Miksi niin monet huostaanotetut on katkeria sijaisperheilleen ja hehkuttavat biologisia vanhempiaan?

Suurin syy on että usein näillä lapsilla on rajaton koti joten sijaisvanhempien rajat ovat näiden lasten mielestä kauhea vääryys .

Laitapa hei tiedän tarkka budjetti, tulot ja menot, ja paljonko teille jää käteen vuokran jälkeen.

Tosi kivaa lähteä taas aamulla töihin, jotta saisin maksettua marraskuunkin vuokran ja sitten lukea täältä, miten jotkut ei pärjää puolentoista tonnin tuillakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä jutuista saa käsityksen, että huostaanottoja tapahtuu aivan yhtäkkiä ja perusteetta. Ja kaikesta selvittäisiin, kun vähän tukia maksetaan enemmän ja tuetaan. Tosiasiassa on tapauksia, joita tuetaan pitkään. Tiedän perheen jossa apua saatiin maksusitoumuksella jopa ammattilaisten muuttoapuun, jotta perhe pystyi muuttamaan saatuaan omalla toiminnallaan häädön. Lapset ovat täysin syyttä otettu myöhemmin huostaan vanhempien mielestä, vaikka perheessä on ollut päihteidenkäyttöä ja vakavaa väkivaltaa. Aina se hyvä tahtokaan ei riitä, jos tukea ja apua ei oteta vastaan. Eikä omassa toiminnassa nähdä mitään ongelmaa.

Puhun omasta kokemuksestani, en tokikaan yleistä kaikkien tilannetta samanlaisiksi, toisin kuin lapsikauppaa puolustavat jotka näyttäisi pitävän kaikkia vanhempia joilta on lapset viety vastentahtoisesti, jonain hirviöinä.

Tiesitkö, että yhteiskunnalle koituu sijoituksesta vain ja ainoastaan kuluja? Yhteiskunta ei siis saa sijoitetuista lapsista yhtikäs mitään rahaa. Ainoastaan kunnian maksaa ne sijoituksen kulut.

Tiedän, moninkertaisesti isommat kulut, kuin jos antaisi se minimi perheelle ja olla rääkkäämättä näitä taloudellisesti.

Ymmärrän kyllä, että ei kaikilla perheillä pysy hommat hanskassa vaikka kuinka rahaa vanhempien taskuihin tungettaisiin, mutta on tosiaan perheitä, jotka pitkälti systemaattisesti ajetaan ahdinkoon alibudjetoinnilla ja pyritään teeskentelemään, ettei tällä voi olla mitään vaikutusta mihinkään.

Jos ei kerta ole, niin sit justiinsa kaikille sijaisperheille ja laitoksille kanssa yhtä vähän, eihän se mihinkään elintasoon, jaksamiseen, ruuan laatuun saati mihinkään muuhunkaan vaikuta.

Suurin osa perheistä ei saa sossusta euroakaan. Oletko koskaan miettinyt, että systemaattinen ahdinko alibudjetointeineen ei johdu yhteiskunnasta vaan vanhemmista?

Tuista päättävä taho on yhteiskunnan edustaja, ja tälle näyttäisi suodun oikeus käyttää mielivaltaa näissä asioissa.

Kyllä ainakin itse katsoisin, että syyllinen ahdinkoon on silloin yhteiskunta.

Tuet perustuvat kylläkin lakeihin ja niitä ei kukaan "yhteiskunnan edustaja" voi evätä yhdeltäkään perheeltä. Sijoituksen syy ei myöskään ole taloudellinen tilanne vaan ihan muut asiat.

Virallisesti ei, mutta aina löydetään kaikenlaisia verukkeita ja monesti myös vetkutellaan pitkiä aikoja sen kumileimasimen käytössä.

Tästä syystä olisikin hyvä, että myös nämä kaikki muut tukimuodot, erityisesti tt-tuki automatisoitaisiin, köyhälle voi jo muutaman päivänkin viivästys tehdä elämästä todella vaikeaa.

Tässä automatisoinnissa on se ongelma, että se työttömyys ei yhteiskunnan kannalta ole oletettavasti tila jossa ollaan suunnitelmallisesti aina.

