Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Siivooja käy siivoamassa talon ja jouluruoat tilataan valmiina. Uusavuton perhe.

Noiden lapset huutavat kaverilla kylässä "Mun äiti ei ikinä leivo, onko teillä leivottu tuoretta pullaa?"

Mutta rakennekynnet löytyy. Me kutsutaan johtajan vaimoa Barbiksi.

Minä ja vaimoni olemme sellaista keskimmäistä keskiluokkaa. Minulla alemman keskiluokan tausta ja vaimo tulee duunarisuvusta. Minä pikkupaikkakunnalta Etelä-Suomessa ja hän Stadista. Olemmat kummatkin ylioppilaita ja virassa/pysyvässä toimessa. Molemmilla opintoviikkoja yliopistosta, hän lisäksi YAMK ja minä opistotasoinen. Harrastamme metsässä liikkumista, patikointia tms. Arvostamme sivistystä ja luemme  paljon ja kuuntelemme pääasiassa Ylen ykköstä. Televisiota ei ole mutta Netflix sentään. Emme snobbaile merkeillä emmekä ranskalisilla filosofeilla mutta  tunnemme  klassikot. Rahaa ei mainittavammin ole, mutta pärjäämme velattomassa vanhassa omakotitalossa syrjäseudulla. Lapsettomina voimme joskus matkustella hieman eksoottisemmin. Ystävissämme on kaikenlaisia ihmisiä työttömistä alkaen. Kuulumme kirkkoon ja maanpuolustus  on sydäntä lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuli mieleen isoäidistä, kun tässä ketjussa on puhuttu paljon sosiaaliluokkien ja sukupuoliroolien eroavaisuuksista, että isoäiti oli sekä pukeutumisessaan että käytöksessään erittäin hienostunut ja feminiininen. Ja aina kun menimme johonkin, miehet suorastaan kilpailivat hänen huomiostaan ja siitä, että saisivat jotenkin häntä auttaa. Matkustimme yhdessä aika paljon, tätä tapahtui niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. 

Miehet oli rahan takia kiinnostuneita.

Ruokakorista, ostaa ruokaa mitä haluaa, laatua. Esim. Pientilojen tuotteita.

Minäkin voisin mennä muutamaan perheeseen miniäksi, mies on järkyttävän ruma, mutta hienon häälahjan saivat perheeltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

En nyt oikein ymmärtänyt mikä tuossa on vanhakantaista, ahdasmielistä ja pikkuporvarillista. Omien sukujuurien pohdinta alkaa kiinnostaa monia vanhempana. Se on samalla matka historiaan, vaikka eihän sellainen tietysti ihan kaikkia kiinnosta. Heille on tärkeää, että kaikki ovat "samanlaisia", ja tuon sisältöisiä kommentteja tässä ketjussa on kymmeniä, ellei satoja. Sinun kommenttisi vain yksi niistä eli ei ymmärretä mitä sosiaaliluokka oikeastaan tarkoittaa.

No määrittelisitkö nyt meille ignorenteille kuinka sosiaaliluokka määritetään Suomen olosuhteissa: koulutus vai omaisuus, oma vai vanhempien ja kuinka suhtautua siihen, että lähes jokaisessa suomalaisessa suvussa on luokkanousijoita ja laskijoita jos otetaan mukaan kolmea sukupolvea ja puolisot? 

