhaan naisen asemaan.
Kai sitä yrittäisi mökille siirtyä, mutta aika nopeasti olis vararuuat syöty kesällä pärjäisi paremmin mutta talvella olisi hankalaa.
Olisin lirissä. Työnteko ei onnistuisi alkuunkaan. Myös monet ihmiset jotka ovat riippuvaisia työpanoksestani olisivat lirissä.
Muutin kesällä rivitalosta kerrostaloon. Ei ole paljoa eri tilanne nytkään. Ilman sähköäkin pärjäisi, mutta ilman vedentuloa menisi homma ankeaksi. Varautumisvettä mulla on nyt 5 litraa, mikä ei ole paljon. Ruoka riittää pariksi viikoksi. Ruoan voi tehdä retkikeittimellä (kaasua on) ja paksut makuupussit kyllä pitävät lämpimänä. Olen nukkunut öitä ulkona isoillakin pakkasilla, eikä pakkanen ihan heti sisälle tule.
Työt on päätetyötä kotona, joten siltä kantilta huomioiden voisi olla melko ikävää, kun ei voi tehdä töitä. Maksan työkseni toisille ihmisille sosiaalietuuksia, joten jos sähköttömyys estää tekemästä työtäni, siinä jää moni muukin ilman rahaa. Pitkittyessään paska tilanne. Muutama päivä menee vaikka päällä seisten.
Paremmin saattaa pärjätä, jos ei ennakkoon huutele pitkin kyliä miten hyvät varastot on kaikkea.
Yhteiskunnan romahtaessa suurin ongelma ei ole se, onko itsellä kaikki tarvittava, vaan miten pitää ne itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtaan perheeni kanssa maaseudulta jonkun asumattoman talon ja muutamme sinne asumaan jos tilanne räjähtää käsiin niin ettei kaupungissa kerrostalossa enää pärjää. Heikommin sitä pärjää kaupungissa kuin maalla tilanteen tullen. Pitää saada puulämmitys ja ruuanlaittomahdollisuudet kotona, ulkohuussi myös jos ei kerta sisävessaa voi käyttää.
Todellista selviytymistä ei voi tehdä yksin pitkään jos oikeesti paska osuu tuulettimeen. Tarvitaan lauma, yhteisö, jos täytyy esimerkiksi sitä ruokaa tuottaa tarpeisiin niin että pärjää vaikka sen vuoden ympäri. Yhteisössä kaikki tekee oman osansa yhteisen hyvän eteen. Palataan takaisin 1800-luvulle.
Tämähän se.
Itse laskisin sen varaan että alkuvaiheessa on paniikki, ja ihmiset omivat itselleen mitä ehtivät. Tämä on tapahtunut muuallakin, ja Suomi jos joku on maa jossa näin toimitaan. Itse en olis halukas olemaan prioriteettijärjestyksen viimeinen hierarkiassa jossa kärjessä ovat lapsiperheet joissa on vahvin iskä.
Eli muutama viikko metsässä joko yksin tai mieluiten kahden luotetun sinkkuretkikaverin kanssa, mikä olisi helppoa, sitten scouttamaan onko rakentunut pieniä yhteisöjä jotka toimivat järjestyksessä ja tasapuolisesti kaikki huomioon ottaen. Siihen ei ole luottamusta että näin tapahtuisi heti.
Kriiseissä miesten hierarkia muodostuisi.
Alfat johtaisivat, ja omisivat omille perheilleen parhaat oltavat.
Seuraavana järjestyksessä olisi betat samasta ryhmästä eli lapsiperheiden iskät.
Omegat heittopusseina ja muiden apureina, nukkumapaikka kaukana nuotiosta ja sapuskaksi mitä muilta jää.
Gammat tappelisivat, varastelisivat ja räyhäisivät senkin jälkeen kun muilla on järjestys.
Sigmat lähtisivät metsiin yksin tai korkeintaan kaverien kanssa.Naisten tasa-arvopuheet loppusivat saman tien. Muutama kovaluonteinen mimmi tekisi miesten kanssa hommia, loput siirtyisivät auliisti vanhaan naisen asemaan.
Höpö, höpö. Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä näiden tasoteoriafantasioiden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Paremmin saattaa pärjätä, jos ei ennakkoon huutele pitkin kyliä miten hyvät varastot on kaikkea.
Yhteiskunnan romahtaessa suurin ongelma ei ole se, onko itsellä kaikki tarvittava, vaan miten pitää ne itsellä.
Monissa post-apokalyptisissä ohjelmissa vallan ottavat paikalliset väkivallalla hallitsevat porukat. Ikävä ajatus että se vaikuttaa melko todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Survivalisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin ketjuihin vastaa aina nämä super omavaraiset 100v keposesti selviytyvät, vaikka pienestä laskeumastakin.
Harvoin näkee näissä survival-skenaarioita pienituloiselta, syrjäseudun pikkukaupungin kerrostaloyksiövuokralaiselta jolla ei metsää, ei mökkiä, ei puulämmitystä, ei pakastinta, ei säästöjä, ei sukulaisia lähellä yms.