Kohtelu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä jutuista saa käsityksen, että huostaanottoja tapahtuu aivan yhtäkkiä ja perusteetta. Ja kaikesta selvittäisiin, kun vähän tukia maksetaan enemmän ja tuetaan. Tosiasiassa on tapauksia, joita tuetaan pitkään. Tiedän perheen jossa apua saatiin maksusitoumuksella jopa ammattilaisten muuttoapuun, jotta perhe pystyi muuttamaan saatuaan omalla toiminnallaan häädön. Lapset ovat täysin syyttä otettu myöhemmin huostaan vanhempien mielestä, vaikka perheessä on ollut päihteidenkäyttöä ja vakavaa väkivaltaa. Aina se hyvä tahtokaan ei riitä, jos tukea ja apua ei oteta vastaan. Eikä omassa toiminnassa nähdä mitään ongelmaa.

Puhun omasta kokemuksestani, en tokikaan yleistä kaikkien tilannetta samanlaisiksi, toisin kuin lapsikauppaa puolustavat jotka näyttäisi pitävän kaikkia vanhempia joilta on lapset viety vastentahtoisesti, jonain hirviöinä.

Tiesitkö, että yhteiskunnalle koituu sijoituksesta vain ja ainoastaan kuluja? Yhteiskunta ei siis saa sijoitetuista lapsista yhtikäs mitään rahaa. Ainoastaan kunnian maksaa ne sijoituksen kulut.

Tiedän, moninkertaisesti isommat kulut, kuin jos antaisi se minimi perheelle ja olla rääkkäämättä näitä taloudellisesti.

Ymmärrän kyllä, että ei kaikilla perheillä pysy hommat hanskassa vaikka kuinka rahaa vanhempien taskuihin tungettaisiin, mutta on tosiaan perheitä, jotka pitkälti systemaattisesti ajetaan ahdinkoon alibudjetoinnilla ja pyritään teeskentelemään, ettei tällä voi olla mitään vaikutusta mihinkään.

Jos ei kerta ole, niin sit justiinsa kaikille sijaisperheille ja laitoksille kanssa yhtä vähän, eihän se mihinkään elintasoon, jaksamiseen, ruuan laatuun saati mihinkään muuhunkaan vaikuta.

Kaikki saavat toimeentulotukilain mukaisen minimin ja sillä pystyy arkea pyörittämään (niukkaa arkea, mutta riittävää), jos elämänhallinta on kunnossa eikä ole muita ongelmia.

Me ei saatu, asian pystyy tarkistaa tiliotteistakin.

1) ylittävätkö asumismenonenne kohtuullisen tason?

2) laiminlöittekö työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumisen?

Millään muulla perusteella perustoimeentulotuki ei voi jäädä alle perusnormin eli puhut täyttä p a sk aa.

1) Ei ylitä.

2) En laiminlyönyt, edellisestä kerrasta kun sain karenssia taitaapi olla jo yli 10-vuotta, jolloin ensimmäistäkään lasta ei ollut vielä edes olemassa.

Jossain välissä oli semmonen meininki, että menin opiskelemaan ja kaupunki sitten vaati, että minun pitää pyytää opintolainaa 3 eri pankista, siitäkin huolimatta että minulla ei ole luottotietoja.

Noh, nämä pankit ei enää toimita hylkäyspäätöksiä paperisena saati sähköisesti, se pitäisi mukamas hakea erikseen konttoreista, mikä on aika hankalaa jos ne konttorit ei enää edes ota vastaan ihmisiä kuin varatuille ajoille, mitä ei saa jonkun hylsypäätöksen tulostamisen vuoksi, samaan aikaan he eivät myöskään suostu lähettämään sitä paperia postissa.

Nooh, kerran sitten kelasta joku soitti, ja sanoi että "joo mä nään että ei oo tullu opintolainaa, ja täällä näkyy että pankki on laittanu sun hakemuksen pois päältä, tämän perusteella oletan TÄMÄN KERRAN että sulle ei oo myönnetty lainaa".. eli mun olisi jollain ilveellä pitäny silti toimittaa paperisena ne hylkäyspäätökset näille sitten seuraavana kuukautena, muuten he laskivat minun saaneen sen yli 600e kuussa opintolainana, vaikka siis itse näkivät että pankki on laittanu hakemuksen pois ja mun tiliotteellakaan ei mitään moista rahaa näy..

Ja tää oli siis vaan esimerkki on nää tehny kaikenlaista vastaavaa muutakin...

