Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella ärsyttävää mennä määräaikaiseen työhön työpaikalle, jos siellä on joku besserwisser mies selittämässä kuinka kannattaa ostaa kiinteistö, niiden arvo nousee jne. Ensi kerralla sanon, että kun menet ulkomaille niin kannattaisi varmaan mennä istuttamaan hiuksia lisää päähän tai ostaa paksupohjaiset kengät.

Miehiä kannattaa varmaan neuvoa kuinka saa kaljuun päähän lisää hiuksia tai lisää pituutta, kun mies on lyhyt.

Millä älykkysosamäärällä pääsee johtajaksi Suomessa kysyn vaan?

Neuvo miehille, vaikka olisit johtaja niin kannattaa tietyistä asioista pitää se pää kiinni.

Meitä duunareitakin on monenlaisia. Itse en viihdy ollenkaan siinä tietynlaisessa porukassa. Eli nämä, jotka ovat kuin pieniä kovanaamoja "räväkän" tyylinsä kanssa. Ja ovat ylpeitä "elämänkoululaisia".

Elän aika säntillisesti. Olen tyyliltäni siisti ja huoliteltu, yhtäkään tatuointia ei ole eikä tule, tekoripsiä en ole edes harkinnut, talous on hallinnassa, luen paljon historiallisista ja nykypäivän tapahtumista, kuuntelen jazzia, ei kiinnosta tosi-tv, vaan dokumentit ja ajankohtaisohjelmat.

En täysin miellä itseäni henkisesti työväenluokkaan, mutta en myöskään keskiluokkaan. Olen valitettavasti tällainen väliinputoaja. Ja kaltaisiani on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella ärsyttävää mennä määräaikaiseen työhön työpaikalle, jos siellä on joku besserwisser mies selittämässä kuinka kannattaa ostaa kiinteistö, niiden arvo nousee jne. Ensi kerralla sanon, että kun menet ulkomaille niin kannattaisi varmaan mennä istuttamaan hiuksia lisää päähän tai ostaa paksupohjaiset kengät.

Miehiä kannattaa varmaan neuvoa kuinka saa kaljuun päähän lisää hiuksia tai lisää pituutta, kun mies on lyhyt.

Millä älykkysosamäärällä pääsee johtajaksi Suomessa kysyn vaan?

Neuvo miehille, vaikka olisit johtaja niin kannattaa tietyistä asioista pitää se pää kiinni.

Naiset ei halua elämän ohjeita työpaikoilla eikä muuallakaan. Pitäkää se lättynne kiinni.

Tai muuten alkaa tulla ohjeita kaljuille ja lyhyille miehille.

Mielenkiinnolla olen seuraillut ihmisiä myös maailmalla; Venäjällä Putinin kannattajat ja USA:ssa Trumpin kannattajat tuntuvat olevan usein niitä samoja ihmisiä, kuin täällä meillä alempaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluvat!

Se johtunee siitä, että heitä on helpompi höynäyttää erilaisiin salaliittoteorioihin ja poliittiseen populismiin (Suomessa Perussuomalaiset ja vastaavat). Tämä kai taas on yhteydessä mm. alempaan koulutustasoon ja låhtökohtaiseen tyytymättömyyteen elämässä!

Mies, olet sitten missä ammatissa tahansa niin älä ala neuvomaan naisia ja antamaan elämänohjeita. Pidä se lättysi kiinni.

Kaikkeista ärsyttävimpiä on juuri nuo elämänohjeita ja neuvoja jakelevat miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista. 

Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.

Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.

Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.

Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.

Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.

Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.

Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.

Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.

No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?

 Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.

Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.

Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.

Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!

Mistä tiedät?

Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan. 

Käyn ruotsalaisten keskustelupalstoilla. Siellä on mm-naisten oma keskustelupalstakin, jossa ihan suoraan totesivat että sosiaalivirkailijat uskovat aina miehiä ja ovat kontallaan kun uhkaa r-sanalla jos ei ota huomioon ukkojen toiveita siitä, että saavat viettää suunnilleen aikuisen lapsen elämää eläkeläisenäkin. Aina on kotona vaimon tai siskon tekemä ruoka valmiina jne.

