Voiko parisuhde onnistua, jos ruokailutavat on kovin erilaiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla erilaiset ruokailutavat?

Esim. erilaiset ruuat, erilaiset ruokailuvälit.

Nuo ei ole mitään ruokailutapoja.

Ok, sovitaan sitten niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla erilaiset ruokailutavat?

Esim. erilaiset ruuat, erilaiset ruokailuvälit.

Ei niin erilaiset ruokailutavat varmaan ole, ettei mitään ns normaalia ruokaa toinen syö.

Ruokailuvälit jokainen päättää itse. Vuorotöissäkin ihmiset syö eri rytmissä. Sama ruoka säilöön ja toinen syö tai kokkaa omansa.

Mikä on normaali?

Voi onnistuakin mutta toisaalta itse kyllä pidän hyvin tärkeänä, että lapsiperheellä olisi ainakin yksi säännöllinen yhteine "ruokalilutapa."  Ruokailu perheessä tai ainakin omassa lapsuudenperheessäni kun usein oli muutakin kuin vain energiantankkausta. - Ja avstaavasti pariskunta, jolla ei ole koskaan mitään yhteistä ruolailutapaa, niin on lähempänä kämppiksiä kuin kahta parisuhteessa elävää. - Yheine ruokailutapa voi silti olla, vaikka molemmat (tai kaikki) sösisivät eri ruokaa. 

Sinkkumies

Meillä ei toiminut. Yhdessä kokkailu ja molempien joustaminen päätyi lopulta siihen, että tein kahden ihmisen ihan eri ruokia päivittäin. Mies söi aina kaiken kerralla eikä tiennyt mitä haluaa kaupasta, mutta valitti jos ostin jotain mistä ajattelin tämän tykkäävän. Oli ihan pihalla muustakin taloudessamme. Silloin harvoin kun meni kauppaan ostokset oli kalliita pihvejä ja karkkia.

Mä jätin yhden miehen, koska se söi kaiken suu auki. En vaan kerta kaikkiaan voinut sietää sitä. Kiva olla jossain ulkonakin syömässä kun toinen maiskuttaa.

Voiko parisuhde onnistua, jos mamma on noin skitso?

Ensisijaisestihan se riippuu siitä hyväksyykö puolisot toistensa tavat ja tottumukset. Toisaalta minusta parisuhdetta ei edes kannata perustaa ellei hyväksy.

Millä tavalla erilaiset? On hieman laaja käsite.

Meillä ei ainakaan ongelmaa vaikka olen melko ronkeli ja mies kaikkiruokainen. Minä toisaalta olen se joka meillä enemmän kokkaa. Iltaisin mies kaipaa kunnon ruuan, mutta huolii eineksen, kun taas itse kaipaan kevyempää iltasyömistä.

Vierailija kirjoitti:

Aika tympeää se olisi. Millaiset yhteiset illalliset olisivat? Entä ravintolassa syöminen? Matkailu, missä syödään. Miten se toimisi, tehtäisiin kahdet eri ruuat?

Eikä ravintolassa ja matkoilla syöminen ole sitten ihan ok, jos eri tottumukset? Ei kai noissa tarvitse syödä samaa ruokaa? 

Eikait siitä kummempaa numeroa tarvi tehdä. Meillä on puolison kanssa usein eri ruokailuajat , myös ruokalajit. Ja teen myös lapsille välillä eri ruokaa mitä itse syön. Mies tekee omansa tai sitten lapsille ja itselleen yhteiset. Myös teini saattaa välillä tehdä itselleen omia kokeilevia kokkailuja. Välillä kaikki syödään samaa.

Huonoja pöytätapoja en hyväksy. Esim maiskutus ja suu auki syöminen.

Onnistuu. Kumpikin tekee ruokansa tai sitten esimerkiksi lisukkeita vaihtamalla käy samakin ruoka. Esim keto-ruokavaliolla, toinen syö perunansa ja pastansa ja toinen lisää lautaselle kasviksia hiilareiden sijaan.

Kyllähän erikoisruokavaliotkin, kuten gluteenittomuus on helppo huomioida ruuanlaitossa.

Poikkeuksena eettisistä syistä johtuvat ruokavalio erot. Voisihan se aiheuttaa haamasten kiristystä, jos toinen on eettinen vegaani ja toinen carnivore-dieetillä.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla erilaiset? On hieman laaja käsite.

