Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En suosittele avioliittoa
26.10.2022 |
Vanhemmiten viisastuu, niinhän sitä sanotaan. Sanotaan myös, että jokaisen on tehtävä omat virheensä elämässä. Mutta, onko se pakko olla niin? Eikö neuvosta voisi ottaa opiksi?
Näin viiskymppisenä on tullut nähtyä ja kuultua paljon, niin omasta kuin kavereideni elämästä. Oma vaimo petti ja ero tuli. Monen muun kaverin vaimo on pettänyt ja ero on tullut. On myös erottu muista syistä, mutta moni on eronnut.
Kaikki miehet minä mukaan lukien on kärsinyt erosta ja lasten ikävästä. Kukaan meistä miehistä ei ois halunnut eroperhettä, ollaan puhuttu avoimesti tästä asiasta. Riidat ja elatusmaksut jne jne. Hankaluuksia on ollut.
En suosittele avioliittoa, enkä lasten hankkimista kenellekään. Niin moni liitto päättyy eroon nykypäivänä. Eläkää rennosti yhdessä ilman avioliittoa ja lapsia... Paljon helpompaa niin myös eron tullen.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhut Nyt vaan itsestäsi.
Terv naimisissa 28 vee
Sieltä se ero tulee neljän kympin kriisissä. Vanha tietää.
En ole tuo jolle vastasit. Itse olen ollut 20v. naimisissa ja lapsiakin on. Olen kohta 50v. Koska se neljänkympinkriisi oikein tulee? Kun se neljäkymmentä vaihtuu kohta viiteenkymmeneen eikä kriisiä vaan näy eikä kuulu.
Ja ihan samoinhan ne kriisit iskee vaikka eläis vaan avoliitossa ilman lapsia. Eikö se ero silloin muka tunnu missään?
Itselläni 30 vuotta suhdetta takana mieheni kanssa ja olen pitänyt suhdetta todella vahvana ja seksielämäkin oli hyvää. Niin vaan miehelleni iski jonkinlainen 50v kriisi, joka syventyi masennukseksi asti. Nyt on tulevaisuus todellakin auki, rinnalla seison, mutta elämä on julmaa kun toinen on aivan "kylmä", mikään ei tunnu miltään. Sydämeni on aivan repalainen tässä yhtälössä, sillä kaikki muuttui. Masennustakin on niin erilaista, mieheni tekee työt ja käy vakituisissa harrastuksissansa yms, mutta mikään ei tunnu miltään ja kotonahan se korostuu pahiten. Mieheni kun ei osaa puhua niin en tiedä koska on aika auttaa ja "päästää irti". Olisi helpompaa kun omat tunteet kuolisi ja voitaisiin olla toimeen tulevia kämppiksiä, mutta kun suhde oli rakkautta täynnä niin ei ne omat tunteet kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kiva kun nyt kerroit!
T: 31vuotias nyt vuoden naimisissa ollut