Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Yläluokkaan ei ole mitään asiaa, jos vuositulot ovat alle 1 500 000 euroa. Yläluokkaan ei nousta vaikka olisi opiskellut yliopistossa tohtorin arvoon asti.
Useimmilta rikkailta puuttuu kyky asettua vähemmän tienaavan asemaan ja tilanteeseen. (Näkyy nyt mm. hyvin kun jo hyvin tienaavat ministerit tekevät leikkauksia tukiin). Ja ne jotka on aina ollut hyvä tuloisia yleensä myös halveksuvat työttömiä ja köyhiä. Eli vahvimmiten sen luokkaisuuden huomaa puheista ja toisinaan omaisuudesta. (kartanot, huvilat, kulkupelit, jahdit ym. Ei köyhällä semmosiin oo varaa).
Työväenluokkalaisen tuntee myös tilannetajuttomuudesta. Duunari voi laukoa mitä tahansa missä tahansa. Ns. Sosiaalinen pelisilmä puuttuu usein täysin.
Työväenluokkaa edustava kertoo ylpeänä että on rehellinen, ja se rehellisyys tarkoittaa sitä että lauotaan päin naamaa kommentit muiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta. Duunari näkee myös heti jos joku on epärehellinen tai hutsahtava. Viiltävä syväanalyysi älystä ja kotioloista ja siitä, onko nainen pihtari. Kaikki nämä päätelmät duunari tekee ulkonäön perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkalaisen tuntee myös tilannetajuttomuudesta. Duunari voi laukoa mitä tahansa missä tahansa. Ns. Sosiaalinen pelisilmä puuttuu usein täysin.
Työväenluokkaa edustava kertoo ylpeänä että on rehellinen, ja se rehellisyys tarkoittaa sitä että lauotaan päin naamaa kommentit muiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta. Duunari näkee myös heti jos joku on epärehellinen tai hutsahtava. Viiltävä syväanalyysi älystä ja kotioloista ja siitä, onko nainen pihtari. Kaikki nämä päätelmät duunari tekee ulkonäön perusteella.
Itseään yläluokkaan kuuluvaksi kuvitteleva ihminen luulee, että hänellä on oikeus ja velvollisuus arvostella ja arvioida alempiin luokkiin kuuluvia ihmisiä.
Minusta nämä luokkaerot ovat nykyään aika häilyviä ja teennäisiä. Ennen oli erittäin selkeitä luokkia, jotka tulivat ja jalostuivat suoraan sääty-yhteiskunnasta. Nykyään sellaista jakoa on erittäin vaikea mieltää, kun nykyään "työväenluokka" ja "keskiluokka" ovat tavoiltaan oikeasti hyvin samanlaisia ja menevät paljon ristiin. Tarkoitan siis tavoiltaan ja kulttuuriltaan, kun näinhän ei ollut ennen, vaikka parikymmentä vuotta sitten jako oli hyvinkin selvä vaikka tehdastyöläisen (työväenluokka) ja virkamiehen (=ylempi keskiluokka) välillä. Nykyään näillä voi olla samanlainen tapakulttuuri, ja ainoa merkittävä ero voi olla korkeampi koulutusaste. Melkein jokaisen nuoremman aikuisen tai lapsen luokkatausta ei ole suinkaan yksiselitteinen.
Nuorempien sukupolvien suomalaiset ovat oikeasti todella keskiluokkaista ja homogeenistä tässä suhteessa. Tämän voi helposti todentaa vertaamalla muihin maihin, kärjekkääksi esimerkiksi vaikka Yhdistynyt kuningaskunta, jossa luokkaerot ovat suorastaan räikeän "överit", vaikka maa ei keskimääräiseltä varallisuusasteeltaan tai kehittyneisyydeltään juurikaan poikkea Suomesta tai on jopa Suomen edellä. Siellä on todella selkeää se, että kuka on ylempää keskiluokkaa ja kuka on työväenluokkaa tavoissa, kulttuurissa, perinteissä, ajanvietossa ja suhtautumisessa perheeseen.