Ja historia kiinnostaa, kyllä, niin oma kuin yleinen. Oma taustani: isäni niin köyhistä olosuhteista kuin mahdollista, äitini keskiluokkaissuvusta. Itse kouluttanut itseni tohtoriksi, useita vuosia ulkomailla (missä nähnyt oikeasti selkeitä luokkayhteiskuntia), nykyään pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupungissa erittäin hyväpalkkaisessa positiossa. Elämäntyylini on hyvin maalainen, kuten myös pukeutumiseni (vaikka Tokmannin vaatteet joita joku pilkkasi), tärkeä arvo ekologisuus, kulutan minimit, kasvatan, metsästän ja kalastan itse ruokani. Ihmisten ymmärtäminen heidän taustojaan vasten kiinnostaa, mutta palstalla harrastettava ihmisten luokittelu kasteihin jotka pahimmillaan koetaan ylitsepääsemättömiksi tyyliin "duunarius haisee metrien päähän" on minusta erittäin epämiellyttävää. Ja kun viesteistä olen näkevinäni, että noihin sortuvat eniten ne koulutetut ja koulutetuista perheistä tulevat, hävettää heidän puolestaan.

Mutta ehkä sortuisin samaan jos olisin muuttanut Suomeen palattuani niihin "pääkaupunkiseudun parempiin asuma-alueisiin"...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

Eli ketjussa nähty on ahdasmielistä pikkuporvarillista vanhanaikaista luokittelua ja samalla itse nimittelet putoajia luusereiksi, jotka eivät mihinkään tuottavaan työhön kykene. Ok.

EI TIPPA TAPA JA ÄMPÄRIIN EI HUKU! Hyvää Joulun odotusta Itse Kullekin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä tuli mieleen isoäidistä, kun tässä ketjussa on puhuttu paljon sosiaaliluokkien ja sukupuoliroolien eroavaisuuksista, että isoäiti oli sekä pukeutumisessaan että käytöksessään erittäin hienostunut ja feminiininen. Ja aina kun menimme johonkin, miehet suorastaan kilpailivat hänen huomiostaan ja siitä, että saisivat jotenkin häntä auttaa. Matkustimme yhdessä aika paljon, tätä tapahtui niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. 

Miehet oli rahan takia kiinnostuneita.

Joku saattoi ollakin, mutta eivät kaikki. Tällä palstalla isoäiti varmaan saisi lompakkoloisen kunniamaininnan eikä ihan perusteetta niin kuin useimmiten tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

En nyt oikein ymmärtänyt mikä tuossa on vanhakantaista, ahdasmielistä ja pikkuporvarillista. Omien sukujuurien pohdinta alkaa kiinnostaa monia vanhempana. Se on samalla matka historiaan, vaikka eihän sellainen tietysti ihan kaikkia kiinnosta. Heille on tärkeää, että kaikki ovat "samanlaisia", ja tuon sisältöisiä kommentteja tässä ketjussa on kymmeniä, ellei satoja. Sinun kommenttisi vain yksi niistä eli ei ymmärretä mitä sosiaaliluokka oikeastaan tarkoittaa.

No määrittelisitkö nyt meille ignorenteille kuinka sosiaaliluokka määritetään Suomen olosuhteissa: koulutus vai omaisuus, oma vai vanhempien ja kuinka suhtautua siihen, että lähes jokaisessa suomalaisessa suvussa on luokkanousijoita ja laskijoita jos otetaan mukaan kolmea sukupolvea ja puolisot? 

Ja historia kiinnostaa, kyllä, niin oma kuin yleinen. Oma taustani: isäni niin köyhistä olosuhteista kuin mahdollista, äitini keskiluokkaissuvusta. Itse kouluttanut itseni tohtoriksi, useita vuosia ulkomailla (missä nähnyt oikeasti selkeitä luokkayhteiskuntia), nykyään pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupungissa erittäin hyväpalkkaisessa positiossa. Elämäntyylini on hyvin maalainen, kuten myös pukeutumiseni (vaikka Tokmannin vaatteet joita joku pilkkasi), tärkeä arvo ekologisuus, kulutan minimit, kasvatan, metsästän ja kalastan itse ruokani. Ihmisten ymmärtäminen heidän taustojaan vasten kiinnostaa, mutta palstalla harrastettava ihmisten luokittelu kasteihin jotka pahimmillaan koetaan ylitsepääsemättömiksi tyyliin "duunarius haisee metrien päähän" on minusta erittäin epämiellyttävää. Ja kun viesteistä olen näkevinäni, että noihin sortuvat eniten ne koulutetut ja koulutetuista perheistä tulevat, hävettää heidän puolestaan.

