Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nykyään kehutaan estotta itseään?
28.10.2022 |
Somessa aivan jatkuvasti törmään itsekehuun. Lesouteen - murresana Itä-Suomesta. Kehutaan itseä, tekemisiään, tapahtumia, kaikkea. Kuinka olin siellä ja siellä, kuinka sähköpostini täyttyy viesteistä, jne. Mitä tämä on?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Kerron rehellisesti, millainen ammattitaito minulla on, joko koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittu. En siis kehu itseäni, vaan kerron, mitä osaan (yhtä hyvin joku muu voisi osata ne asiat, niin kuin lähes kaikissa asioissa maailmassa). Valitsijat sitten päättävät, sopiiko ammattitaitoni kyseessä olevaan työhön. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa, miksi juuri minut pitäisi palkata 200 hakijan joukosta, sillä enhän edes tiedä, millainen ammattitaito muilla hakijoilla on.
Eli et halua töitä. Tämä selvä.
t. rekrytoija
En yleensä voi vielä tässä vaiheessa tietää, millainen työpaikka, pomo ja työyhteisö on. Jos työ on osoittautunut pääosin mukavaksi ja jossa pääsen käyttämään osaamistani, olen viihtynyt siellä.
Miten sinä meinasit päästä tutustumaan siihen työyhteisöön, kun et edes osaa kertoa, miksi sinut pitäisi palkata? Ei kukaan palkkaa ihmistä, joka ei osaa vastata kysymykseen, miksi hänet pitäisi palkata.
Minä kerron osaamisestani, johan sen sanoin. Rekrytoijan tehtävä on ymmärtää, sopiiko osaamiseni tehtävään, johon haetaan työntekijää. Ja rekrytoijan tehtävä on tämän jälkeen päättää, palkataanko tehtävään minut vai joku toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Entä oletko sinä varma, että työnantaja haluaa parhaimman valehtelijan?
Jos pitää valehdella kertoakseen omista vahvuuksistaan, ei ole kovin vahvoilla työnhaussa. Kehua voi ihan rehellisestikin. Eihän kehuminen ole muuta kuin omien vahvuuksien ja saavutusten esiin tuomista. Tarvittaessa niitä toki voi värittää ilman, että valehtelee.
Kuulostaa kyllä sutkin ihmisen selittelyltä
Kummallinen ajatusmalli täällä, että kehu=vale. Jos esimerkiksi Elon Musk kertoo olevansa maailman rikkaimpia ihmisiä eli kehuu omaisuudellaan, meinaako joku vakavissaan, että hän valehtelee? Tai jos minä kerron osaavani tehdä hyvää lasagnea, onko se valehtelua, jos olen saanut muiltakin kehuja lasagnestani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
Suomalaisethan kehuvat Suomea maailman parhaaksi esim. laaketieteessa ja koulutuksessa. Mitaan nayttoa ei kuitenkaan ole.
Millä perusteella ei ole näyttöä? Maailman huippuihin kuuluvat urheilijat tulivat Suomeen Sakari Oravan vastaanotolle. Ei liene sattumaa. Pisa-tulokset puhuvat myös aika paljon. Samoin kuin se, että niin moni haluaa Suomeen opiskelemaan. Jos täällä olisi ihan paska taso, tuskin olisi halukkaita.
Kuinka monta huippu yliopistoa Suomessa on? 0
Kuinka monta Suomessa valmistettua laaketta on myynnissa maailmalla? 0
Pisa mittaa 15 vuotiaitten osaamista ja tulokset ovat vuosi vuodelta laskeneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Entä oletko sinä varma, että työnantaja haluaa parhaimman valehtelijan?
Jos pitää valehdella kertoakseen omista vahvuuksistaan, ei ole kovin vahvoilla työnhaussa. Kehua voi ihan rehellisestikin. Eihän kehuminen ole muuta kuin omien vahvuuksien ja saavutusten esiin tuomista. Tarvittaessa niitä toki voi värittää ilman, että valehtelee.
Kuulostaa kyllä sutkin ihmisen selittelyltä
Mitä tarkoittaa sutkin?