Suomessa oikeasti merkittäviä luokkaeroja on lähinnä ääripäissä, joissa esimerkiksi köyhien ja työttömien kasvava luokka ja vanhan rahan rikkaat, jotka vielä vaalivat perinteitä. Sekä tietysti suomenruotsalaiset, joilla on ehkä isona vähemmistönä hyvin omintakeinen identiteetti edelleen jonkinlaisena yläluokkana ja selkeästi erottuvat tavat.
Hauskaa lukea tätä ketjua, kun monessa viestissä mainitaan Jörn Donner yläluokan edustajana. Ehkä taustoiltaan hän olikin sellainen, mutta nimenomaan omiltaan Donner sai valtavasti lunta tupaan siitä, että hän rikkoi käytännössä kaikkia käyttäytymisnormeja ja perinteitä. Donner on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka käyttäytyminen ei ole luokkansa mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkalaisen tuntee myös tilannetajuttomuudesta. Duunari voi laukoa mitä tahansa missä tahansa. Ns. Sosiaalinen pelisilmä puuttuu usein täysin.
Työväenluokkaa edustava kertoo ylpeänä että on rehellinen, ja se rehellisyys tarkoittaa sitä että lauotaan päin naamaa kommentit muiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta. Duunari näkee myös heti jos joku on epärehellinen tai hutsahtava. Viiltävä syväanalyysi älystä ja kotioloista ja siitä, onko nainen pihtari. Kaikki nämä päätelmät duunari tekee ulkonäön perusteella.
Ja älykkö av-palstalainen tekee vastaavat syväanalyysit kokonaisista ihmisryhmistä sekunneissa.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa lukea tätä ketjua, kun monessa viestissä mainitaan Jörn Donner yläluokan edustajana. Ehkä taustoiltaan hän olikin sellainen, mutta nimenomaan omiltaan Donner sai valtavasti lunta tupaan siitä, että hän rikkoi käytännössä kaikkia käyttäytymisnormeja ja perinteitä. Donner on hyvä esimerkki ihmisestä, jonka käyttäytyminen ei ole luokkansa mukaista.
Kyllä, mutta voidakseen rikkoa yhteiskuntaluokkansa normeja, ne tulee tietää ja Jörkkakin tiesi ne hyvin. Jörkka oli kapinallinen koko olemuksellaan. Yläluokkainen mies, joka röhnötti ja puhui veltosti kuin pahainen hampuusi. Olemuksesta, habituksesta muutenkin erottaa hyvin pitkälle eri yhteiskuntaluokkia. Miten ihminen haluaa esiintyä toisten silmiin kyllä kertoo hyvin paljon. Työväenluokalle on aina ollut tyypillistä, että joko pukeudutaan hyvin vaatimattomasti, tai ammutaan yli. Jo Pohjantähden alla teoksessa Aune oli aina ylipukeutunut. Aina parhaimmat päällä vaikka perunapellolla. Keskiluokalle taas on tyypillistä hillitty pukeutuminen asiayhteyden mukaisesti. Joogatrikoissa ei lähdetä töihin ja värit ovat useimmiten hillittyjä. Rintoja ei esitellä eikä hiuksiin värjätä shokkivärejä. Yläluokka sen sijaan on vapaa. Se voi pukeutua kuin Nalle Wahlroos tai esiintyä lähes puliukkona kuten Niklas Herlin. Ei tarvitse miellyttää ketään. Britti kuninkaalliset mieluiten ovat tallitamineissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutterasti kerrotaan toisinaan legendaa resuisesta äijästä joka meni autokauppaan tuohikotti selässään yrittäen ostaa uutta mersua. Olisko köyhille lanseerattu lohdutus vai onko jonkun kumminkaiman rippikoulukaverin isoveljen riistakameran ex-adoptiolankomiehen suusta totena kuultu välirauhan aikaan pimeässä hiilikellarissa.
Luokkakaverini isä oli kanttori ja lähti auto-ostoksille kesken pihan siivouksen, autokaupassa ei löytynyt römppävaatteiselle miehelle myyjää.
