Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Vihreiden ituhipeissä tyhmyys näkyy jo päällepäin.

Samoin lepsoissa

Olen korkeasti koulutettu, akateemisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä nainen. Kaikki lähimmät ystäväni ovat akateemisia, sivistyneitä ja fiksuja ihmisiä. Yhteiskuntatieteilijöinä pukeudumme vähän miten sattuu ja suosimme kierrätystä. Moni meistä asuu vuokralla, eikä omista juuri mitään.

Rakastan elämässsäni juuri sitä, että en asetu mihinkään lokeroon.

Vierailija kirjoitti:

Olen korkeasti koulutettu, akateemisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä nainen. Kaikki lähimmät ystäväni ovat akateemisia, sivistyneitä ja fiksuja ihmisiä. Yhteiskuntatieteilijöinä pukeudumme vähän miten sattuu ja suosimme kierrätystä. Moni meistä asuu vuokralla, eikä omista juuri mitään.

Rakastan elämässsäni juuri sitä, että en asetu mihinkään lokeroon.

Keskiluokalta tuo kuulostaa.

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkeistä...adidas ja nike ei ole luxustasoa mitenkään.

Aitoja luxusmerkkejä on mm,

Gucci

Armani

Versace

Balmain

Dolce&Gabban

LV

Köyhät pukeutuu usein piraattikamaan ja se kyllä huomataan...

Mikä merkki on Balmain?

Pierre Balmain S.A., joka toimii nimellä Balmain, on ranskalainen luksusmuotitalo, jonka Pierre Balmain perusti vuonna 1945.

Rather go and buy Balmain - Guccigang guccigang guccigang.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Ystäväni lapsi pääsi juuri opiskelemaan arkkitehdiksi yliopistoon ensiyrittämällä ilman mitään preppauskursseja. Ei asu pk-seudulla ja on vähävaraisen yh:n lapsi, mutta suvussa on vaikka kuinka paljon arkkitehtejä. Tunnen myös lääkärisukuja pohjoisesta, eivät varmasti ole käyneet ihan parhaita koulujakaan, eivätkä preppauskursseja. Geenit ratkaisevat paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Ihanaa, on saatu Hyasintti seuraamme! Pidätkö kynttiläkutsuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähävaraisemmilla, tilastojen mukaan alemmilla sosiaaliluokilla voi myös olla runsaasti kulttuurista pääomaa. Mietitään nyt vaikka ns. kulttuurikoteja, joilla ei välttämättä ole mitään miljoonatuloja mutta hyllyt notkuvat kirjoista, arvostetaan kulttuuria ja taidetta jne. Voi hyvin olla korkea koulutuskin.

Tämä on vähän sama asia kuin brittiyläluokassa. Tarkoitan niitä vanhoja sukuja, joilla voi olla maita ja jopa linnoja - joihin sitten menee rahaa tolkuttomasti - mutta vaatteet ovat kestäviä ja tylsiä eikä niihin tai ulkonäköön tuhlata. On historiaa, on ehkä taidetta ja kulttuuria, mutta ei ökyilyä eikä tuhlailua.

Se johtuu siitä että heillä ei ole oikeasti rikkauksia. Heillä on omaisuutta, mutta ei rikkauksia.

Kun sinulla on valtavasti metsää ja laidunalueita, sekä iso kartano jonka ylläpito maksaa maltaita, niin ei sinulla ole välttämättä rahaa jota käyttää. Brittiaatelisilla voi olla todella komea auto, mutta suurin osa heistä on jäänyt 50 luvulle, jolloin vielä paikallisella tehtaalla ja peltohehtaareilla voitiin osoittaa omaa valtaa. Mutta toisin on nyt. Peltohehtaareista rahaa tekevät vain valtavien Kiinalaisjättifarmien omistajakunnat, eivät todellakaan yksittäiset brittiläiset maanomistajat ja metsä on suurimmaksi osaksi menettänyt arvonsa mikä sillä joskus oli.

