Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Se köyhyyden haju, Hyi!

Matala sosioekonominen asema näkyy Persuutena.

Runsaasti tatskoja, shokkivärit hiuksissa ja muutenkin räväkkä kampaus, pullasudit ripsien tilalla, ankkahuulet. 

tuntemamme 36 miljoonan omistajat ei erotu mitenkään, pikemminkin luulisi alle keskituloiseksi ulkoisesti

Jalkineiden puhtaus. 

Näkyy niin että Suomessakin on kastijako. Kuten Intiassakin

Kasti =Kastike murteissa

Alemman sosiaaliluokan perheissä syödään ihan perusruskeaa kastiketta tai esim läskisoosia.

Ylemmässä luokassa syödään: beurre blanc -kastiketta, kermainen viskikastike, konjak6ki-kermakastike, samppanjakastike, kirsikkakastike, mantelikastike, besrnaisekastike, viinikastike.

Onhan siinä iso ero, onko osoite Westendissä vai Kontulassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi hyvä esimerkki absoluuttisesta (varakkaasta) roskasta vs yläluokkaisesta köyhästä: minulla on uusi paita. Absoluuttinen roska sen nähdessään tuohtuu ja tuhahtaa, että "jos luovut tuosta paidasta, minä haluan sen". Yläluokkainen köyhä ilahtuu ja sanoo, "onpa sinulla ihana paita!"

Alaluokassa näkyy ja kuuluu kateus, ahneus, pahansuopuus, jne. Yläluokka ei yritä ryöstää paitaa päältäsi, vaikka olisi varatonkin

Kaikissa luokissa on pahansuopia kateellisia ihmisiä, myös yläluokassa. Kateellisuuteen voi antaa aiheen ihan mikä ominaisuus ihmisessä vain.

Rikas ei ole yhtä kuin yläluokkainen. Yläluokkaisuuteen kuuluu myös arvokkuus käytöksessä, joka heijastuu hengen perinnöstä. Kannatata hakeutua vaikka kirkon piiriin, jos kateus myrkyttää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on ensisijaiseti hillitty käytös, kohteliaat käytöstavat, puhetyyli ja puheenaiheet. Se että on sitten taloudellisesti varakas, näkyy tyylikkäänä ja huoliteltuna olemuksena, siis päästä varpaisiin.

Ainahan poikkeuksiakin on, jotkut todella varakkaat ei välitä yhtään miltä ne näyttää, heillä on ihan muut mielenkiinnon kohteet elämässä, mutta koulutetut varakkaat ovat kyllä pääsääntöisesti ulkoisesti huoliteltuja ja vaatteet ovat siistit, puhtaat, uudehkot, ei mitään pikamuotia, vaan laatuvaatteita.

 

Huutonaurua.

 

Ylempi luokka on aina pitänyt alempiaan lähinnä jalkarätteinä.

Oletko sattunut tutustumaa vaikkapa Rooman historiaan, tai ehkä modernin ajan valtionpäämiehiin, artisteihin, näyttelijöihin tai ns vanhan rahan edustajiin.

Ei kai kukaan niin hullu ole, että oikeasti luulee varakk

Ei. Kukaan ei luule *rikasta* hillityksi ja vakaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi vuotta vanha aloitus, ja vielä joku jaksaa nostaa sen.

Milloin ajattelin tämän keskustelun päättyvän?

   Alaluokka kasvaa ja kasvaa. Yläluokalla on kohta vitsit vähissä. Politikoilla lienee jo nyt turvamiehet, koska heidät tiedetään. 

ihan alaluokkaisena ihmisena yhdyn lääkärin kärjistettyyn mielipiteeseen.

Moni tarttui vaan alapeukkuineen siihen että asia on ilkeästi? ilmaistu, mutta täyttä totta se on oman kokemuksenikin mukaan.

Se, miksi näin on, ei ollut nyt kysymyksessä, lääkäri vastasi vain kysymykseen.

Jos sitten lähdetään pohtimaan syitä, miksi ei-yläluokkaiset ovat hampaattomia ja lihavia, niin siihen uskoakseni vaikuttaa mm.se että ollaan keskimäörin näköalattomampia, lyhytjännitteisiä ja syy-seuraus suhteita ei jakseta miettiä.