Tässä kylällä oli sukulaismies tilaamassa kotiin tulleelta kauppiaalta traktoria. Myyjä esitteli ja esitteli, lopulta kyseli, että miten isäntä maksaa, no ostajapa haki piironginlaatikon ja alkoi laskea setelejä.
Mieheni serkun pysäytti poliisi kaupunkireissulla. No maalaismies hermostui ja kaivoi ajokortin ja vanhaa aikaa kun elettiin, se oli vihreiden muovikansien sisällä. Poliisi puolestaan ojensi pienen kirjasen hermostuneena takaisin ja toivotti hyvää matkaa. Luettavaksi oli annettu pankkikirja. Talletussummaa en tiedä, mutta kyllä serkku sieltä varakkaammasta päästä on.
Nämä on hyvin työväenluokkaisia kokemuksia. Markkinoinnissa opetetaan, että tähän luokkaan liittyy hyvin usein sellaisia kokemuksia, että jos he menevät paremmalle luokalle tarkoitettuun vaatekauppaan tms, he kokevat että myyjät rankaisevat heitä tai ilkeilevät heille. Tämä oli jotenkin uusi ajatus itselleni, mutta kun vähän miettii niin onhan tällaisia tarinoita kuullut vuosien varrelta montakin.
Sama kyräily ja loukkaukset monen muunkin tekemänä, joista ei aina kaikki muut ymmärrä missä se loukkaus tai rangaistus oli. Muistetaan myös 20 vuotta kertoa, mitä ilkeää se kätilö, neuvolan terveydenhoitaja, perhepäivähoitaja, lääkäri ja opettaja ovat sanoneet.
Ruokavaliossa. Halpoja eineksiä ja heseä. Itse ei osata / viitsitä kokata.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempien sukupolvien suomalaiset ovat oikeasti todella keskiluokkaista ja homogeenistä tässä suhteessa.
Valitettavasti. Nuoremmat pikkuporvarilliset polvet eivät enää ymmärrä työväenluokkaisuutta kulttuurina ja tyylinä, kaikessa wokeilussaan. Kaikki haluavat larpata keskiluokkaa nykyään. Paradoksaalisesti keskiluokkaisuuden ylivalta kulttuurina ja arvoina kasvaa yhtaikaa sen kanssa, kun sen taloudellinen tilanne jatkuvasti heikkenee. Vaikka työväenluokkaisuutta ei enää tunnisteta itseään, niin silti esimerkiksi perussuomalaisten vastustamisen suurimpia syitä tuntuu yhä olevan se, että heitä pidetään työväenluokkaisena puolueena. (elämämkoululaiset weeteet äänestää niitä!), vaikka puolue on nykyään täysin keskiluokkaisen porvarillinen. Työväenluokkaan vetoamista poliittisesti kutsutaan nykyään populismiksi, Timo Soini oli siinä aika hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliossa. Halpoja eineksiä ja heseä. Itse ei osata / viitsitä kokata.
Täällä Kalliossa se on kyllä keskiluokka, joka wolttaa. Ei työväenluokalla ole siihen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä luokkaerot ovat nykyään aika häilyviä ja teennäisiä. Ennen oli erittäin selkeitä luokkia, jotka tulivat ja jalostuivat suoraan sääty-yhteiskunnasta. Nykyään sellaista jakoa on erittäin vaikea mieltää, kun nykyään "työväenluokka" ja "keskiluokka" ovat tavoiltaan oikeasti hyvin samanlaisia ja menevät paljon ristiin. Tarkoitan siis tavoiltaan ja kulttuuriltaan, kun näinhän ei ollut ennen, vaikka parikymmentä vuotta sitten jako oli hyvinkin selvä vaikka tehdastyöläisen (työväenluokka) ja virkamiehen (=ylempi keskiluokka) välillä. Nykyään näillä voi olla samanlainen tapakulttuuri, ja ainoa merkittävä ero voi olla korkeampi koulutusaste. Melkein jokaisen nuoremman aikuisen tai lapsen luokkatausta ei ole suinkaan yksiselitteinen.