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
Suomalaisethan kehuvat Suomea maailman parhaaksi esim. laaketieteessa ja koulutuksessa. Mitaan nayttoa ei kuitenkaan ole.
Millä perusteella ei ole näyttöä? Maailman huippuihin kuuluvat urheilijat tulivat Suomeen Sakari Oravan vastaanotolle. Ei liene sattumaa. Pisa-tulokset puhuvat myös aika paljon. Samoin kuin se, että niin moni haluaa Suomeen opiskelemaan. Jos täällä olisi ihan paska taso, tuskin olisi halukkaita.
Kuinka monta huippu yliopistoa Suomessa on? 0
Kuinka monta Suomessa valmistettua laaketta on myynnissa maailmalla? 0
Pisa mittaa 15 vuotiaitten osaamista ja tulokset ovat vuosi vuodelta laskeneet.
Huippuyliopisto on paitsi yhdyssana, myös suhteellinen käsite.
Lääketieteellistä osaamista taasen ei mitata pelkästään lääkkeiden myymisellä. Mainittu esimerkki Sakari Oravasta on hyvä esimerkki suomalisesta osaamisesta. Eurooppalaisilla huippufutareilla on taatusti vara valita kuka tahansa maailman huippu ortopedeistä, joten ei ole kyse siitä, että valitsivat Sakarin, koska on halvempi kuin muut tms. Tuo nyt vain yksi esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivempi se on kuunnella ihmisten kehuja ja ylpeyttä itsestään kuin ahdistusta ja itsensä piilottelua.
Vierailija kirjoitti:
Kivempi se on kuunnella ihmisten kehuja ja ylpeyttä itsestään kuin ahdistusta ja itsensä piilottelua.
Minusta on kiva kuunnella ihan normaaleja ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Kerron rehellisesti, millainen ammattitaito minulla on, joko koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittu. En siis kehu itseäni, vaan kerron, mitä osaan (yhtä hyvin joku muu voisi osata ne asiat, niin kuin lähes kaikissa asioissa maailmassa). Valitsijat sitten päättävät, sopiiko ammattitaitoni kyseessä olevaan työhön. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa, miksi juuri minut pitäisi palkata 200 hakijan joukosta, sillä enhän edes tiedä, millainen ammattitaito muilla hakijoilla on.
Eli et halua töitä. Tämä selvä.
t. rekrytoija
En yleensä voi vielä tässä vaiheessa tietää, millainen työpaikka, pomo ja työyhteisö on. Jos työ on osoittautunut pääosin mukavaksi ja jossa pääsen käyttämään osaamistani, olen viihtynyt siellä.
Miten sinä meinasit päästä tutustumaan siihen työyhteisöön, kun et edes osaa kertoa, miksi sinut pitäisi palkata? Ei kukaan palkkaa ihmistä, joka ei osaa vastata kysymykseen, miksi hänet pitäisi palkata.
Minä kerron osaamisestani, johan sen sanoin. Rekrytoijan tehtävä on ymmärtää, sopiiko osaamiseni tehtävään, johon haetaan työntekijää. Ja rekrytoijan tehtävä on tämän jälkeen päättää, palkataanko tehtävään minut vai joku toinen.
Työnhaku on paljon muutakin kuin osaamista. Kuten jo sanottua, sadalla muullakin on paperilla yhtä hyvä osaaminen kuin sinulla. Se ei pelkästään riitä, vaan sinulla pitää olla joku juttu, joka erottaa sinut muista paperilla sopivista hakijoista. Rekrytoija päättää nimenomaan sen perusteella, minkä kuvan saa sinusta haastattelussa. Jos et tuo vahvuuksiasi (muitakin kuin CV:stä nähtäviä) esiin, ei sinua kovinkaan todennäköisesti palkata. Niin se homma vaan mene, että pitää osata kertoa itsestään muutakin kuin sen, mitä papereissa lukee. Haastattelussa erotellaan ne, jotka oikeasti haluavat töihin ja ne, jotka eivät halua. Ilman kehumista, on turha haaveilla työpaikasta vähänkään enemmän kilpaillullla alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Kerron rehellisesti, millainen ammattitaito minulla on, joko koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittu. En siis kehu itseäni, vaan kerron, mitä osaan (yhtä hyvin joku muu voisi osata ne asiat, niin kuin lähes kaikissa asioissa maailmassa). Valitsijat sitten päättävät, sopiiko ammattitaitoni kyseessä olevaan työhön. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa, miksi juuri minut pitäisi palkata 200 hakijan joukosta, sillä enhän edes tiedä, millainen ammattitaito muilla hakijoilla on.
