Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?

Hortonin neuralgian aiheuttama kipu, joka on lähes päivittäistä. 

Järjestyksessä:

1. Noidannuoli

2. Reisiluun murtuminen

3. Synnytys (puudutuksella)

4. Olkapään muljahtaminen sijoiltaan

2 & 4 molemmat tapahtuivat lumilautailun ja laskettelun yhteydessä. Noidannuoli on ehdottomasti noista pahin. Toivottavasti ei iske enää koskaan.

Multa on amputoitu varvas ja aavesärky on ihan erilainen kuin muut mun säryt. Polttelee, viiltelee, pistelee, jäytää, jomottaa....Ja selkään otti viime viikolla kun kaaduin villasukat jalassa. Mut tuo aavesärky on ihan omasta maailmastaan kun on sahattu luuta.

Kuulostaa juuri mun pojalta. Agiinassa kurkku kutisi, eikä palovamma, jossa koko sormen nahka ja kynsi kuoriutui pois tuntunut miltään.

Ole vaan tarkkana 🙂

Plexus vamma jonka sain kun synnyin. Hermot eivät vain vaurioituneet vaan suurin osa niistä oli mennyt poikki. Tosi pahoja kipuja sain kärsiä yli kymmenen vuotta ennenkuin ne hermojen päät lopettivat etsimästä toisiaan ja kuolivat. Paha oli myös kipu joka tuli kun sain verenmyrkytyksen (Sepsis), pahempi kuin synnytyskivut koska ne kesti kauemmin. (olin sairaalassa kuusi viikkoa)

Sappitiet tukkiva sappikivi. Sattui enemmän kuin synnytys,

Migreenikohtaukset jotka ovat johtaneet päivystykseen ja polvilumpion sijoiltaanmeno trampoliinilla.

Minullakin on korkea kipukynnys. Nuorena mm. kaaduin jäisellä kivetyksellä. Käteen sattui mutta kävelin kuitenkin kotiin. Poikaystävä totesi ettei kannata lähteä lääkäriin kun kipu ei ollut niin paha, buranaa naamaan ja huomenna se olisi jo parempi, pari mustelmaa vaan jää. Nukuin muistaakseni ihan hyvin se yön. Seuraavana päivänä kipu ei kuitenkaan ollut laantunut joten menin lääkäriin. Diagnoosi : ranne kahdesta kohtaa murtunut. Laitettiin kipsiin.

Hermosärky.

Olen synnyttänyt kaksi kertaa ilman kivunlievitystä. Molemmilla kerroilla syynä oli se, että synnytykset oli nopeita ja sairaalaan lähdettäessä vielä siedin kipua. Autossa paikallaan istuminen supistuksen aikana oli kyllä kamalaa, mutta ei niin kamalaa kuin äkkiä avautuva synnytyskanava. 

Toisen lapsen syntymän aikana olin vasta siinä ensimmäisessä tarkkailuhuoneessa jossa katsotaan käyriä yms, että onko synnytys tosiaan alkanut. Muistan, että mies seisoo vasemmalla puolellani ja itse olen makuuasennossa sängyllä. Ja silloin iski kipu, joka tuntui aivan kuin nostavan minut ilmaan. Sattui niin paljon, että en ajatellut enää muuta kuin sitä että tuntui, että leijun. Luulin huutavani, mutta mies kertoi minun olleen aivan hiljaa paikallani. Mies luuli, että olin saanut jonkun kohtauksen, kun vain tuijotin seinää hänen takanaan eikä minuun saanut kontaktia. Siitä sitten suoraan synnytyssaliin ja vauva ulos ilman minkäänlaista kipulääkettä. Edes ilokaasua en ehtinyt kokeilla. Synnytynkin oma paita ja rintaliivit päällä. 

Kahden synnytyksen lisäksi hyvänä kolmosena tulee välilihan ompelu ilman puudutusta. Koska mihinkäs nainen mitään sellaista turha puudutusta tarvitsee... 

