Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

heh, kun olen reissanut ympäri maailmaa, niin tuolla jossain aasian suunnalla, hieman ihmettelin että siellä jotkut M jättänyt pikkurillien kynnet hieman pidemmiksi. Kyselin vaimolta että mitä tuo tarkoittaa? Hän sanoi että  merkki siitä että ei vakitöissä ei enää tarve käydä. (en tiedä tosin onko yhä sellainen tapa, ei vähään aikaan tuolla käynyt).

Helpottaa kokaiinin nuuskaamista. Rahamiesten touhua tietysti sekin.

Sen lähinnä kuulee ihmisen puheesta. Alaluokkaisella on suppea sanavarasto, jota täydennetään kirosanoilla, mutkuttelulla, sitkuttelulla ja niinkuttelulla, tiätsä.

Sivistynyt ihminen käyttää kokonaisia lauseita ja hänellä on vaivaton, täsmällinen ja laaja käsitevarasto.

Tämä jako on olemassa, vaikka ihmisen taloudellinen tilanne tai asema muuttuisi.

Hieman off topic, vaan oli se yksi lento Singapore->Franfurt, no minulla istumapaikka siellä tupakka puolella. Siinä oli Oli jokin Indonesialainen hemmo vieressä(minulla käytäväpaikka), vaan oli se kyllä stydiä ainetta jota hän sytytteli tunnein välein. Hyvä tosin oli että itse pääsin hieman jaloittelmaan välillä, savu ei sinänsä minua haittaa.

Aksentti ja ääntäminen on myös usein erilainen, vaikka sanat olisivat identtiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

heh, kun olen reissanut ympäri maailmaa, niin tuolla jossain aasian suunnalla, hieman ihmettelin että siellä jotkut M jättänyt pikkurillien kynnet hieman pidemmiksi. Kyselin vaimolta että mitä tuo tarkoittaa? Hän sanoi että  merkki siitä että ei vakitöissä ei enää tarve käydä. (en tiedä tosin onko yhä sellainen tapa, ei vähään aikaan tuolla käynyt).

Helpottaa kokaiinin nuuskaamista. Rahamiesten touhua tietysti sekin.

Jaa, voihan se olla niinkin, vaan sielläpäin lähtee henki köyden jatkoiksi jos tuollaista puuhaa(jos jää kiinni).

Uutterasti kerrotaan toisinaan legendaa resuisesta äijästä joka meni autokauppaan tuohikotti selässään yrittäen ostaa uutta mersua. Olisko köyhille lanseerattu lohdutus vai onko jonkun kumminkaiman rippikoulukaverin isoveljen riistakameran ex-adoptiolankomiehen suusta totena kuultu välirauhan aikaan pimeässä hiilikellarissa.

Räväkkä hiustyyli naisella, punaiseksi värjätty ja kynitty tukka yhdistyneenä pullukkaan olemukseen. Myös goottityyli, hevityyli, festaripaitatyyli on aika alaluokkaista, ellei niitä säästä vain tiettyihin rajattuihin tilanteisiin harrastuneisuuden vuoksi. Suomalainen iskelmämusiikki vetää pisimmän korren. 

Suomessa ei mistään.

Toisaalta osa varakkaista ei koe tarvetta pröystäilyyn, kun taas köyhät haluavat hakea hyväksyntää mm. vaatteilla. Tiedän monia varakkaita ryysyissä kulkevia, ja köyhiä, jotka laittavat vähät rahansa uusiin vaatteisiin ja säästävät vaikka ruuasta.

Vierailija kirjoitti:

Räväkkä hiustyyli naisella, punaiseksi värjätty ja kynitty tukka yhdistyneenä pullukkaan olemukseen. Myös goottityyli, hevityyli, festaripaitatyyli on aika alaluokkaista, ellei niitä säästä vain tiettyihin rajattuihin tilanteisiin harrastuneisuuden vuoksi. Suomalainen iskelmämusiikki vetää pisimmän korren. 

Huoh, listaa voi jatkaa, kaikkinainen persoonallisuus ulkonäössä on selvästi paheksuttavaa.