Nuorempien sukupolvien suomalaiset ovat oikeasti todella keskiluokkaista ja homogeenistä tässä suhteessa. Tämän voi helposti todentaa vertaamalla muihin maihin, kärjekkääksi esimerkiksi vaikka Yhdistynyt kuningaskunta, jossa luokkaerot ovat suorastaan räikeän "överit", vaikka maa ei keskimääräiseltä varallisuusasteeltaan tai kehittyneisyydeltään juurikaan poikkea Suomesta tai on jopa Suomen edellä. Siellä on todella selkeää se, että kuka on ylempää keskiluokkaa ja kuka on työväenluokkaa tavoissa, kulttuurissa, perinteissä, ajanvietossa ja suhtautumisessa perheeseen.
Suomessa oikeasti merkittäviä luokkaeroja on lähinnä ääripäissä, joissa esimerkiksi köyhien ja työttömien kasvava luokka ja vanhan rahan rikkaat, jotka vielä vaalivat perinteitä. Sekä tietysti suomenruotsalaiset, joilla on ehkä isona vähemmistönä hyvin omintakeinen identiteetti edelleen jonkinlaisena yläluokkana ja selkeästi erottuvat tavat.
Kyllä nykyäänkin akateeminen keskiluokkainen perhe erottuu selkeästi duunariperheestä sossuperheestä puhumattakaan. Parhaiten ero näkyy suhtautumisessa koulutukseen, ajanviettotavoissa, lasten harrastuksissa ja ihan puhetavassa. Minulla on yksi työväenluokkainen tuttavaperhe ja siellä oltiin ihan ihmeissään, kun ehdotin, että lapsi pyrkisi Sykkiin tai edes painotusopetukseen.
Maahan muuttoa ei ole keskiluokka halunnut julkisesti vastustaa - vaikka omat lapset on järjestetty maahan muuttovapaaseen kouluun - , koska maahan muuttokritiikki on ymmärrätty vahvasti työväenluokkaiseksi, eikä keskiluokkainen halua kuulua samaan puolueeseen työväenluokan kanssa, vaikka maailma loppuisi.
Keskiluokkaisuuden yksi vahva tunnuspiirre on, että keskiluokkainen pitää itsestäänselvänä, että keskiluokkaisuus on kaikille parasta ja tavoiteltavaa. (onneksi nuoremmat polvet ovat nykyään keskiluokkaisia!).
Pieni asia, mutta kaveripiirin rikkain yleensä ehdottaa ravintolaksi sitä missä annosten hinnat lähtevät kolmesta kympistä ylöspäin. Tietää kyllä, mutta ei jotenkin ajattele, ettei puolestaan sillä kaveripiirin työttömällä ole varaa tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosioekonominen asema näkyy usein niin miehillä kuin naisilla huolitellusta ulkoisesta olemuksesta, puhetyylistä ja käytöstavoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki olisivat mukavia ja ihania sympaattisia, varakkaissa ja koulutetuissa on myös todella kus....päisiä ja toksisia persoonia. Mutta he osaavat yleensä halutessaan käyttäytyä sivistyneesti.
Alempi sosiaaliluokka näkyy halpoina vaatteina, ehkä useammin huolittelemattomampana ulkoasuna ja ei niin kovin sivistyneenä käytöksenä tai puhetyylinä.
Käytän New Yorkerin muutaman euron paitoja, mutta tienaan 5000 €/kk, t. 33v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nämä luokkaerot ovat nykyään aika häilyviä ja teennäisiä. Ennen oli erittäin selkeitä luokkia, jotka tulivat ja jalostuivat suoraan sääty-yhteiskunnasta. Nykyään sellaista jakoa on erittäin vaikea mieltää, kun nykyään "työväenluokka" ja "keskiluokka" ovat tavoiltaan oikeasti hyvin samanlaisia ja menevät paljon ristiin. Tarkoitan siis tavoiltaan ja kulttuuriltaan, kun näinhän ei ollut ennen, vaikka parikymmentä vuotta sitten jako oli hyvinkin selvä vaikka tehdastyöläisen (työväenluokka) ja virkamiehen (=ylempi keskiluokka) välillä. Nykyään näillä voi olla samanlainen tapakulttuuri, ja ainoa merkittävä ero voi olla korkeampi koulutusaste. Melkein jokaisen nuoremman aikuisen tai lapsen luokkatausta ei ole suinkaan yksiselitteinen.