Yksi nainen oli herännyt siihen kun oma tytär oli kysynyt, että mikseivät he ole kuin muut ja Annan äiti saa lähteä aamulla yksin bussilla töihin? Nainen oli mennyt sanattomaksi vaikean kysymyksen edessä. Hän oli tajunnut, etteivät ruotsalaiset sosiaalityöntekijät voi heitä pelastaa.

Jos SD saa esimerkiksi hallituksen vaaankielenä läpi sen, että joka nainen lähtee kielikurssille ja lapsi aloittaa päiväkodin tietyssä iässä niin sehän on hallituksen käsky. Siinä ei auta ukkojen urputus mitään. Kyllä he oppivat ottamaan ruokaa jääkaapista ja käyttämään mikroa.

Lisään vielä, ettei tämä mene Suomessakaan sen paremmin kun täydellisesti suomea olevalle lapselle höynäytetään S2-kielivalinta ja sitten ylioppilasta tajuaa, ettei pääse suoraan yliopistoon millään. Opettajien pitäisi lakata sen S2-kielivalinnan painostaminen kieltä taitamattomille vanhemmille. Jokainen tajuaa, että lapsi oppii koulussa vielä paremmin opetuskieltä. Eihän ketään ulomailta Suomeen palaavien lastataan painosteta S2-valintaan.

On ikävää, että kotioloilla on väliä kun on kaksi oppilasta, joiden keskiarvo on vaikkapa 9,0. Toinen haluaa lääkikseen ja opinto-ohjaaja kannustaa häntä. Toinenkin haluaa lääkikseen, mutta hänelle tarjotaan lähihoitajan opintoja lapsuudenperheensä vuoksi. Tällaisen luutuneen ajatusmallin vuoksi menetämme niitä lahjakkaita opiskelijoita. Toki arpa heitetään peruskoulussa kun se S2-lappu allekirjoitutetaan vanhemmilla.

Mitä S2 tarkoittaa?

Lapsethan oppivat puhumaan vierasta kieltä parissa kuukaudessa auttavasti, tiedän omakohtaisesta kokemuksesta. Miksi tuollainen valinta edes on olemassa, jos sillä tarkoitetaan helpotettua suomen kieltä?

Suomi tai svenska on toissijainen kieli ja S2-oppilas tai opiskelija ei hallitse suomea tai ruotsia opinnoissaan kuin natiivi mikäli vanhemmat ovat joitain muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Onhan meillä kansalliskielisiäkin perheitä, joissa ei puhuta tai lueta koskaan tai sanavarasto on todella suppea ja lapsilla/nuorilla on vaikeaa hahmottaa, mistä oikein koulussa puhutaan oppitunneilla.

Ahaa, okei. Kuulostaa siltä, että kyse on tosiasiassa ketjun aiheesta eikä kielitaidosta. Mm kohdalla voi tosin olla kyse myös siitä, ettei kirjoja ole saatavana heidän äidinkielellään, jota vanhemmat puhuvat. Mutta kyllähän tausta näkyy myös mm-perheissä eli onhan myös siellä koulutettuja vanhempia. On siis väärin opettajalta, jos S2:sta tuputetaan, kun sekään vanhempi ei tiedä tai ymmärrä meidän koulujärjestelmäämme.

S2 tarkoittaa sitä, että suomi ei ole lapsen ykköskieli. Tällöin häneltä ei lähtökohtaisesti vaadita natiivitasoista kielitaitoa, mutta peruskoulun aikana siihen pyritään. Jatko-opiskeluihin s2 ei vaikuta mitenkään. S2 oppilas ei välttämättä ole mikään ummikko. Oma lapseni oli eskarissa s2. Hänen äidinkielensä on suomi, mutta isän kieli englanti ja englanti on hänen vahvin kielensä.

Mitä käytännön merkitystä S2:lla sitten on eli miten se näkyy koulunkäynnissä? Onko S2 kaksikielisyytemme perua?