Mutta ehkä sortuisin samaan jos olisin muuttanut Suomeen palattuani niihin "pääkaupunkiseudun parempiin asuma-alueisiin"...

Luulen että yhteiskuntaluokan määritelmä on jo tarjottu sinulle useamman kerran tässä ketjussa, mutta jos ei ole, niin löytyy ketjua taakse päin selaamalla.

Niin, eikös noilla tietyillä ole muitakin naisia pantavana, joku muu mies hakee baarista hotellihuoneeseen niin oma vaimo ei saa kotona tietää.

Vierailija kirjoitti:

Niin, eikös noilla tietyillä ole muitakin naisia pantavana, joku muu mies hakee baarista hotellihuoneeseen niin oma vaimo ei saa kotona tietää.

Kun rahaa löytyy, vaikka arvasin sen. Jos rahaa on niin harva tyytyy vain yhteen naiseen.

Ei toi ns rikkaiden tai koulutettujen mollaaminen Suomea parempaa nosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

Eli ketjussa nähty on ahdasmielistä pikkuporvarillista vanhanaikaista luokittelua ja samalla itse nimittelet putoajia luusereiksi, jotka eivät mihinkään tuottavaan työhön kykene. Ok.

Hups, tuosta näytti jääneen lainausmerkit pois ympäriltä. Tarkoitukseni oli juuri osoittaa, kuinka noissa ääripäissä "luokka-asema" vaikuttaa ihmiseen suhtautumisessa ja hänen mahdollisuuksiin: moniongelmainen yläluokan vesa pärjää ongelmistaan huolimatta, monisukupolvisesti osatonta taas mikään ei pelasta. Mutta nyt jätän ketjun pilaamisen, siirryn työhommiin. Jatkakaa omalla tyylillänne - tosin vieläkin ihmettelen mikä se oikea sosiaaliluokan määritelmä Suomessa voi olla kun ihmisten koulutus- ja tulotasot ovat niin vaihtelevia perheiden sisällä ja sukupolvesta toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei toi ns rikkaiden tai koulutettujen mollaaminen Suomea parempaa nosta.

Ehkä se kuitenkin saa oman olon kohenemaan muutamaksi minuutiksi.

Monella päättyy sähkösopimus. 500 sähkölasku nousee 3000 ja verovähennystä saa 600.

Sijoitusomakotitaloon ei saa edes vähennystä.

Puhetyylissä.

Pukeutumisessa. Oikeasti varakkaat / rikkaat heidän ei tarvitse vaatteilla koreilla. Gant, hilfiger, luis vuitton jne. on junttimaista keskiluokan merkkiä. Oikeasti varakas pukeutuu miten tykkää ja säiden mukaan, voi olla uutta, vanhaa, kallista, halpaa... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista. 

Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.

Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.

Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.

Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.

Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.

Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.

Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.

Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.

No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?

 Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.

Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.

Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.

Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!

Mistä tiedät?

Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan. 

Käyn ruotsalaisten keskustelupalstoilla. Siellä on mm-naisten oma keskustelupalstakin, jossa ihan suoraan totesivat että sosiaalivirkailijat uskovat aina miehiä ja ovat kontallaan kun uhkaa r-sanalla jos ei ota huomioon ukkojen toiveita siitä, että saavat viettää suunnilleen aikuisen lapsen elämää eläkeläisenäkin. Aina on kotona vaimon tai siskon tekemä ruoka valmiina jne.

Yksi nainen oli herännyt siihen kun oma tytär oli kysynyt, että mikseivät he ole kuin muut ja Annan äiti saa lähteä aamulla yksin bussilla töihin? Nainen oli mennyt sanattomaksi vaikean kysymyksen edessä. Hän oli tajunnut, etteivät ruotsalaiset sosiaalityöntekijät voi heitä pelastaa.