Tottakai yläluokan on helpompaa huolehtia kaikin tavoin terveydestäön, hammashoito on saavutettavissa silloin kun on sille tarve, ei julkisen puolen jonojen kautta.Kaupassa on mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja sen sijaan että vlitaan se tarjouslenkki jolla saa mahat täyteen tas täksi päiväksi.

Suolistohormoonit tietenkin vaukuttaa painoon.Niitäkin voi ruokkia oikeilla vlinnoilla.Onko alaluokkaisella samaa tietämystä ravitsemuksesta, onkin taas yksi eroavaisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te ihmiset peruskoulussa ihan että jee en opiskele koska haluan matalaan sosioekonomiseen asemaan?

Haluan olla toimeentulovaikeuksinen?

Tuo on tärkeä kysymys.

Työväenluokka aikoinaan oli erittäin koulutusmyönteinen; siitä yhtenä merkkinä on se, että melkein kaikissa kaupungeissa suurimmat "iltakoulut" ovat edelleenkin nimeltään työväenopistoja, vaikka luokka-asetelma on poistunut jo vuosikymmeniä sitten.

Aikoinaan nähtiin aivan kaikkein alimmista alinta luokkaa lukuun ottamatta, että koulutus on ainoa mahdollinen tie nousuun. Ja sillä sitten nostettiin koko kansa tietämättömyydestä 2000-luvun huippuun.

Ongelma tuli, kun 1990-luvun lamasta katkeroituneet ihmiset (todennäköisesti alun perin työväenluokkaiset) sitten ryhtyivät yhteiskuntavastaisiksi ja heittäytyivät tukien varaan, eivätkä pystyneet luomaan jälkikasvulleen mitään muuta elämisen ja olemisen mallia.

Jossain määrin paradoksaalista on, että edelleenkin työssäkäyvät ihmiset pyrkivät nostamaan omaa tai ainakin jälkikasvunsa mahdollisuutta nousta köyhyydestä pois, mutta ongelmana ovat työttömät. Aiempina vuosikymmeninä (ennen 1990-lukua) ja varsinkaan vuosisatoina työttömyys=nälkäkuolema ja paleltuminen. Nyt työttömyys voi tarjota paremman rahallisen elämän kuin pienipalkkainen työ. Kaikki on kääntynyt ympäri. Tämä nähdään siinä erityisesti, miten ikiaikainen fakta on noussut ongelmaksi myös tutkimustulosten myötä: vanhempien asenteet periytyvät lapsille.

Eli peruskoulu ei pysty millään - muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta - muuttamaan lapsen asennetta opiskelun suhteen, jos kotoa vanhemmilta tulee ajatus siitä, että opiskelemattomuus on ok.

Yhteiskuntapoliittisesti tämä on vakava asia, koska lapsethan ovat lojaaleja vanhemmilleen - ja jos vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että he elävät tukien varassa yhteiskunnan eli veronmaksajien elätteinä, tottakai lapsi katsoo siinäkin tapauksessa ylpeänä vanhempiinsa. Ja jos samaan aikaan vanhemmat ovat yhteiskunnalle katkeria, vaikka itse eivät nosta itseään suosta vaikka mahdollisuuksia olisi, se katkeruus periytyy entistä vahvemmin. Onhan tämä nähty vanhan työväenluokan suhteen: luokkaviha on ollut mieletöntä ylempiä kohtaan, väkivaltaisuuksiin (1918) asti ja sen jälkeen vuosikymmenien kyräilynä. Paradoksi on edelleen se, että työväki eli töissä käyvät ihmiset eivät tätä katkeruutta elättele, vaan nykyään työttömät.

Siksi olisi myös parasta sosiaalipolitiikkaa, jos etenkin lapsiperheelliset pitkäaikaistyöttömät saataisiin töihin. Sairaat toki sairaseläkkeelle, mutta muut töihin. Koska tilanteen ongelmallisuus siirtyy lapsiin. Luokka säilyy siten, mutta nämä alimmat luokat eli pitkäaikaistyöttömät eivät edes kuulu mihinkään ainakaan perinteiseen luokkaan, ovat siinä mielessä luokattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhät ovat läskejä eikä niillä ole hampaita

Lääkärinä voin allekirjoittaa paljolti tämän asian. On toki poikkeuksia mutta suurelta osin kyse on välinpitämättömyydestä hoitaa asioita oli ne sitten mitä tahansa.