Kaksi- tai monikielisyyden haittahan voi olla se, että jää kaikilla kielillä kielipuoleksi, jos valitsee ensimmäiseksi kieleksi sen mitä hallitsee huonommin. Tällaista olen kuullut suomenruotsalaisilta, kaksikielisiltä tuttavilta. Vieraammalla kielellä opiskelu vaatii enemmän ponnistelua ja silloin lopputulos voi jäädä heikommaksi kuin se muuten olisi, ellei lapsi tai nuori ole erityisen innostunut koulunkäynnistä.

Mutta jos äidinkieli on jokin eurooppalaisittain vieras kieli, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Ei ole korkeatasoista koulutusta omalla äidinkielellä jatkossa, joten olisi fiksumpaa valita suomi ensimmäiseksi kieleksi heti kun mahdollista. Eikä siihen varmasti kauan mene, kun suomalaisessa ympäristössä kuitenkin eletään. 

Tuo kielipuoliväite on vääristynyttä huttua. Tutkimuksilla on todettu, että kaksikieliset oppivat helpommin lisäkieliä kuin yksikieliset. Maailmassa on ihmisiä, joilla jokainen isovanhempi puhuu eriä äidinkieltään lapsenlapsilleen ja lapset oppivat kommunikoimaan neljällä kielellä helposti.

Huutelen sivusta.

Perusta on aina oman äidinkielen hyvä osaaminen. Se on ensimmäinen kieli, ykkönen. On hyvä, jos lapsen kanssa tekemisissä olevat puhuvat omalla äidinkielellään.

S2 ei ole mikään valinta. Se tarkoittaa, että lapselle opetetaan, tai hänelle pitäisi opettaa suomea tehostetusti. Joku siinä on mennyt mönkään, kun nuorisoa kuuntelee.

Melkein kaikki mm-nuoret puhuvat tosi outoa sekamelskakatukieltä jenkkimausteilla ja räppikorostuksella. Suomalaiset katulapset käyttää kieltä samalla nuotilla. Osa päätyy luultavasti ip-lehtien toimittajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mies, olet sitten missä ammatissa tahansa niin älä ala neuvomaan naisia ja antamaan elämänohjeita. Pidä se lättysi kiinni.

No nyt on joku itsetunnon buustaus menossa ja nenä pystyssä? En ole henkilökohtaisesti huomannut, että miehet juoksisivat neuvomassa ja tunkemassa elämänohjeita naisille.

Korkean sosioekonomisen aseman ihmiset eivät harjaa paskarantujaan työpaikan pöntöstä käytyään tarpeillaan. Ajattelevat varmaan että siivoajat alempiarvoisina ihmisinä on siellä sitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten luokittelu eri yhteiskuntaluokkiin on jo vanhanaikaista. 

Se on loukkaavaa ja pinnallista. Ihmisen perusoikeuteen pitäisi kuulua se, ettei luokitella varallisuuden/aseman takia, koska eivät nuo edellämainitut tee välttämättä ihmistä paremmaksi.

Ihmisen arvo on syvällisemmin ajateltuna siinä, kuinka ihminen kohtelee muita ihmisiä. Koppava ja itsekäs on yleensä tyly ihminen muille ja siinä mielessä syvemmältä arvoltaan aika köyhä, vaikka muuten olisi mammonaa.

Jos emme tunnusta ja tunnista sosiaaliluokkia, emme kykene näkemään sitä miten ne vaikuttavat.

Yleisellä tasolla vaikkapa Sanna Mariniin kohdistettu kritiikki: suurin huuto on irronnut siitä kun hän on käyttäytynyt juuri niin kuin pienituloisuudesta noussut yliopistotaustainen mutta myös työväenluokkainen ihminen toimii.

Ennen kuin päätätte olla näkemättä luokkia, miettikää hetki sitä miten vähän liikkuvuutta Suomessakin on niiden välillä.