Vierailija kirjoitti:

Kun murtuneen ranteen luut vedettiin omille paikoilleen. Itse murtuma ei siihen verrattuna tuntunut juuri missään, mutta tuosta kokemuksesta itkin järkyttyneenä vielä kauan toimenpiteen loputtua, vaikka ihan aikuinen siis olin.

Mulla tämä sama. Tähän päälle se, että äitini häpesi (!) huutoani tässä tilanteessa. Olin siis lapsi ja kiroilin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaaduin pyörällä ja kädet edellä lensin asfaltiin. Oikean käden ranne pirstale murtui ja vasemman käden pikkurilliin tuli PIP- venähdys. Hirvein kipu joka ollut kun poliklinikalla lääkäri ja hoitaja veti käden luut yhteen. Hoitaja laittoi jalan kipeän käden kainaloon että sai paremman otteet. Taju oli kyllä lähteä.

Näihin annetaan "hummausta". Mulla lähti olkavarsi pois paikaltaan ja kun se "vedettin" paikalleen sain astmapiipun kaltaisen vekottimen josta hengitin jotain ainetta.  Olikohan ilokaasua , kovasti nauraa hekottelin kun lekuri väänteli kättäni : D

Ei kyllä minua humautettu. Hoitaja antoi buranan ja panadol lääkkeen. Lääkäri pisti ranteeseen jonkun lääkkeen mutta kipu oli kaukea ajattelin tajun lähtevän. Molemmat kädet paketissa. Kipeä ranne jouduttu 5 kertaa leikkaamaan. Tapaturma sattui 6/2018. Edelleen aamuin illoin hermosärkylääkettä.

Tesoman hammashoitolossa 1980-luvulla lapsena särkevän hampaan hoito. Ainoa kerta elämässäni, kun olen pyörtynyt kivusta.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on korkea kipukynnys. Nuorena mm. kaaduin jäisellä kivetyksellä. Käteen sattui mutta kävelin kuitenkin kotiin. Poikaystävä totesi ettei kannata lähteä lääkäriin kun kipu ei ollut niin paha, buranaa naamaan ja huomenna se olisi jo parempi, pari mustelmaa vaan jää. Nukuin muistaakseni ihan hyvin se yön. Seuraavana päivänä kipu ei kuitenkaan ollut laantunut joten menin lääkäriin. Diagnoosi : ranne kahdesta kohtaa murtunut. Laitettiin kipsiin.

Mummo tippui tikkailta taloa maalatessaan ja mursi kätensä ranteen ja kyynerpään välistä. Ei viitsinyt kertoa meille, eikä mennyt lääkäriin. Sitoi itse jonkun tuen siihen. Huomattiin seuraavalla kerralla kylässä käydessä, kun käsi oli vähän vinossa siitä murtumakohdasta. Oli se luutunut itsekseen siitä ilman lääkäriäkin, mutta ei ihan suoraan.

Mummo oli vanhan kansan ihminen. Ei pikku asioista järkkynyt. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on korkea kipukynnys. Nuorena mm. kaaduin jäisellä kivetyksellä. Käteen sattui mutta kävelin kuitenkin kotiin. Poikaystävä totesi ettei kannata lähteä lääkäriin kun kipu ei ollut niin paha, buranaa naamaan ja huomenna se olisi jo parempi, pari mustelmaa vaan jää. Nukuin muistaakseni ihan hyvin se yön. Seuraavana päivänä kipu ei kuitenkaan ollut laantunut joten menin lääkäriin. Diagnoosi : ranne kahdesta kohtaa murtunut. Laitettiin kipsiin.

Mummo tippui tikkailta taloa maalatessaan ja mursi kätensä ranteen ja kyynerpään välistä. Ei viitsinyt kertoa meille, eikä mennyt lääkäriin. Sitoi itse jonkun tuen siihen. Huomattiin seuraavalla kerralla kylässä käydessä, kun käsi oli vähän vinossa siitä murtumakohdasta. Oli se luutunut itsekseen siitä ilman lääkäriäkin, mutta ei ihan suoraan.