Erillisissä, erinäisissä keskusteluissa joku aina muistaa muistuttaa, että eihän Suomi ole mikään luokkayhteiskunta. Totta, ei Suomi mikään Englanti olekaan ja meillä jo laki ja oikeustaju vaatii karkeasti ottaen samoja oikeuksia ja menestymisen mahdollisuuksia kaikille. Mielestäni homma kyllä palautuu talouteen, siis omaisuuteen ja tulotasoon. Vanhempien ja henkilökohtaiseen. Toisin sanoen siihen onko köyhä, rikas vai siltä väliltä ja missä köyhyys tai varakkuus edes alkaa kenenkin mielestä. Sen luokkayhteiskunta-sanan käyttäjä on mielestäni selitysvelvollinen jollei historiallinen jako suunnilleen aateliset-papisto-porvaristo (merkityksessä ammatinharjoittajat)-talonpojat kelpaa. Tietenkään aateliset meillä ei tarkoita enää paljon mitään eikä talonpojat taida olla ajankohtainen termi sekään. Tällaisten pohdinnalla on mielestäni enemmän merkitystä ennen kuin mennään siihen miltä kukin näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Uutterasti kerrotaan toisinaan legendaa resuisesta äijästä joka meni autokauppaan tuohikotti selässään yrittäen ostaa uutta mersua. Olisko köyhille lanseerattu lohdutus vai onko jonkun kumminkaiman rippikoulukaverin isoveljen riistakameran ex-adoptiolankomiehen suusta totena kuultu välirauhan aikaan pimeässä hiilikellarissa.

Luokkakaverini isä oli kanttori ja lähti auto-ostoksille kesken pihan siivouksen, autokaupassa ei löytynyt römppävaatteiselle miehelle myyjää.

Tässä kylällä oli sukulaismies tilaamassa kotiin tulleelta kauppiaalta traktoria. Myyjä esitteli ja esitteli, lopulta kyseli, että miten isäntä maksaa, no ostajapa haki piironginlaatikon ja alkoi laskea setelejä.

Mieheni serkun pysäytti poliisi kaupunkireissulla. No maalaismies hermostui ja kaivoi ajokortin ja vanhaa aikaa kun elettiin, se oli vihreiden muovikansien sisällä. Poliisi puolestaan ojensi pienen kirjasen hermostuneena takaisin ja toivotti hyvää matkaa. Luettavaksi oli annettu pankkikirja. Talletussummaa en tiedä, mutta kyllä serkku sieltä varakkaammasta päästä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

No ei välttämättä. Ne tosi rikkaat ovat kyllä ihan taviksen näköisiä.

Nimenomaan nousukkaat koreilevat vaatteilla, todella rikkaiden ei tarvitse vaatteilla pönkittää rikkauksiaan.

Olen keskiluokkaa/ ylempää keskiluokkaa kotitaustaltani, mieheni alaluokkaa. Sen näkee ihan arkipäiväisissä joskus yllättävissäkin yhteyksissä. Suhteen alussa mies yritti lukea lehtiä vessassa, nyt on jo onneksi lopettanut. Mies meni vasta lapsen kanssa kirjastoon, toi neljä dvd:tä ja yhden kuvakirjan. Palautti minun lainaamani 10 lastenkirjaa. Toki sitten koulutus: minä tuplamaisteri, hän hädin tuskin amiksen käynyt. Keskustelutapa: ristiriidat mielestäni ratkotaan rauhallisesti keskustelemalla, mies kiivastuu herkästi ja meinaa alkaa huutamaan. (Vähän helpottanut vuosien saatossa, mutta impulssi on tod. vahva). On toki yhtäläisyyksiäkin, mutta tässä oli kyse nyt luokkaerojen tunnistamisesta. Tiivistetysti: tapoja (vessassa lukeminen, keskustelukulttuuri), suhtautuminen koulutukseen ja lasten lukemiseen, tv:n katseluun jne.

Koulutuksen arvostaminen kasvatuksessa, puhetyyli ja puheen aiheet, huomion kiinnittäminen asioihin vai juorunaiheisiin, jatkuvan oppimisen ja opiskelun arvostus tai halveksiminen, neutraali vai kateus-,viha- ja vahingoittamissuhde onnistuneisiin, kodin hoitamisen opettelu tai hoitamattomuus, eteneminen eri asioissa tai jämähtäminen paikalleen kaikessa, tekeminen itse tai ilman muuta kaikki kuuluu ilman mitään vaivannäköä-asenne, ympärillä olijoiden kohteleminen neutraalisti tai syyttäminen kaikista omista vaikeuksista ja omista virheistä, normaali itsetunto tai jatkuva alemmuus-itsesääli. Siinä joitakin eroja.