Voi hyvä ihminen, miten sinulla aika ja energia riittää tällaiseen? Ja Suomessa ei liikuta luokkien välillä? Kun nyt ensin määrittäisit ne luokat ja sen jälkeen alkaisit hieman pohtia tuota omaa kehikkoasi. Suurin osa suomalaisista "vaihtanut luokkaa", jos tuota vain katsellaan kolme sukupolvea taaksepäin. Naimisiin on menty sopivasti sekaisin, ennen naiset olivat kouluttamattomia, nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja - eli sekaliittoja on tullut ja tulee jatkossakin. Eivät kaikki korkeasti koulutettujen lapset halua lähteä korkeakouluun - eivätkö he ole niitä luokkalaskijoita jos päätyvät duunarihommiin? Jos taas olet vahvasti sitä mieltä, että kastilaitoksen tyyliin syntymäkodin "luokka" määrään lasten "luokan", kauanko tuo pysyy: onko Tarja Halosen tytär työväenluokkaa, entä Sanna Marinin? Ja ehkä se tärkein: mitä ihmettä haet näillä? MIkä oma taustasi on? Akateemisesti epäonnistunut, jonka ainoa ylpeilyn aihe on syntymäkodin sivistys? Työväenluokasta noussut akateeminen jolla kehno itsetunto jonka laitat syntymäkotisi "luokan" syyksi? Ehkä tulee uutisena, mutta kehnoja itsetuntoja on joka "luokassa", itsetuntoon taitaa vanhempian aseman ja koulutuksen sijaan vaikuttaa enemmän heidän luonteensa.

Mutta jos tästä sinulle hyvä mieli tulee, niin jatka kaltaistesi kanssa oman napanöyhdän kaivelua. Aikana, jolloin maailma on sekaisin ja oikea epäarvoisuus rävähtää silmille kun vasta Suomeen tulleita ja heidän lapsiaan katselee. Mutta jos se pikkurillin asento syödessä on tärkeintä, ja sen mukaan ihmisten luokittelu niin jatkakaa harjoitusta.

Ei kannattaisi pöyritstyä näin ketjussa, jonka käsittelemästä aiheesta ei ymmärrä hölkäsen pöläystä. Suosittelisin lukemaan edes pikkirillillisen sosiaologiaa ennen kuin jatkat.

No olen kyllä jonkin verran sosiologian historiaa lueskellut. Seitkytluvulla korostettiin noita luokkajakoja, mutta eikö tuo ollut eniten kehnoimmassa asemassa olevan työväenluokan kautta: yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasautuu ja tuo aiheuttaa yhteiskuntaluokkien välille suuria eroja. Eikö tuon jälkeen ole jo sosiologitkin ole myöntäneet, ettei luokkajaot ole ainakaan Suomessa niin helppoja: keskiluokan ja työväenluokan välissä on erilaisia ristiriitaisesti määräytyneitä asemia, joiden paikka yhteiskunnassa elää koko ajan (esim. Wright)? Nuo vanhat luokat eivät suoraan taida enää ennustaa ihmisen taloudellista tilannetta, kuten täälläkin ovat köyhät akateemiset muistuttaneet?

 Eikö sosiologian olisi nykyään noiden pölyisten luokkien sijaan tärkeämpää tutkia taloutta ja taloudellisten suhteitten tutkimusta, työnjaon muutoksia ja sen seurauksia jne? Ja noihin luokkajakoihin pitäisi tehdä päivityksiä, täällä käydyssä keskustelussa käsitellään lähinnä vain keskimäärin hyvinvoivia ihmisryhmiä, jotka kykenevät elämään palkallaan, oli koulutus amis tai yliopisto. Eikö sosiologiassa olisi huomattavasti tärkeämpää keskittyä syrjäytyviin luokkiin joissa huono-osaisuus periytyy, niin suomea puhuvien kuin erityisesti muualta tulleiden ongelmiin? Josko pohtisit näitä vaihtoehtoja ja vertaisit niitä omiin pohdintoihisi, ehkä ymmärrät sitten, miksi pidän tätä ketjua epämiellyttävän tunkkaisena oman navan kaiveluna.

Suomessa peruskoulun tulo sai paikallaan seisoneen veden virtaamaan. Se mahdollisti lukemattomien lahjakkaiden mutta köyhien kotien lasten opiskelun ja sen jälkeen lukion ja jatko-opinnot.