Hampaidenhoitotottumukset opitaan lapsuudenkodissa. Syytön lapsi siihen on, mikäli vanhempia ei kiinnosta hoitaa ensin itse ja kouluiässä varmistaa joka ilta ja aamu hampaidenpesua. Aikuistuneella voi olla jo parodondiitti pitkällä. Tiedät varmaan lääkärinä, kuinka paljon Suomessa on joka vuosi pesemättömien hampaiden vuoksi johtuvien verenmyrkytysten vuoksi ihmisiä osastohoidossa?

Heistä ei jokainen edes jää henkiin. Yhtä iso tulehtunut alue saisi suun ulkopuolella kenet tahansa hakemaan apua ja noudattamaan annettuja neuvoja.

Tuo on vain osa asiasta. Täysi-ikäisten hammashoito toimii parhaiten omalla rahalla. Hammaskiven poisto maksaa puudutuksineen 220€ kerta. Olen hyvätuloinen ja käyn tunnollisesti kerran vuodessa puhdistuttamassa hampaani. Kun olin hoitovapaalla, en käynyt. 

Jos hampaissa olisi enemmän hoidettavaa, kuten reikiä tai juurihoidon tarvetta, varakkuudesta olisi vielä selvempi etu hampaille. Ei ole mikään ihme, että keski-ikään mennessä Suomessakin voi ihmisen hampaista päätellä ehkä jotain siitäkin, kuinka taloudellisesti turvattua elämää hän on elänyt.

Ei se nyt ihan niinkään mene, että yläluokalla olisi vain positiivisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, ja alemmilla luokilla negatiivisia.

Kauheita ennakkoluuloja osa suoltaa. Ei kaikilla yläluokkaisilla ole esimerkiksi miellyttävät käytöstavat, osa on ihan täysiä sikoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt ihan niinkään mene, että yläluokalla olisi vain positiivisia luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, ja alemmilla luokilla negatiivisia.

Kauheita ennakkoluuloja osa suoltaa. Ei kaikilla yläluokkaisilla ole esimerkiksi miellyttävät käytöstavat, osa on ihan täysiä sikoja.

Käytöstavat ovat sitä, että vaikka olisi mikä asenne, sitä ei tuo esille. Niistä ikävistä asenteista puhutaan vain omissa piireissä, kun taas jos käytöstapoja ei ole, niitä omia asenteita ja mielipiteitä julistetaan kaikkialla.

"Nyt työttömyys voi tarjota paremman rahallisen elämän kuin pienipalkkainen työ. "

Sinällään totta. Tuossa ei vain ole se ongelma tukien suuruus vaan pienimpien palkkojen pienuus. Ne eivät aina takaa edes minimitoimeentuloa joka siis on se jonka mukaan tuet on mitoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Huonostihan tunnet nykyajan lääketiedettä sitten. Ruokahalu syntyy aivoissa ja on riippuvainen hormoneista, myös suolistohormoneista. Lihavuus on usein suolistohormonien toimimattomuutta. Jos ihmiseltä puuttuu estrogeenia tai testosteronia normaalia elämää varten, kukaan täysipäinen ei pilkkaa häntä etenkään julkisesti. Jokainen ymmärtää, että hormoniongelmaisten pitää päästä erikoislääkärille. 

 

Moni luulee, että päättää itse omista ruoka- ja juomamieltymyksistään. Ei ymmärrä sitä, että perimällä ja sattumaltakin on merkityksensä asiassa. Tahdonvoimasta ja mielihyvästä höpöttämisellä korvataan avoin ja raaka viha sairaita ihmisiä vastaan. Ei nykyajan lääketiede ole tavalliselta ihmiseltä piilossa. Aiheesta voi lukea joka viikko artikkeleita esimerkiksi lehdistä jos ei jaksa lukea kirjoja.

