Miksi nykyään kehutaan estotta itseään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen kannustetaan nykyisin jo ihan pienestä pitäen. Vanhoille toki vaikea ymmärtää.

Valitettavasti. Eivät ne lapset tai aikuisetkaan sen taitavimmiksi tule, mitä enemmän itseään kehuvat. Jos olet oikeasti hyvä jossain, ei sinun tarvitse itseäsi kehua. Se kyllä huomataan.

Olet harvinaisen väärässä. Jos olet esimerkiksi huippulahjakas taiteilija, ei kukaan sinun töitäsi huomaa, jos et itse niitä markkinoi ja tuo esiin. Sama juttu missä tahansa taidossa. Edes urheilijoita ei puskista huomata, vaan pitää osata kertoa, miksi juuri minut pitäisi näistä 15 lahjakkaasta pelaajasta ottaa teidän seuraanne. 

Eivät ne välttämättä sinua ota, jos et ole huippuhyvä. Ja jos et ole, itsensä kehuminen on turhaa. Näytöt puhuvat puolestaan, ei itsensä ylenpalttinen kehuminen. Siitähän tässä oli kysymys

No miten sinä kerrot työhaastattelussa osaamisestasi, jos et yhtään kehu itseäsi? Millä vakuutat, että juuri sinut pitää palkata sieltä 200 hakijan joukosta?

Entä oletko sinä varma, että työnantaja haluaa parhaimman valehtelijan? 

Jos pitää valehdella kertoakseen omista vahvuuksistaan, ei ole kovin vahvoilla työnhaussa. Kehua voi ihan rehellisestikin. Eihän kehuminen ole muuta kuin omien vahvuuksien ja saavutusten esiin tuomista. Tarvittaessa niitä toki voi värittää ilman, että valehtelee. 

Kuulostaa kyllä sutkin ihmisen selittelyltä

Mitä tarkoittaa sutkin?

t. eri

Sutki = huijari.

Hyvä esimerkki itsekehujasta on pääministerimme

Mun kaveri kehuu aina facebook-kavereidensa määrällä :D

Minä kerroin suoraan olevani introvertti ja olen pikkutarkka esimerkiksi vieraissa kielissä. Kerroin, että nautin työskennellä rauhallisessa työympäristössä ja tarvimani välillä omaa rauhaa, vaikka sitten vastamelukuulokkeita käyttäen.

Muuten olisin kyllä sopinut työpaikkaan. Ilmeisesti liiallinen rehellisyys omasta introverttiudestani pelästytti työnantajan. Ei intoverttius tarkoita sitä, etten pystyisi kommunoimaan normaalisti työyhteisössäni työajalla ja töihin liittyvissä asioissa.

Pitää vain hyväksyä se, ettei introvertti ole nyt arvossaan suomalaisilla työmarkkinoilla. Onneksi koen onnistumisen kokemuksia opiskellessa uutta kielitutkintoja isobritannialaisessa oppilaitoksessa ja kansainväliset firmat arvostavat tutkintoa.

En minä pure ja lyö ihmisiä. Minä tarvin vain omaa aikaani sen jälkeen kun olen ollut tekemisissä monien kanssa. Etäopinnoissa tuli kyllä pinnaa testattua kun jokaisella ei ole selvää, että ryhmätyöhön tullaan ajallaan paikalle ja tehdään tehtävää, että se saadaan palautettua ajoissa.

Kyllä minä kolmannella etäryhmätyöaikana avasin suuni ja sanoin, että me muut odotamme täällä myöhästelijöitä ja heidän saapuessaan paikalle piti kerrata sama asia, joka käytiin jo tunnin alussa läpi.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri kehuu aina facebook-kavereidensa määrällä :D

Se tekee hänet onnelliseksi. Eihän se ole muilta pois. Voit onnitella häntä kavereista.