Tietenkin nykysosiologian pitää keskittyä uusköyhälistön ongelmien ratkaisuun. Poliitikothan odottavat sosiologeilta helppoja toimenpide-ehdotuksia. Suomi ei saa töpätä kuin Ruotsi, jossa eristettiin muualta tulleet keskenään omiin lähiöihinsä. Sossu antoi rahat lautasantenniin ja ruotsia ei kuullut peruskoulun ulkopuolella missään omassa kaupunginosassaan.

Siksi Ruotsissa uusruotsalaiset naiset ovat salaa äänestäneet SD:tä, että loppuisi se ukkojen arvojen ymmärrys ja naiset pääsisivät kielikurssille ja lapset tarhaan. Aiemmin uskottiin ukkojen puheet siitä, ettei kulttuuriin kuulu tytön tai naisen hoitaa asioitaan ilman miespuolista saattajaa. Tuo selitys ei olisi mennyt Östermalmilla läpi!

Mistä tiedät?

Ruotsalaiset ovat olleet m-muuton ongelmista keskustellessaan samalla tavalla härkäpäisen oikeaoppisia kuin suomalaiset aiemmassa ulkopolitiikassaan (suomettuminen). Populistipuolueet kutistuvat, kun ne otetaan hallitukseen ja muut puolueet ottavat tiukemman otteen populistien lempiteemoista ohjelmassaan. Näinhän Tanskassa kävi (en nyt satu muistamaan sen puolueen nimeä tai lyhennettä). Mutta ruotsalaiset puolueet ovat lihottaneet SD:tä oppositiossa vuosia eivätkä nytkään ottaneet sitä hallitukseen laihtumaan. 

Käyn ruotsalaisten keskustelupalstoilla. Siellä on mm-naisten oma keskustelupalstakin, jossa ihan suoraan totesivat että sosiaalivirkailijat uskovat aina miehiä ja ovat kontallaan kun uhkaa r-sanalla jos ei ota huomioon ukkojen toiveita siitä, että saavat viettää suunnilleen aikuisen lapsen elämää eläkeläisenäkin. Aina on kotona vaimon tai siskon tekemä ruoka valmiina jne.

Yksi nainen oli herännyt siihen kun oma tytär oli kysynyt, että mikseivät he ole kuin muut ja Annan äiti saa lähteä aamulla yksin bussilla töihin? Nainen oli mennyt sanattomaksi vaikean kysymyksen edessä. Hän oli tajunnut, etteivät ruotsalaiset sosiaalityöntekijät voi heitä pelastaa.

Jos SD saa esimerkiksi hallituksen vaaankielenä läpi sen, että joka nainen lähtee kielikurssille ja lapsi aloittaa päiväkodin tietyssä iässä niin sehän on hallituksen käsky. Siinä ei auta ukkojen urputus mitään. Kyllä he oppivat ottamaan ruokaa jääkaapista ja käyttämään mikroa.

Lisään vielä, ettei tämä mene Suomessakaan sen paremmin kun täydellisesti suomea olevalle lapselle höynäytetään S2-kielivalinta ja sitten ylioppilasta tajuaa, ettei pääse suoraan yliopistoon millään. Opettajien pitäisi lakata sen S2-kielivalinnan painostaminen kieltä taitamattomille vanhemmille. Jokainen tajuaa, että lapsi oppii koulussa vielä paremmin opetuskieltä. Eihän ketään ulomailta Suomeen palaavien lastataan painosteta S2-valintaan.

On ikävää, että kotioloilla on väliä kun on kaksi oppilasta, joiden keskiarvo on vaikkapa 9,0. Toinen haluaa lääkikseen ja opinto-ohjaaja kannustaa häntä. Toinenkin haluaa lääkikseen, mutta hänelle tarjotaan lähihoitajan opintoja lapsuudenperheensä vuoksi. Tällaisen luutuneen ajatusmallin vuoksi menetämme niitä lahjakkaita opiskelijoita. Toki arpa heitetään peruskoulussa kun se S2-lappu allekirjoitutetaan vanhemmilla.

Mitä S2 tarkoittaa?

Lapsethan oppivat puhumaan vierasta kieltä parissa kuukaudessa auttavasti, tiedän omakohtaisesta kokemuksesta. Miksi tuollainen valinta edes on olemassa, jos sillä tarkoitetaan helpotettua suomen kieltä?