Mummo oli vanhan kansan ihminen. Ei pikku asioista järkkynyt. :)

Mikä on kyynerpää?

Onhan kaikenlaista murtumaa, hermosärkyä yms. minullakin ollut, mutta äänestän silti synnytystä. Siinä oli ehkä se kokonaisvaltaisuus kun puoli kroppaa krampissa tuntikausia repeää ja hourii hädissään, ja sitten ne traumat. En minä saa takaumia päänsäryistä tai kaatumisesta, jossa kädestä katkesi luut. Kroppa edelleen vuosienkin kuluttua muistaa sen synnytyskivun ihan eri tavalla kuin minkään muun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on korkea kipukynnys. Nuorena mm. kaaduin jäisellä kivetyksellä. Käteen sattui mutta kävelin kuitenkin kotiin. Poikaystävä totesi ettei kannata lähteä lääkäriin kun kipu ei ollut niin paha, buranaa naamaan ja huomenna se olisi jo parempi, pari mustelmaa vaan jää. Nukuin muistaakseni ihan hyvin se yön. Seuraavana päivänä kipu ei kuitenkaan ollut laantunut joten menin lääkäriin. Diagnoosi : ranne kahdesta kohtaa murtunut. Laitettiin kipsiin.

Mummo tippui tikkailta taloa maalatessaan ja mursi kätensä ranteen ja kyynerpään välistä. Ei viitsinyt kertoa meille, eikä mennyt lääkäriin. Sitoi itse jonkun tuen siihen. Huomattiin seuraavalla kerralla kylässä käydessä, kun käsi oli vähän vinossa siitä murtumakohdasta. Oli se luutunut itsekseen siitä ilman lääkäriäkin, mutta ei ihan suoraan.

Mummo oli vanhan kansan ihminen. Ei pikku asioista järkkynyt. :)

Mikä on kyynerpää?

https://fi.wiktionary.org/wiki/kyynerp%C3%A4%C3%A4

Siinä rantheen ja olkhapään välissä.

Vierailija kirjoitti:

Peräsuolikramppia en toivoisi jäävän pysyväksi, muuten kyllä ottaisin itseltäni hengen.

Silloin tällöin vessassa tulee noita, hemmetin mukavia kun ei tiedä miten päin olisi eikä auta kuin odottaa että menee ohi. Samalla tuntuu siltä kuin ulostuttaisi, muttei tule mitään.

Vierailija kirjoitti:

Hammassärky. En voinut olla oikein mitenkään, vaan kävelin ympäri asuntoa kun sattui niin paljon. Poltin vielä silloin tupakkaa, niin sen polttaminen jostain syystä lievitti kipua. Muistan siinä yöllä valvoessani lueskelleeni vinkkejä hammassärkyyn ja jäävedestä oli vinkattu, puuduttaa kuulemma. Ei muuta kun kokeilemaan ja avun sijasta sattui ihan mielettömästi, ihan kuin joku olisi veitsellä tökännyt ikeneen! Seuraavaksi olinkin kakomassa pöntön päällä ihan silkasta kivusta.

Kyllä tuntui seuraavana aamuna hamaslääkärin puudutuspiikin jälkeen mahtavalta.

Itsellä jäävesi auttoi. Peruskoulun jälkeen oli niin paha pelko hammaslääkäreihin, että kun hammasta alkoi särkeä, en vaan uskaltanut mennä hammaslääkäriin. Parissa viikossa se lakkasi särkemästä, jotain sieltä kait kuoli. Mutta tuo pari viikkoa oli kyllä aivan helvettiä.

Migreeni. Kaksi lastakin olen synnyttänyt, ja toki sekin sattuu ,mutta siinä kipu unohtuu, ja tuloksena on se ihana vauva.

Migreenikipu ei taas johda minnekään eikä sen kestoa ym pysty säätelemään.

Nyttemmin olen päässyt eroon migreenistä, mutta kiputilat ei unohdu koskaan. Minäkin olen ollut varma että kuolen migreenikipuun, ja maannut kippurassa sekuntteja laskien.