Vein 2 sankoa suppilovahveroita
Pojalle. Miniäkandi, jonka kanssa hän asuu, oli kauhistunut. En syö tommosia, mitä niistä edes tehdään.
Toin kotiin. Äkkiähän niistä oli pannulla kuumennettu nesteet pois ja pakastimeen.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Hyi limasia sieniä, en ole syönyt enkä syö.
Suppilovahverot eivät ole limaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut kysyä ensin, kelpaako. Ja kahden ämpärillisen siivoaminen/ paistaminen vie paljon aikaa ja energiaa.
Suppilovahverot eivät ole isotöisiä. Roskat harhata pois, heittää huonot pois ja pannulle neste haihduttamaan.
Jotkut rouskut ym. Paljon suuritöisempiä.
Riippuu kerääjästä. Joskus on tuotu sieniä, jotka on olleet yltäpäältä moskassa ja märkiä. Kiva niitä ruveta puhdistamaan...
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
Se joka ymmärtää ilmaisen ruoan päälle.
Ja pystyy sähkölaskunsa maksamaan.
Kalliita ne on ne pitsatkin ostaa, sillä hinnalla keittää ja paistaa kotona enemmän sähkölläkin.
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
No se minkä säästää, kun ilmaista ruokaa saa, ei haittaa santsata vartin vedenpoisto paistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
No se minkä säästää, kun ilmaista ruokaa saa, ei haittaa santsata vartin vedenpoisto paistoon.
Pelkät sienet on aika kevyttä syötävää..
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut kysyä ensin, kelpaako. Ja kahden ämpärillisen siivoaminen/ paistaminen vie paljon aikaa ja energiaa.
Tämä.
Sienien käsittely vie oikeasti aikaa. Itse olen kyllä ollut aina iloinen, kun olen saanut isältäni pari kiloa suppilovahveroita, mutta samaan aikaan stressaantunut siitä, missä välissä ne ehtii siivota ja käsitellä. Vaikka ne olisi sudilla puhdistettu keräämisen yhteydessä, aina ne pitää huuhtoa, pilkkoa ja hauduttaa nesteet pois ja sitten jäähdyttyä laittaa pakastepussiin. On siinä oma hommansa, kun iso määrä käsiteltävänä, mutta sitten taas ovat helppo käyttää pakastimesta, kun annostelee sopivan kokoisiksi annoksiksi. Yleensä pakastan reilut puolet ja lopuista iso annos suppilokeittoa. Maistuu lapsillekin :) Keiton jämät menee sitten vaikka kastikkeena lihamurekkeen kyljessä.
Mummolta opittua, että paistaa ensin sipulit ja sienet voissa, lisää jauhoja ja keittelee vähän ruskeammaksi (vähän niin kuin tekisit ruskeaa kastiketta, mutta ei niin ruskeaksi), sitten vettä ja kuohukermaa ja mausteeksi soijakastiketta ja timjamia, niin hyvää tulee. Keittoon lisään sulajuustoa, mutta muuten mennään mummin ohjeella.
Simppelimpään versioon laittaa vain voita, sieniä, sipulia ja kuohukermaa ja voila.
Olisit mulle tuonut ovat hyviä.Nykyajan nuoret eivät ymmärrä kuin roskaruuan vetelyä kitusiin.Syövät kyllä jos joku laittaa ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
No se minkä säästää, kun ilmaista ruokaa saa, ei haittaa santsata vartin vedenpoisto paistoon.
Pelkät sienet on aika kevyttä syötävää..
No niin on vaikka pelkkä kurkkukin. Silti sitä ja sen kavereita suositellaan 500g syötäväksi päivässä.
Kun teen pihveille sienikastiketta ja pihvit loppuu, kastiketta saattaa jäädä 2-5dl jäljelle, kyllä mun makunystyrät tykkää siitä ihan sellasenaan ja otan vaikka töihin pelkkää omatekemää sienikastiketta ja ruisleipää kylkeen.
Isommissa suppiksissa on ontoissa jaloissa neulasia ja muuta möhnää.