Jos SD saa esimerkiksi hallituksen vaaankielenä läpi sen, että joka nainen lähtee kielikurssille ja lapsi aloittaa päiväkodin tietyssä iässä niin sehän on hallituksen käsky. Siinä ei auta ukkojen urputus mitään. Kyllä he oppivat ottamaan ruokaa jääkaapista ja käyttämään mikroa.

Lisään vielä, ettei tämä mene Suomessakaan sen paremmin kun täydellisesti suomea olevalle lapselle höynäytetään S2-kielivalinta ja sitten ylioppilasta tajuaa, ettei pääse suoraan yliopistoon millään. Opettajien pitäisi lakata sen S2-kielivalinnan painostaminen kieltä taitamattomille vanhemmille. Jokainen tajuaa, että lapsi oppii koulussa vielä paremmin opetuskieltä. Eihän ketään ulomailta Suomeen palaavien lastataan painosteta S2-valintaan.

On ikävää, että kotioloilla on väliä kun on kaksi oppilasta, joiden keskiarvo on vaikkapa 9,0. Toinen haluaa lääkikseen ja opinto-ohjaaja kannustaa häntä. Toinenkin haluaa lääkikseen, mutta hänelle tarjotaan lähihoitajan opintoja lapsuudenperheensä vuoksi. Tällaisen luutuneen ajatusmallin vuoksi menetämme niitä lahjakkaita opiskelijoita. Toki arpa heitetään peruskoulussa kun se S2-lappu allekirjoitutetaan vanhemmilla.

Mitä S2 tarkoittaa?

Lapsethan oppivat puhumaan vierasta kieltä parissa kuukaudessa auttavasti, tiedän omakohtaisesta kokemuksesta. Miksi tuollainen valinta edes on olemassa, jos sillä tarkoitetaan helpotettua suomen kieltä?

Suomi tai svenska on toissijainen kieli ja S2-oppilas tai opiskelija ei hallitse suomea tai ruotsia opinnoissaan kuin natiivi mikäli vanhemmat ovat joitain muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Onhan meillä kansalliskielisiäkin perheitä, joissa ei puhuta tai lueta koskaan tai sanavarasto on todella suppea ja lapsilla/nuorilla on vaikeaa hahmottaa, mistä oikein koulussa puhutaan oppitunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

En nyt oikein ymmärtänyt mikä tuossa on vanhakantaista, ahdasmielistä ja pikkuporvarillista. Omien sukujuurien pohdinta alkaa kiinnostaa monia vanhempana. Se on samalla matka historiaan, vaikka eihän sellainen tietysti ihan kaikkia kiinnosta. Heille on tärkeää, että kaikki ovat "samanlaisia", ja tuon sisältöisiä kommentteja tässä ketjussa on kymmeniä, ellei satoja. Sinun kommenttisi vain yksi niistä eli ei ymmärretä mitä sosiaaliluokka oikeastaan tarkoittaa.

No määrittelisitkö nyt meille ignorenteille kuinka sosiaaliluokka määritetään Suomen olosuhteissa: koulutus vai omaisuus, oma vai vanhempien ja kuinka suhtautua siihen, että lähes jokaisessa suomalaisessa suvussa on luokkanousijoita ja laskijoita jos otetaan mukaan kolmea sukupolvea ja puolisot? 