Nuorempien sukupolvien suomalaiset ovat oikeasti todella keskiluokkaista ja homogeenistä tässä suhteessa. Tämän voi helposti todentaa vertaamalla muihin maihin, kärjekkääksi esimerkiksi vaikka Yhdistynyt kuningaskunta, jossa luokkaerot ovat suorastaan räikeän "överit", vaikka maa ei keskimääräiseltä varallisuusasteeltaan tai kehittyneisyydeltään juurikaan poikkea Suomesta tai on jopa Suomen edellä. Siellä on todella selkeää se, että kuka on ylempää keskiluokkaa ja kuka on työväenluokkaa tavoissa, kulttuurissa, perinteissä, ajanvietossa ja suhtautumisessa perheeseen.
Suomessa oikeasti merkittäviä luokkaeroja on lähinnä ääripäissä, joissa esimerkiksi köyhien ja työttömien kasvava luokka ja vanhan rahan rikkaat, jotka vielä vaalivat perinteitä. Sekä tietysti suomenruotsalaiset, joilla on ehkä isona vähemmistönä hyvin omintakeinen identiteetti edelleen jonkinlaisena yläluokkana ja selkeästi erottuvat tavat.
Kyllä nykyäänkin akateeminen keskiluokkainen perhe erottuu selkeästi duunariperheestä sossuperheestä puhumattakaan. Parhaiten ero näkyy suhtautumisessa koulutukseen, ajanviettotavoissa, lasten harrastuksissa ja ihan puhetavassa. Minulla on yksi työväenluokkainen tuttavaperhe ja siellä oltiin ihan ihmeissään, kun ehdotin, että lapsi pyrkisi Sykkiin tai edes painotusopetukseen.
No Sykki ilmentää yläluokkaa, ei tavis-keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosioekonominen asema näkyy usein niin miehillä kuin naisilla huolitellusta ulkoisesta olemuksesta, puhetyylistä ja käytöstavoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki olisivat mukavia ja ihania sympaattisia, varakkaissa ja koulutetuissa on myös todella kus....päisiä ja toksisia persoonia. Mutta he osaavat yleensä halutessaan käyttäytyä sivistyneesti.
Alempi sosiaaliluokka näkyy halpoina vaatteina, ehkä useammin huolittelemattomampana ulkoasuna ja ei niin kovin sivistyneenä käytöksenä tai puhetyylinä.
Käytän New Yorkerin muutaman euron paitoja, mutta tienaan 5000 €/kk, t. 33v
Minä ostan vaatteeni Tokmannista, palkka 7000e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosioekonominen asema näkyy usein niin miehillä kuin naisilla huolitellusta ulkoisesta olemuksesta, puhetyylistä ja käytöstavoista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kaikki olisivat mukavia ja ihania sympaattisia, varakkaissa ja koulutetuissa on myös todella kus....päisiä ja toksisia persoonia. Mutta he osaavat yleensä halutessaan käyttäytyä sivistyneesti.
Alempi sosiaaliluokka näkyy halpoina vaatteina, ehkä useammin huolittelemattomampana ulkoasuna ja ei niin kovin sivistyneenä käytöksenä tai puhetyylinä.
Käytän New Yorkerin muutaman euron paitoja, mutta tienaan 5000 €/kk, t. 33v
Don't worry baby, i'm newyorker.
Itse ostan vaatteet työttömänä uffista, vaikka fikassa on viitisen donaa.
Minttu Kaulanen on hyvä esimerkki työväenluokkaisesta naisesta jolla rahaa kyllä on mutta ei hyviä käytöstapoja eikä mitään muutakaan yläluokkaan viittaavaa. Kun duunari saa paljon rahaa unohtuu ensimmäisenä käytöstavat ja muiden kunnioitus.