Sosiaaliluokan tunnistaa suolistohormonien toiminnasta, yläluokkaiset pysyvät hoikkina, koska suolistohormonit toimivat hyvin. 

Alempiluokkaiset lihovat, koska suolistohormonit toimivat huonosti.

Elintavaloillahan ja omilla valinnoilla, mm itsehillinnällä, ei ollut kirjoittajan mielestä mitään merkitystä, vai miten se meni?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vain osa asiasta. Täysi-ikäisten hammashoito toimii parhaiten omalla rahalla. Hammaskiven poisto maksaa puudutuksineen 220€ kerta. Olen hyvätuloinen ja käyn tunnollisesti kerran vuodessa puhdistuttamassa hampaani. Kun olin hoitovapaalla, en käynyt. 

Jos hampaissa olisi enemmän hoidettavaa, kuten reikiä tai juurihoidon tarvetta, varakkuudesta olisi vielä selvempi etu hampaille. Ei ole mikään ihme, että keski-ikään mennessä Suomessakin voi ihmisen hampaista päätellä ehkä jotain siitäkin, kuinka taloudellisesti turvattua elämää hän on elänyt.

 

Hammashoidon mahdoton kalleus on oikea ongelma, sillä aikuisenahan kunnalliselle pääsee vasta kun tilanne on paha  - ja silloinkin käytönnössä vain jos olet töissä ja ongelma haittaa työkykyä (vinkkivinkki: kun palvelua pyytää, kannattaa mainita uhattuna olevasta työkyvystä).eikä se siinä vaiheessakaan ole ilmaista palvelun köyttöjpllekäön,  yhteiskunnallehan hoito tietenkin tulee siinä vaiheessa paljon kalliimmaksi, kuin jos sen hoitaisi ongelman vielä ollessa pieni. 

 

Mutta vuosittaista puhdistusta hammashygienistillä ei tarvita, jos pesee hampaansa huolella kaksi kertaa vuorokaudessa ja lankaa edes pari kertaa viikossa. Hammaskivi nimittäin vaatii 24 tuntia tarttuakseen hampaan pintaan kiinni. Kunnon hampaidenpesulla voi siis tienata melkein euron päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi vuotta vanha aloitus, ja vielä joku jaksaa nostaa sen.

Milloin ajattelin tämän keskustelun päättyvän?

   Alaluokka kasvaa ja kasvaa. Yläluokalla on kohta vitsit vähissä. Politikoilla lienee jo nyt turvamiehet, koska heidät tiedetään. 

Äh kuule. Historiallisesti alaluokkaa on vähemmän kuin koskaan suhteessa muihin yhteiskuntaluokkiin. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä nähty vanhan työväenluokan suhteen: luokkaviha on ollut mieletöntä ylempiä kohtaan, väkivaltaisuuksiin (1918) asti ja sen jälkeen vuosikymmenien kyräilynä. Paradoksi on edelleen se, että työväki eli töissä käyvät ihmiset eivät tätä katkeruutta elättele, vaan nykyään työttömät.

Mind you, luokkaviha on aina toiminut myös toisinpäin, eli ylä- ja keskiluokka vihaa työväenluokkaa ja alaluokkia. Tämäkin näkyi 1918 ja sen jälkeen vuosikymmenien kyräilynä, jolla oli huomattavaa poliittista merkitystä osana Lapuanliikettä ja fasismin nousua sotien välillä - ja taas 1990-luvulla. Työväenluokkaan kohdistuva viha näkyy myös nykyisen hallituksen ajamassa työlainsäädännön muuttamisvimmassa ja alaluokkiin kohdistuva viha sosiaaliturvan leikkuuvimmassa. 

 

Voin kertoa, että yläluokka jollei nyt vihaa niin ainakin suhtautuu halveksivasti keskiluokkaan (poroporvarillisiin ja mielikuvituksettomiin pikkutärkeilijöihin) ja ainakin ylempi keskiluokka samalla tavalla yläluokkaan (hyödyttömiin hölmöihin, joita pitää sietää sukuaseman takia). Että ei se viha ja katkeruus mitenkään alaluokkiin ole rajoittunut.