Suomi tai svenska on toissijainen kieli ja S2-oppilas tai opiskelija ei hallitse suomea tai ruotsia opinnoissaan kuin natiivi mikäli vanhemmat ovat joitain muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Onhan meillä kansalliskielisiäkin perheitä, joissa ei puhuta tai lueta koskaan tai sanavarasto on todella suppea ja lapsilla/nuorilla on vaikeaa hahmottaa, mistä oikein koulussa puhutaan oppitunneilla.

Ahaa, okei. Kuulostaa siltä, että kyse on tosiasiassa ketjun aiheesta eikä kielitaidosta. Mm kohdalla voi tosin olla kyse myös siitä, ettei kirjoja ole saatavana heidän äidinkielellään, jota vanhemmat puhuvat. Mutta kyllähän tausta näkyy myös mm-perheissä eli onhan myös siellä koulutettuja vanhempia. On siis väärin opettajalta, jos S2:sta tuputetaan, kun sekään vanhempi ei tiedä tai ymmärrä meidän koulujärjestelmäämme.

S2 tarkoittaa sitä, että suomi ei ole lapsen ykköskieli. Tällöin häneltä ei lähtökohtaisesti vaadita natiivitasoista kielitaitoa, mutta peruskoulun aikana siihen pyritään. Jatko-opiskeluihin s2 ei vaikuta mitenkään. S2 oppilas ei välttämättä ole mikään ummikko. Oma lapseni oli eskarissa s2. Hänen äidinkielensä on suomi, mutta isän kieli englanti ja englanti on hänen vahvin kielensä.

Kun isä on mm-englanninkielinen, ei kielitaito kovin häävi voi olla. Suppea arkisanasto vaikeuttaa abstraktia ilmaisua.  Jos lapsi ilmoittaa suomen äidinkielekseen, on odotus että se on hyvätasoista.

Mikäli asiaa kysyttäisiin esim. Dantelta, vastaisi hän todennäköisesti, että seitsemästä kuoleman synnistä, joista pahin on ylpeys.

Suomalaiset ei vaatteilla pröystäile ja koreile sanoo mies, joka koreilee ja pröystäilee Mersulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies, olet sitten missä ammatissa tahansa niin älä ala neuvomaan naisia ja antamaan elämänohjeita. Pidä se lättysi kiinni.

No nyt on joku itsetunnon buustaus menossa ja nenä pystyssä? En ole henkilökohtaisesti huomannut, että miehet juoksisivat neuvomassa ja tunkemassa elämänohjeita naisille.

Nyllä noita besserwissereitä löytyy, he ovat niitä joista puhutaan ällö miehinä kaupungin ravintoloissa.

Ei opettanut äiti käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ei vaatteilla pröystäile ja koreile sanoo mies, joka koreilee ja pröystäilee Mersulla.

Ajan Mersulla ja haukun ja arvostelen vaatteilla pröystäileviä naisia.

Nainen kysyy tinderissä, missä olet töissä.

Isin firmassa, vastaa Aapo. Olen isin kanssa kaikki päivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ei vaatteilla pröystäile ja koreile sanoo mies, joka koreilee ja pröystäilee Mersulla.

Ajan Mersulla ja haukun ja arvostelen vaatteilla pröystäileviä naisia.

Mersun hinnalla saa ihan helvekosti vaatteita ja se Mersun hinta alenee.

Pröystäileekö lääkäri, jos sillä on Helly Hansenin takki?

Suomalaiset ei vaatteilla koreile ja pröystäile sanoo mies, joka koreilee ja pröystäilee Mersulla.

Rääväsuinen on ainaki alempaa luokkaa mut ei muuten näy ollenkaa tämmöttet luokat.

Ainakin vanhoilla päivillä sosiaaliluokka on aivan selkeää. Hoivakodissa työskentelen. Paremmista perheistä ja ammateista tulleet vanhukset ovat juuri niitä kaikkimullehetitännenyt ja he arvostelevat paljon muita potilaita kovaan ääneen. Kyllä erottaa että ketkä ovat olleet pankkiireja tai tehtaiden isoja kihoja.