Briteissä ei ole esimerkiksi jokamiehen oikeuksia, eikä "uusjakoa" vaan siellä maat omistaa yleensä jokin aatelinen, joka hyvin harvoin myy maitaan. Syy on siinä että koska heillä ei enää maasta tule merkittäviä tuloja, he ovat keksineet maatilamatkailua, retkeily ja metsästysreissuja, tai sitten muuttaneet suuren kartanolinnansa suurimmaksi osaksi maksulliseksi museoksi ja he itse asuvat jossain nurkkahuoneistossa. Jos nämä ihmiset menisivät oikeisiin töihin, heillä olisi käytännössä vain pieni parin huoneen asunto koko perheelle sekä oma auto, mutta siinä se.

Briteissä arvonimi voi tuoda jonkin verran arvovaltaa, mutta esimerkiksi hyvää työpaikkaa se ei todellakaan enää takaa, eikä rikkauksia se tuo kuin kuningasperheelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Ei tietenkään käy "niin monet", koska ne maksavat maltaita. Ja ne joilla on varaa maksaa, niiden lapset käyvät preppauskurssit satavarmasti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Onhan tässä pohdittu omia duunarijuuriakin, ei vain hyvin toimeentulevia ihmisiä. 

Juu, mutta tässä yksinkertaistetaan niin paljon, ajatellaan, että vanhempien "luokka" määrittäisi paljon., sen lisäksi ilmeisesti se oma ja puolison koulutustaso.  Vanhempien luokka, oma koulutustaso, puolison luokka, molempien  vanhempien oma lapsuudenkoti, asuinpaikat (maaseutu/kaupunki, pääkaupunkiseutu/muun alueen kaupungit), uskonnollisuus, monikulttuurisuus, alkoholismi, mielenterveysongelmat -  teepä tuosta häkkyrä omasta suvustasi ja mieti paljonko mikäkin asia on elämääsi vaikuttanut. Ja kun useampi meistä tuon tekisi, muodostuisi melkoinen nuolien säkkärä: on noustu ja laskettu, muutettu menty naimisiin yli noiden rajojen, kärsitty ylisukupolvisesti ihmisten ongelmista jne. Ehkä tuo auttaa ymmärtämään kuinka suurin osa suomalaisista velloo turvallisesti yhteiskunnassa sukupolvesta toiseen kyeten vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Ainoastaan ne putoajat ja hyvin rikkaat eroavat tästä: suvun raha pelastaa luuserinkin vaikka ei mihinkään tuottavaan työhön kykenisi, ja taas putoajien on ihan oikeasti hankala päästä nousemaan mihinkään. Luokkapohtiminen tavalla miten se täällä tehty on vanhakantaista ja pikkuporvarillista, ihmisten ahdasmielistä luokittelua millaista en haluaisi omassa kotimaassani tehtävän.

En nyt oikein ymmärtänyt mikä tuossa on vanhakantaista, ahdasmielistä ja pikkuporvarillista. Omien sukujuurien pohdinta alkaa kiinnostaa monia vanhempana. Se on samalla matka historiaan, vaikka eihän sellainen tietysti ihan kaikkia kiinnosta. Heille on tärkeää, että kaikki ovat "samanlaisia", ja tuon sisältöisiä kommentteja tässä ketjussa on kymmeniä, ellei satoja. Sinun kommenttisi vain yksi niistä eli ei ymmärretä mitä sosiaaliluokka oikeastaan tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Ei tietenkään käy "niin monet", koska ne maksavat maltaita. Ja ne joilla on varaa maksaa, niiden lapset käyvät preppauskurssit satavarmasti!

Heh, kun satun asumaan juuri siellä parhaiten toimeentulevien alueella, missä preppauskursseja ei käydä.

Rikkaat ei voi erota, kun lähtee omaisuudesta puolet.

On varmaan myös kamalaa, kun kukaan ei ole sinusta oikeasti kiinnostunut. Kaikki ovat kanssasi rahan takia.