Joka kerta kun olen niitä putsannut on jaloista löytynyt ainakin pari n. viiden sentin matoa. Niitä en halua syödä niin että minulla menisi kauan tuon määrän putsaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
No se minkä säästää, kun ilmaista ruokaa saa, ei haittaa santsata vartin vedenpoisto paistoon.
Pelkät sienet on aika kevyttä syötävää..
Itse pärjään kevyellä ruualla. Perunat jossain muodossa tai muu lisäke, sienisoossi ja lisäksi kasviksia, sillä päivän pärjää.
Radkaan työn tekijä tarvitsee tietysti raskaammat sapuskat
Mitä sienistä voi tehdä? Mitä sienistä EI voisi tehdä? Sopii kyytipojaksi lähes kaikkeen. Luonnon omaa umamia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka hullu paistaa ja pakastaa/ kuivaa näillä sähkön hinnoilla?
No se minkä säästää, kun ilmaista ruokaa saa, ei haittaa santsata vartin vedenpoisto paistoon.
Pelkät sienet on aika kevyttä syötävää..
Itse pärjään kevyellä ruualla. Perunat jossain muodossa tai muu lisäke, sienisoossi ja lisäksi kasviksia, sillä päivän pärjää.
Radkaan työn tekijä tarvitsee tietysti raskaammat sapuskat
Täytyyhän se jalka halkaista siinä käsitellessä. Itse en ole matoja suppiksissa tavannut kuten muissa sienissä. Ja en kyllä paksuja jalkoja käytä, vaan katkaisen pois vaikka se iso ja vanhempi lakkiosa olisikin käyttökelpoinen
Suppilo on paras ei niin kovin suurena.
Kyllä nuo laadukkaassa ruokakaupassa maksavat melkein 40 e/kg ja ovat todella hyviä. Ei helmiä sioille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut kysyä ensin, kelpaako. Ja kahden ämpärillisen siivoaminen/ paistaminen vie paljon aikaa ja energiaa.
Tämä.
Sienien käsittely vie oikeasti aikaa. Itse olen kyllä ollut aina iloinen, kun olen saanut isältäni pari kiloa suppilovahveroita, mutta samaan aikaan stressaantunut siitä, missä välissä ne ehtii siivota ja käsitellä. Vaikka ne olisi sudilla puhdistettu keräämisen yhteydessä, aina ne pitää huuhtoa, pilkkoa ja hauduttaa nesteet pois ja sitten jäähdyttyä laittaa pakastepussiin. On siinä oma hommansa, kun iso määrä käsiteltävänä, mutta sitten taas ovat helppo käyttää pakastimesta, kun annostelee sopivan kokoisiksi annoksiksi. Yleensä pakastan reilut puolet ja lopuista iso annos suppilokeittoa. Maistuu lapsillekin :) Keiton jämät menee sitten vaikka kastikkeena lihamurekkeen kyljessä.
Mummolta opittua, että paistaa ensin sipulit ja sienet voissa, lisää jauhoja ja keittelee vähän ruskeammaksi (vähän niin kuin tekisit ruskeaa kastiketta, mutta ei niin ruskeaksi), sitten vettä ja kuohukermaa ja mausteeksi soijakastiketta ja timjamia, niin hyvää tulee. Keittoon lisään sulajuustoa, mutta muuten mennään mummin ohjeella.
Simppelimpään versioon laittaa vain voita, sieniä, sipulia ja kuohukermaa ja voila.
Metsäsieniä ei kyllä pääsääntöisesti huuhdota ja kehotan välttämään. Varsinkaan suppilovahveroita en lähtisi huuhtomaan, ellei ole aivan pakko. Harjaus on ihan riittävä toimenpide, jos sieni on kuiva. Sateen jälkeen kerättynä voivat olla isotöisempiä, jos on paljon multaa tai sammalta tms tarrannut kiinni.
Tähän aikaan ei kyllä uusissa suppiksissa enää mitään matoja ole, madot on jo jäässä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on länsisuomalainen? Länsisuomessa on perinteisesti ollut "sienifobia" eli sieniä ei ole käytetty ihmisravintona, toisin kuin idässä. Varsinaissuomalaiset vanhempani vieroksuvat niitä myös vahvasti, ja sanovat ettei sieniä syöty heidän lapsuudessaan edes sota-aikana tai sodan jälkeisinä niukkoina vuosina ikinä.