Ja historia kiinnostaa, kyllä, niin oma kuin yleinen. Oma taustani: isäni niin köyhistä olosuhteista kuin mahdollista, äitini keskiluokkaissuvusta. Itse kouluttanut itseni tohtoriksi, useita vuosia ulkomailla (missä nähnyt oikeasti selkeitä luokkayhteiskuntia), nykyään pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupungissa erittäin hyväpalkkaisessa positiossa. Elämäntyylini on hyvin maalainen, kuten myös pukeutumiseni (vaikka Tokmannin vaatteet joita joku pilkkasi), tärkeä arvo ekologisuus, kulutan minimit, kasvatan, metsästän ja kalastan itse ruokani. Ihmisten ymmärtäminen heidän taustojaan vasten kiinnostaa, mutta palstalla harrastettava ihmisten luokittelu kasteihin jotka pahimmillaan koetaan ylitsepääsemättömiksi tyyliin "duunarius haisee metrien päähän" on minusta erittäin epämiellyttävää. Ja kun viesteistä olen näkevinäni, että noihin sortuvat eniten ne koulutetut ja koulutetuista perheistä tulevat, hävettää heidän puolestaan.

Mutta ehkä sortuisin samaan jos olisin muuttanut Suomeen palattuani niihin "pääkaupunkiseudun parempiin asuma-alueisiin"...

Miten ihmeessä kuvittelet jonkun uskovan sinun olevan ulkomailla opiskellut tohtori... En käsitä miksi palstalla usein yritetään feikata tuollaisia asioita, kun se selvästi on hyvin kaukana siitä mitä oikeasti ollaan. Ei sitä tarvitse hävetä mitä on eikä tässä keskustelussa ole kyse paremmuudesta. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista. 

Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.

Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.

Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.

Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.

Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.

Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.

Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.

Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.

No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?

 Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.

Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.

Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.

Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!

Mistä tiedät?

Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan. 

Käyn ruotsalaisten keskustelupalstoilla. Siellä on mm-naisten oma keskustelupalstakin, jossa ihan suoraan totesivat että sosiaalivirkailijat uskovat aina miehiä ja ovat kontallaan kun uhkaa r-sanalla jos ei ota huomioon ukkojen toiveita siitä, että saavat viettää suunnilleen aikuisen lapsen elämää eläkeläisenäkin. Aina on kotona vaimon tai siskon tekemä ruoka valmiina jne.

Yksi nainen oli herännyt siihen kun oma tytär oli kysynyt, että mikseivät he ole kuin muut ja Annan äiti saa lähteä aamulla yksin bussilla töihin? Nainen oli mennyt sanattomaksi vaikean kysymyksen edessä. Hän oli tajunnut, etteivät ruotsalaiset sosiaalityöntekijät voi heitä pelastaa.

Jos SD saa esimerkiksi hallituksen vaaankielenä läpi sen, että joka nainen lähtee kielikurssille ja lapsi aloittaa päiväkodin tietyssä iässä niin sehän on hallituksen käsky. Siinä ei auta ukkojen urputus mitään. Kyllä he oppivat ottamaan ruokaa jääkaapista ja käyttämään mikroa.

Uusruotsalaisiahan ovat ruotsinsuomalaisetkin ja he äänestävät SD:tä tutkitusti (jos ovat duunareita ja asuvat ongelmalähiöissä). Tuollainen teksti voisi mielestäni olla vaikka jonkun sellaisen näppikseltä. En välttämättä usko, että kauempaa tulleet mm-naiset ovat keskustelupalstalla, jos ovat kuvatunlaisia kotiinsa pakotettuja naisia - sen vuoksi, että he eivät osaa kunnolla ruotsia. Tuolloin keskustelu on vaikeaa ruotsiksi. Se on epäuskottavaa myös siksi, että heidän lapsensa ja ystävien ja naapurien lapset ovat niitä ihmisiä, joita SD tyypittelee ongelmallisiksi ihmisiksi. 

Eli kyseessä saattaa olla vaalivaikuttaminen. Annetaan kuva, että kyllähän osa "noista" ymmärtää oman parhaansa.

Luuletko, etteivät he osaa laittaa tyttäriään asialle vaikka keskustelupalstalle? Tyttärillä ovat joka tapauksessa älypuhelimet.