Seljapuu kirjoitti:

Jos et ota koronarokotusta, olet todennäköisemmin työväenluokka olen tai jonkin tyyppinen äärihörhö.

Koulutetut ihmiset uskoo tieteeseen, ja ymmärtää olevansa osa laajempaa yhteiskuntaa.

Itel löytyy Pzifukan páskápííkkéí 0 kpl otettuna ja oon vahvasti yläluokkainen Crypto miljönaari.

Siivooja käy siivoamassa talon ja jouluruoat tilataan valmiina. Uusavuton perhe.

Noiden lapset huutavat kaverilla kylässä "Mun äiti ei ikinä leivo, onko teillä leivottu tuoretta pullaa?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdessä juttu ihmisten palkoista. Peltisepät kiskovat ihan yhtä paljon tai enemmän kuin monet normi akateemisen ammatin hankkineet. 

Tämän ketjun ongelma: oletetaan, että koulutus korreloi palkan kanssa, oletetaan, että ihmisen arvot (mihin rahansa ja aikansa käyttää) korreloi koulutuksen tai syntymäperheen sosiaalisen aseman kanssa. Ajatellaan vanhoja luokkia, vanhoja arvoja aikana jolloin kaikki ympärillä muuttuu. Sotaa käydään Euroopassa vielä pitkään. Se vaikuttaa jatkossa yhä enemmän kaikkien meidän elämään vaikka suora sota ei Suomeen tulisikaan. Ilmastomuutos yhdistettynä sotaan laittaa kaikkien miettimään arvonsa uudestaan. Matkailu vähenee, kulutus vähenee ja kulutuksen kohteet muuttuvat. Nälänhätä kuivuvassa etelässä laittaa ihmiset liikkeelle, meille tulee paljon väkeä lisää haluttiin tai ei.

Tuossa tulevassa maailmassa ne luokat menee ihan uusiksi, tulee hyvinvoivien työssäkäyvien luokka ja uus tul okkaiden luokka. Pahimmillaan se täällä povattu lisääntyvä luokkajako ei tarkoita nykyisiä asujia, vaan juuri suurta tul ijoiden luokkaa. Siinä meille pohdintaa, kuinka saada kaikki mukaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja kuinka löytää rahat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ja tuossa tulevaisuudessa kaikki joudumme miettimään asiat uusiksi: entä jos se korkein luokka muodostetaankin ympäristötietoisimmista ihmisistä jotka kuluttavat vähiten mutta tuottavat osaamisellaan parhaita ratkaisuja ongelmiin, ne kultareunuksisia lautasia ja Birkin-laukkuja haalivat niitä halveksittuja kuluttajia?

Ketjussa on satoja viestiä siitä miten hyvin duunari voi ansaita akateemiseen ammattiin verraten.

Jos duunarit ansaitsevat hyvin, voivat maksaa lasten preppauskurssit oikikseen tai lääkikseen paremmin kuin se maisterinpapereistaan ylpeä yksinhuoltajaope. Miksi ihmeessä pohtia hyvin toimeentulevia ihmisiä? Ainut syy tällaiselle ketjulle on minusta halu tuntea itsensä hieman muita paremmaksi ja miettiä kuinka muut pystyvät tuo näkemään. No, jostain kai se täytyy ilo elämään repiä, jatkakaa.

Preppauskurssit eivät ole mitenkään välttämättömiä. En ole käynyt enkä tunne ketään muutakaan sellaisilla käyneitä, lapsikin pääsi ekalla yrittämällä. Eivät niitä loppujen lopuksi niin monet käy kuin mediasta voisi saada ymmärtää. Ei ainakaan pk-seudun paremmilla alueilla. 

Ihanaa, on saatu Hyasintti seuraamme! Pidätkö kynttiläkutsuja?

En pidä. Korjasin vain väärinkäsityksen ja sain hyasintin tuoksua pyrstööni.