Voiko olla? Hmm. Itse olen Itä-Suomesta ja itse rakastan sieniä ja kyllä kaikki tuttavani kotiseudullani pitävät sienistä tai ainakaan en muista ketään, joka niitä ei söisi, jos tarjotaan. Mun näkökulmasta metsäsienet ovat hyvin arvostettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut kysyä ensin, kelpaako. Ja kahden ämpärillisen siivoaminen/ paistaminen vie paljon aikaa ja energiaa.
Tämä.
Sienien käsittely vie oikeasti aikaa. Itse olen kyllä ollut aina iloinen, kun olen saanut isältäni pari kiloa suppilovahveroita, mutta samaan aikaan stressaantunut siitä, missä välissä ne ehtii siivota ja käsitellä. Vaikka ne olisi sudilla puhdistettu keräämisen yhteydessä, aina ne pitää huuhtoa, pilkkoa ja hauduttaa nesteet pois ja sitten jäähdyttyä laittaa pakastepussiin. On siinä oma hommansa, kun iso määrä käsiteltävänä, mutta sitten taas ovat helppo käyttää pakastimesta, kun annostelee sopivan kokoisiksi annoksiksi. Yleensä pakastan reilut puolet ja lopuista iso annos suppilokeittoa. Maistuu lapsillekin :) Keiton jämät menee sitten vaikka kastikkeena lihamurekkeen kyljessä.
Mummolta opittua, että paistaa ensin sipulit ja sienet voissa, lisää jauhoja ja keittelee vähän ruskeammaksi (vähän niin kuin tekisit ruskeaa kastiketta, mutta ei niin ruskeaksi), sitten vettä ja kuohukermaa ja mausteeksi soijakastiketta ja timjamia, niin hyvää tulee. Keittoon lisään sulajuustoa, mutta muuten mennään mummin ohjeella.
Simppelimpään versioon laittaa vain voita, sieniä, sipulia ja kuohukermaa ja voila.
Metsäsieniä ei kyllä pääsääntöisesti huuhdota ja kehotan välttämään. Varsinkaan suppilovahveroita en lähtisi huuhtomaan, ellei ole aivan pakko. Harjaus on ihan riittävä toimenpide, jos sieni on kuiva. Sateen jälkeen kerättynä voivat olla isotöisempiä, jos on paljon multaa tai sammalta tms tarrannut kiinni.
Moni kokkikin kehottaa olla huuhtelematta sieniä, "kun ne kerää lisää vettä itseensä". Itse kyllä aina huuhdon, sanoi kuka mitä tahansa. Ei niitä jätetä vesisateenkaan takia keräämättä "kun ne nyt kastu liikaa".
Aina ne menee ruokaan tai pakkaseen paistamisen kautta, mulle ei ole niin "nökönuukaa" haihtuuko niistä lusikallinen enemmän vai vähemmän vettä.
Suppikset ovat ihan parhaita sieniä. Meillä päin niitä ei juuri ole ja muutenkin kasvavat niin myöhään, ettei juuri tule enää metsässä käytyä.
Meillä idässä kerättiin lapsuudessani vain rouskuja, niitä sitten liotettiin ja puhdistettiin ja keitettiin ja suolattiin talveksi.
Kyllä ne suussani maistuivat hyvälle sipulihakkeluksen kera. Nykyisin en viitsi rouskuja kerätä, vain vaan tatteja, kantarelleja ja mustatorvisieniä. Tatit kuivaan kuivurilla, ne kestävät lasipurkissa useita vuosia.
Tänä vuonna ei tatteja juuri noussut.
Vierailija kirjoitti:
Hyi, sieniä. Ne on oravien ja matojen ruokaa, ei ihmisen. Mulla noita kasvoi takapihalla, haravoin ne samaan kasaan lehtien kanssa.
Oliko Trump apuna kun haravoit sitä "takapihametsää"? Luulin, että se metsän haravointi oli vitsi!
Noin ison määrän minä olisin heittänyt paistopelleille uuniin kuivumaan.