Eli et halua töitä. Tämä selvä.
t. rekrytoija
"rekrytoija"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivempi se on kuunnella ihmisten kehuja ja ylpeyttä itsestään kuin ahdistusta ja itsensä piilottelua.
Minusta on kiva kuunnella ihan normaaleja ihmisiä.
Normaalille ihmiselle ei ole mikään ongelma tuoda esiin omaa osaamistaan ja omia saavutuksiaan. Se on jopa välttämätöntä, jos aikoo pärjätä kilpailussa esimerkiksi työpaikoista tai someseuraajista tai mikä nyt kenellekin on tavoitteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Kerron rehellisesti, millainen ammattitaito minulla on, joko koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittu. En siis kehu itseäni, vaan kerron, mitä osaan (yhtä hyvin joku muu voisi osata ne asiat, niin kuin lähes kaikissa asioissa maailmassa). Valitsijat sitten päättävät, sopiiko ammattitaitoni kyseessä olevaan työhön. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa, miksi juuri minut pitäisi palkata 200 hakijan joukosta, sillä enhän edes tiedä, millainen ammattitaito muilla hakijoilla on.
Eli et halua töitä. Tämä selvä.
t. rekrytoija
En yleensä voi vielä tässä vaiheessa tietää, millainen työpaikka, pomo ja työyhteisö on. Jos työ on osoittautunut pääosin mukavaksi ja jossa pääsen käyttämään osaamistani, olen viihtynyt siellä.
Miten sinä meinasit päästä tutustumaan siihen työyhteisöön, kun et edes osaa kertoa, miksi sinut pitäisi palkata? Ei kukaan palkkaa ihmistä, joka ei osaa vastata kysymykseen, miksi hänet pitäisi palkata.
Minä kerron osaamisestani, johan sen sanoin. Rekrytoijan tehtävä on ymmärtää, sopiiko osaamiseni tehtävään, johon haetaan työntekijää. Ja rekrytoijan tehtävä on tämän jälkeen päättää, palkataanko tehtävään minut vai joku toinen.
Työnhaku on paljon muutakin kuin osaamista. Kuten jo sanottua, sadalla muullakin on paperilla yhtä hyvä osaaminen kuin sinulla. Se ei pelkästään riitä, vaan sinulla pitää olla joku juttu, joka erottaa sinut muista paperilla sopivista hakijoista. Rekrytoija päättää nimenomaan sen perusteella, minkä kuvan saa sinusta haastattelussa. Jos et tuo vahvuuksiasi (muitakin kuin CV:stä nähtäviä) esiin, ei sinua kovinkaan todennäköisesti palkata. Niin se homma vaan mene, että pitää osata kertoa itsestään muutakin kuin sen, mitä papereissa lukee. Haastattelussa erotellaan ne, jotka oikeasti haluavat töihin ja ne, jotka eivät halua. Ilman kehumista, on turha haaveilla työpaikasta vähänkään enemmän kilpaillullla alalla.
En itse näe asiaa samalla tavalla. Kerron rehellisesti, mitä työhön liittyviä taitoja minulla on, ja tarvittaessa millainen olen työntekijänä ja ihmisenä. Miten itsensä kehuminen asiaan liittyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaa mietin. Vaikka ollaan kuinka 2020- luvulla, niin jotenkin tuollainen itsensä kehuminen ja markkinointi vie aitouden mennessään. Kaikki on niin upeeta ja valtavaa muka. Ei kuitenkaan oo.
Omasta mielestäni taitava on se, joka osaa yhdistää itsensä riittävän ja hyvän maun mukaisen mainostamisen sekä aitouden ja inhimillisyyden.