Onko se luokka vain se varallisuus ja koulutus? Omat perheenjäseneni pukeutuvat ja käyttäytyvät kuten tässä korkeampia yhteiskuntaluokkia kuvaillaan, vaikka äidillä ja toisella siskolla ei ole korkeakoulututkintoa, eikä kenelläkään perheestämme PALJON rahaa. Sisko ja veli jotka taas ovat korkeakoulutettuja, mutta töissä silti duunariammateissa, pukeutuvat huolimattomammin, mutta sisko toki yhtä nätisti, kuin toinenkin sisko ja äiti.

Minä pukeudun miten sattuu ja myös käyttäydyn. Puheesta minua on silti usein "kiitelty". Ystävän äiti, jonka kanssa olin kerran jutellut puhelimessa oli sanonut ystäväni kerrottua jostain perseilyistäni, että "Miten hän voi olla sellainen? Niin sivistynyt ihminen!" . Emme olleet jutelleet mistään sivistykseen liittyvästä, lähinnä väriopista ja kangaslaaduista, kun hän halusi tilaustyön minulta. Se oli se isältä peritty puhetyyli ilmeisesti sitten. Myös toisen kerran olin joutunut vaikeuksiin ja minulla piti olla asianajaja kuulustelussa, koska poliisi ei voinut käyttäytyä asiallisesti, eikä päästänyt kuulustelutodistajaa. Poliisi ei asianajajan läsnäolosta huolimatta tahtonut alkaa kirjata asioita sillä tavalla kuin ne kerron, joten lopulta minun piti sanella hänelle sana sanalta ja tarkistaa sitten lause lauseelta, jotta kuulustelukertomuksesta saadaan sellainen, jonka voin allekirjoittaa. Poistuimme asianajajan kanssa siitä sitten vasta iltasella hänen autollaan ja tämä kysyi automatkalla: "Oletko sinä opiskellut jotain kirjoittamiseen liittyvää? Kun nuo sanavalinnat, ja lauserakenteet...?". "Yläasteella kai viimeksi äidinkielentunnilla. Äiti ja isä luki meille aina paljon pienenä" ja siitä lähti asianajajakin lukemaan sitten iltasatua lapsilleen...

Niin älkää vauvalaiset aina miettikö tuota sosioekonomista... Ootte vaan siististi ja kiltisti niin täyestä menee :). Saa rikkaanpuolison :P

Vastoinkäymisiin suhtautumisessa sen huomaa. Yläluokalla on hyvät tukiverkot ja siksi he eivät lamaannu, ala hillittömästi juomaan tai hautomaan itsemurhaa, jos tulee vaikka isoja taloudellisia vaikeuksia. He luottavat siihen, että joku isotäti voi lainata rahaa ja taas mennään. Työväenluokassa se on isompi juttu, koska ei ole taloudellisia tukiverkkoja.

Työväenluokalla olohuoneen sisustus on rakennettu ison TV:n ympärille. Yläluokkaisissa kodeissa TV on harvoin olohuoneessa vaan usein heillä on oma TV-huone, jossa kunnon äänentoisto ja laitteet. Yläluokalla on seinällään myös aitoja tauluja. Usein kodit muistittavatkin pientä taidegalleriaa, josta löytyy taulujen lisäksi myös patsaita ja taidelasia.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit on merkki alemmasta yhteiskuntaluokasta.

Työskentelen työterveyshuollossa ja meillä käy asiakkaita kaikista sosioekonomista tasoista. Kyllä yllättävän monella korkeassa asemassa työskentelevälläkin on tatuointeja, ne on vaan piilossa siellä puvuntakkien ja kauluspaitojen alla eikä lähes ikinä näkyvästi esillä. Esimerkki: annoin rokotuksen eräälle isolle yritysjohtajalle, hän kun sai takkinsa ja kaulupaitansa pois niin hänellä oli hieno puolet yläkropasta peittävä tatuointi. Sanoinkin hänelle että onpa hieno tatuointi ja tuikkasin rokotteen käsivarteen.

Vierailija kirjoitti:

Sen lähinnä kuulee ihmisen puheesta. Alaluokkaisella on suppea sanavarasto, jota täydennetään kirosanoilla, mutkuttelulla, sitkuttelulla ja niinkuttelulla, tiätsä.

Sivistynyt ihminen käyttää kokonaisia lauseita ja hänellä on vaivaton, täsmällinen ja laaja käsitevarasto.

Tämä jako on olemassa, vaikka ihmisen taloudellinen tilanne tai asema muuttuisi.

Tätä en täysin allekirjoita. Meissä perusduunareissa (joita tietynlaiset ihmiset pitävät alaluokkana) on paljon taitavia suomenkielen osaajia. Ei pidä unohtaa harrastusten hyötyjä.