Meillä ei ainakaan ongelmaa vaikka olen melko ronkeli ja mies kaikkiruokainen. Minä toisaalta olen se joka meillä enemmän kokkaa. Iltaisin mies kaipaa kunnon ruuan, mutta huolii eineksen, kun taas itse kaipaan kevyempää iltasyömistä.

On joo laaja käsite. Tarkoituksella laitoin noin, että vastaajat voivat itse määritellä sen erilaisuuden. Ap.

Riippuu millä tavalla erilaiset tottumukset. Onko toinen salijamppa ja toinen todella lihava, sellaisetko erot tottumuksissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tympeää se olisi. Millaiset yhteiset illalliset olisivat? Entä ravintolassa syöminen? Matkailu, missä syödään. Miten se toimisi, tehtäisiin kahdet eri ruuat?

Eikä ravintolassa ja matkoilla syöminen ole sitten ihan ok, jos eri tottumukset? Ei kai noissa tarvitse syödä samaa ruokaa? 

Ei tietenkään ole mikään pakko mutta kyllä itseäni saattaisi hieman harmittaa, jos lähtisin mahd. kumppanini kanssa reissuun ja riippumatta paikasta hän haluaisi valita syömispaikoikseen aina sen mikä kaikkein lähinnä sitä, mitä takuu varmasti saisi lähes täysin samanlaista lähempääkin/ mahd. kotikulmilta.

- Voit matkustaa kymmenenski päiväksi vaikkpapa  Australian  Sydneyhyn, tai Italian Roomaan tai vaikka Islannin Reykjavikiin kaikissa näissä paikoissa voit syödä Macdonalssissa.

Mutta miten paljon kertoo ihmisestä se, että hän valitsee aina mieluummin mäkkärin kuin haluaisi edes kerran lähteäa kumppaninsa kanssa katsomaan mitä muuta olisi tarjolla. 

Toki ymmärrän, että joillain on meistä on erilaisia mm. sairauden tai idesologiaan  perustuvia ruokarajoitteita, jotka saattavat antaa hyvän rajata paikkoja missä syä ta mitä haluaa tai psystyy syömään. 

Sinkkumies

Siis toinen syö kaikki ruuat lusikalla, toinen sormiruokailee ja nuolee lautasen vai millä tavalla molemmilla on erilaiset ruokailutavat?

Oletan, että etsit termejä ruokavalio ja ateriarytmi.

Riippuu miten isot kepekset on miehellä

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei toiminut. Yhdessä kokkailu ja molempien joustaminen päätyi lopulta siihen, että tein kahden ihmisen ihan eri ruokia päivittäin. Mies söi aina kaiken kerralla eikä tiennyt mitä haluaa kaupasta, mutta valitti jos ostin jotain mistä ajattelin tämän tykkäävän. .

Taas näitä "mies kuoli nälkään jääkaapin ovelle"-miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla erilaiset? On hieman laaja käsite.

Meillä ei ainakaan ongelmaa vaikka olen melko ronkeli ja mies kaikkiruokainen. Minä toisaalta olen se joka meillä enemmän kokkaa. Iltaisin mies kaipaa kunnon ruuan, mutta huolii eineksen, kun taas itse kaipaan kevyempää iltasyömistä.

On joo laaja käsite. Tarkoituksella laitoin noin, että vastaajat voivat itse määritellä sen erilaisuuden. Ap.

Ja huomattava osa vastauksista kysyy tarkennusta... Miten siis onnistui kysymyksen muotoilu, kun kysymyksen vastauksena on kysymys?

Ei meillä ainakaan ole mitään ongelmia siitä tullut, että syömme erilaista ruokaa. Monta vuotta jo menty näin.

Mä syön kevyempää ruokaa ja esim. kalaa, mies ei syö kalaa. Lisukkeet on pääosin samat eli kasviksia monessa muodossa vaihdellen.

Me jutellaan ruoanlaitosta ja välillä mä saatan syödä myös esimerkiksi jauhelihakeittoa myös kun mies tekee niin hyvää.

Yhtaikaa syödään aina jos työvuoroihin sopii.

Matkoilla helppoa kun syödään ravintoloissa.

Minulla ei etiketti onnistu, mutta en jätä tähteitä eikä p:sokaan, joka syö kyllä tyylikkäämmin.