Tuollaisia ovat ne, jotka ovat parhaiten menestyneet omalla alallaan. Aitous viehättää, mutta kukaan ei huomaa sitä aitoutta, jos et tuo sitä aktiivisesti esiin. Etenkin somemaailmassa pitää osata markkinoida itseään ja tekemisiään, jos haluaa tulla nähdyksi. Somevirtaa on niin paljon, että siellä ei erotu, jos ei ole näkyvästi esillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Kyllä mun tuntemat vanhuksetkin tuota tekevät. Yksikin saattaa istuskella kylässä ja suoltaa omien saavutustensa ylivertaista luettelemista tuntikaupalla, suurenteleekin niitä.
Puhumattakaan lasten saavutuksista. Yksi täti täällä rehvasteli, kun tytär pääsi tarjoilijaksi ja sai avata kalliin kuohuviinipullon asiakkaalle.
Tää on musta jotenkin ihanan sympaattista! Olisipa mustakin joku noin ylpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.
Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.
Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne.
Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys
No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?
Kerron rehellisesti, millainen ammattitaito minulla on, joko koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittu. En siis kehu itseäni, vaan kerron, mitä osaan (yhtä hyvin joku muu voisi osata ne asiat, niin kuin lähes kaikissa asioissa maailmassa). Valitsijat sitten päättävät, sopiiko ammattitaitoni kyseessä olevaan työhön. Minun tehtäväni ei ole vakuuttaa, miksi juuri minut pitäisi palkata 200 hakijan joukosta, sillä enhän edes tiedä, millainen ammattitaito muilla hakijoilla on.
Eli et halua töitä. Tämä selvä.
t. rekrytoija
En yleensä voi vielä tässä vaiheessa tietää, millainen työpaikka, pomo ja työyhteisö on. Jos työ on osoittautunut pääosin mukavaksi ja jossa pääsen käyttämään osaamistani, olen viihtynyt siellä.
Miten sinä meinasit päästä tutustumaan siihen työyhteisöön, kun et edes osaa kertoa, miksi sinut pitäisi palkata? Ei kukaan palkkaa ihmistä, joka ei osaa vastata kysymykseen, miksi hänet pitäisi palkata.
Minä kerron osaamisestani, johan sen sanoin. Rekrytoijan tehtävä on ymmärtää, sopiiko osaamiseni tehtävään, johon haetaan työntekijää. Ja rekrytoijan tehtävä on tämän jälkeen päättää, palkataanko tehtävään minut vai joku toinen.
Työnhaku on paljon muutakin kuin osaamista. Kuten jo sanottua, sadalla muullakin on paperilla yhtä hyvä osaaminen kuin sinulla. Se ei pelkästään riitä, vaan sinulla pitää olla joku juttu, joka erottaa sinut muista paperilla sopivista hakijoista. Rekrytoija päättää nimenomaan sen perusteella, minkä kuvan saa sinusta haastattelussa. Jos et tuo vahvuuksiasi (muitakin kuin CV:stä nähtäviä) esiin, ei sinua kovinkaan todennäköisesti palkata. Niin se homma vaan mene, että pitää osata kertoa itsestään muutakin kuin sen, mitä papereissa lukee. Haastattelussa erotellaan ne, jotka oikeasti haluavat töihin ja ne, jotka eivät halua. Ilman kehumista, on turha haaveilla työpaikasta vähänkään enemmän kilpaillullla alalla.
En itse näe asiaa samalla tavalla. Kerron rehellisesti, mitä työhön liittyviä taitoja minulla on, ja tarvittaessa millainen olen työntekijänä ja ihmisenä. Miten itsensä kehuminen asiaan liittyy?
Sinulle näköjään termi "kehua" ei ole ihan hallussa. Sekin on itsensä kehumista, että kerrot missä olet hyvä ja mitä osaamista sinulla on. On käytännössä mahdotonta tuoda omaa osaamistaan esiin ilman, että kehuu itseään. Ihan siksi, että kehu=positiivinen arvio. Ei mitään sen kummallisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaa mietin. Vaikka ollaan kuinka 2020- luvulla, niin jotenkin tuollainen itsensä kehuminen ja markkinointi vie aitouden mennessään. Kaikki on niin upeeta ja valtavaa muka. Ei kuitenkaan oo.