Sinulleko tulee yllätyksenä, että ihmiset vastaavat itseään kiinnostaviin aloituksiin?
Niin, kun maalla asuvat tulevat tänne ponseilemaan henkiinjäämisellään: meillä on puuta ja uuneja jne. Tietty omahyväisyys niistä aina välittyy.
Ohiksena kysyn, että mikset sit ole hankkinut itsellesi varalämmityssysteemiä? Onhan niitä vaikka kuinka.
Nämä on vähän näitä että viitsiikö ruveta hommaamaan jos riski tuollaiselle maailmanloppuskenaariolle on kuitenkin todella vähäinen.
Onko sulla kotivakuutus, vaikka riski sen tarvitsemiselle on todella vähäinen?
Mökille voisi mennä, mutta se ei ole talvilämmin eristyksen puolesta, eikä ole varaavaa takkaa. En tiedä saisiko sitä mitenkään tarpeeksi lämpimäksi pakkasella. Polttopuita ei ainakaan riittäisi. Kaivo toimii sähköpumpulla, joten vesi pitäisi kärrätä puolen kilometrin päästä järvestä. Ruokaa ei saisi lähimailta, yksi kauppa on, mutta sinne kestäisi tarpoa 20 km suuntaansa, jos siellä edes olisi ruokaa myytävänä. Oikeasti, kyllä menisi heikosti. Varsinkin jos vielä sairastuisi, lääkäriä ja lääkkeitä ei olisi lähellä. Voisi olla parempi suunnata suosiolla johonkin yhteiskunnan pakolaiskeskuksiin, vaikka niissä olisikin hirveästi ihmisiä ja kulkutaudit leviäisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Survivalisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin ketjuihin vastaa aina nämä super omavaraiset 100v keposesti selviytyvät, vaikka pienestä laskeumastakin.
Harvoin näkee näissä survival-skenaarioita pienituloiselta, syrjäseudun pikkukaupungin kerrostaloyksiövuokralaiselta jolla ei metsää, ei mökkiä, ei puulämmitystä, ei pakastinta, ei säästöjä, ei sukulaisia lähellä yms.
Sinulleko tulee yllätyksenä, että ihmiset vastaavat itseään kiinnostaviin aloituksiin?
Niin, kun maalla asuvat tulevat tänne ponseilemaan henkiinjäämisellään: meillä on puuta ja uuneja jne. Tietty omahyväisyys niistä aina välittyy.
Ohiksena kysyn, että mikset sit ole hankkinut itsellesi varalämmityssysteemiä? Onhan niitä vaikka kuinka.
Nämä on vähän näitä että viitsiikö ruveta hommaamaan jos riski tuollaiselle maailmanloppuskenaariolle on kuitenkin todella vähäinen.
Onko sulla kotivakuutus, vaikka riski sen tarvitsemiselle on todella vähäinen?
Mutta paljonko siitä viitsii maksaa. Etenkin kun ei tiedä tekiskö monilla kamppeilla sitten tosiasiassa edes mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paremmin saattaa pärjätä, jos ei ennakkoon huutele pitkin kyliä miten hyvät varastot on kaikkea.
Yhteiskunnan romahtaessa suurin ongelma ei ole se, onko itsellä kaikki tarvittava, vaan miten pitää ne itsellä.
Monissa post-apokalyptisissä ohjelmissa vallan ottavat paikalliset väkivallalla hallitsevat porukat. Ikävä ajatus että se vaikuttaa melko todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Näkeehän sen jo nyt ruotsissa kun se afrikkalaistuu. Srtolaiset asettaa tiesulkuja valloittamilleen alueille. Suomessa ihan sama kehitys katujngineen. Kohta ei kantiksella ole asiaa itikseen ja muille srtolaisten alueille. Lupaa kysyy ainoastaan nuhteessa pidetyt kantisukot, muut vaan ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisin, ehkä en.
Kotivarakin taskulamppuineen on osittain vielä hankkimatta.Ei viitsi oikein ostaa mitään sellaista mitä ei muutenkaan tarvitsis. Lamppuja nyt saa nykyisin niin halvalla että sellaiset tuli hommattua joskus heräteostoksena. Olikohan 3 lamppua neljällä eurolla tai jotain lidlistä.
Lidlistä en ostaisi mitään missä on enemmän kuin yksi liikkuva osa. Kunnon kuraa. 4 paskan fikkarin sijaan kannattaa ostaa 1 hyvä. Retkeilijät suosii otsalamppuja.
Mulla on kyllä lapsuudenkoti Savossa, jossa on uuni ja takka ja jonne voin vetäytyä kaupungista tosikriisin tullen. Mutta ajattelen asiaa muiden kannalta kuin itseni. It's called empathy! :)
Kaiken kaikkiaan on ollut uskaliasta arktisella alueella asuvan kansan ripustaa koko elämänsä sähkön varaan.