Omasta mielestäni taitava on se, joka osaa yhdistää itsensä riittävän ja hyvän maun mukaisen mainostamisen sekä aitouden ja inhimillisyyden.
Tuollaisia ovat ne, jotka ovat parhaiten menestyneet omalla alallaan. Aitous viehättää, mutta kukaan ei huomaa sitä aitoutta, jos et tuo sitä aktiivisesti esiin. Etenkin somemaailmassa pitää osata markkinoida itseään ja tekemisiään, jos haluaa tulla nähdyksi. Somevirtaa on niin paljon, että siellä ei erotu, jos ei ole näkyvästi esillä.
Melkein kaikkihan siellä ovat näkyvästi esillä. Siksi sieltä alkaakin olla yhä vaikeampi erottua.
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää valehdella kertoakseen omista vahvuuksistaan, ei ole kovin vahvoilla työnhaussa. Kehua voi ihan rehellisestikin. Eihän kehuminen ole muuta kuin omien vahvuuksien ja saavutusten esiin tuomista. Tarvittaessa niitä toki voi värittää ilman, että valehtelee.
Sitä vaan, että ainakin meille on töihin palkattu käsittämättömiä soopanpuhujia ja linkkarissa estoitta VALEHTELEVIA itsetehostajia. Kyllä ne muutaman vuoden sinnittelevät, kuka enemmän, kuka vähemmän. Osa ihmeen kauan. Muiden työntekijöiden ja alaisten niskaanhan se p... sitten kaatuu, mutta kyllä valitettavan totta on, että mitä pokammin ja härskimmin puhut täyttä p.....aa, sen todennäköisemmin joku johtoryhmän ääliö menee rähmälleen ja palkkaa tuon uuden Evangelist Coder Specialist Manager-leaderin, onhan hänellä Code Leader -johtamiskokemusta XZY:stä ja Management Leading Supervisor M.Sc. Cellbesin yliopistosta. Hohhoijaa.
Meillä kaivetaan popparit esiin aina kun näitä hörhöjä tulee sinne käytäville sekoilemaan ja itsekehuaan paasaamaan. Aamukampa korkataan ja katsotaan, kauanko menee ennen kuin johto älyää. Teamsithan tietysti ovat tulleet aika pitkälti neukkariesiintymisten tilalle kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, samaa mietin. Vaikka ollaan kuinka 2020- luvulla, niin jotenkin tuollainen itsensä kehuminen ja markkinointi vie aitouden mennessään. Kaikki on niin upeeta ja valtavaa muka. Ei kuitenkaan oo.
Omasta mielestäni taitava on se, joka osaa yhdistää itsensä riittävän ja hyvän maun mukaisen mainostamisen sekä aitouden ja inhimillisyyden.
Tuollaisia ovat ne, jotka ovat parhaiten menestyneet omalla alallaan. Aitous viehättää, mutta kukaan ei huomaa sitä aitoutta, jos et tuo sitä aktiivisesti esiin. Etenkin somemaailmassa pitää osata markkinoida itseään ja tekemisiään, jos haluaa tulla nähdyksi. Somevirtaa on niin paljon, että siellä ei erotu, jos ei ole näkyvästi esillä.
Melkein kaikkihan siellä ovat näkyvästi esillä. Siksi sieltä alkaakin olla yhä vaikeampi erottua.
Ja juuri siksi pitää entistä isommin tuoda itseään esiin ettei huku massaan. Ei siinä ole mitään pahaa. Se on pelin henki. Ihan samalla tavalla sitä pitää esim. urheilijana tuoda osaamistaan esiin näyttämällä parasta mahdollista tekemistä kisasta toiseen. Jos ei ole näyttöjä, ei ole töitä. Somessa näytöt mitataan seuraamisilla, tykkäämisillä jne. Eikä seuraajia saa, jos ei tee itsestään numeroa.
Alue: Aihe vapaa
Jos pitää valehdella kertoakseen omista vahvuuksistaan, ei ole kovin vahvoilla työnhaussa. Kehua voi ihan rehellisestikin. Eihän kehuminen ole muuta kuin omien vahvuuksien ja saavutusten esiin tuomista. Tarvittaessa niitä toki voi värittää ilman, että valehtelee.