Kannattaa huoltaa niitä lapsia hyvin, niin elämä sujuukin hyvin.

Tiedän mt-ongelmaisen naisen, joka on sarjarakastuja. Kuvio: tapaa elämänsä rakkauden, vauva, ero. Eron jälkeen ollaan suljetulla etsimässä iloa elämään. Lapsista huolehtii, mitä nyt ei välttämättä ihan joka päivä jaksa laittaa ruokaa heille jne. Rakasta varmaan lapsiaan, sitä en epäile. Mutta on täysin kyvytön pitämään heistä huolen. Ei saa pidettyä huolta edes itsestään. Elämän hallinta on ihan lapasesta.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on, mutta kaikilla ei ole.

Itse jouduin joskus vuosia sitten tekemään paikallisesta kelasta lasunkin, kun ei kuukausien yhteydenottopyyntöjenkään jälkeen kuulunu mitään ja jouduin elättämään yhdelle ihmiselle määrätyillä rahoilla kolmea.

Jälkeenpäin sainkin sitten nähdä, että kyseiseen raporttiin ei oltu kuitenkaan ilmoituksen kohteeksi laitettu kelaa, vaan se kohta oli jätetty tyhjäksi ja raportti kirjotettu sen tyyliseksi, että aivan kuin olisin tehny ilmoituksen lasten äidistä.

Ai että oot tehnyt Kelasta lasun? 😅

Ilmoituksen kohde-kohtaa ei ole, koska sä voit tehdä lastensuojeluilmoituksen ainoastaan lapsesta, et vanhemmasta, kenestäkään muustakaan aikuisesta etkä varsinkaan Kelasta.

T: lastensuojelun sijaishuollon työntekijä joka on päätään pudistellen lukenut tätä keskustelua.

Iso hatunnosto sijaisperheille, pienellä korvauksella tekevät huikeaa duunia, ja lasten sijoittaminen laitokseen ois monta kertaa kalliimpaa. Itse työskentelen erityistason laitoksessa, meidän asiakaslapset ja -nuoret oireilee niin vakavasti ettei sijoitus perheisiin ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hoitopalkkio oli jokunen vuosi sitten vähän alle 1000 euroa/kk. Mielestäni se on aika vähän ottaen huomioon, että olet vastuussa siitä sijoitetusta lapsesta 24/7. Ei paljon ole tuntipalkka. Kulukorvaus oli n. 400 euroa.

Tuokin on merkittävästi enempi mitä oikeat vanhemmat saa per lapsi, ja joillekin tosiaan ei anneta edes sitä laillistakaan minimiä.

Kai te nyt sen verran edes tajuatte, että on aika paljon eroa sillä, pitääkö arkea pyörittää parilla sadalla vai parilla tonnilla kuukaudessa?

Kai sinä tajuat, että ne lapset otetaan huostaan, koska arjen pyöritys ei vanhemmalta/ilta suju muista syistä kuin rahan puutteen vuoksi?

Sä voit sivuuttaa rahan vaikutuksen arjen sujumiseen niin paljon kuin lystää, asialla on todellisuudessa merkittävä vaikutus.

Kyllä minusta on lähtökohtaisesti todella outo asetelma, että kun lapsi menee sijaisperheeseen, toimeentulo ja hyvinvointi varmistetaan isoilla rahoilla, mutta köyhästä perheestä ei samalla tavalla pidetä huolta. Tottakai on täysin eri tilanne, että saa jonkun 1500e lapsesta tuloja kaikkien muiden tulojen päälle vs että köyhyydessä elävien perheiden lapsilisätkin katsotaan toimeentulotuessa tuloksi ja tuo mainittu 1500e on suunnilleen kolmihenkisen perheen toimeentulotuen perusosat yhteensä ja siitä on maksettava ruoat, liikkumisesta, harrastukset, vaatteet yms kaikki KOKO perheelle, ei vaan yhdelle. Ei se oikein ole. Ei olisi oikein tietenkään köyhyys sijoituksessakaan, mutta miksi lapsen ja perheen toimeentuloa ei turvata jo aiemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hoitopalkkio oli jokunen vuosi sitten vähän alle 1000 euroa/kk. Mielestäni se on aika vähän ottaen huomioon, että olet vastuussa siitä sijoitetusta lapsesta 24/7. Ei paljon ole tuntipalkka. Kulukorvaus oli n. 400 euroa.

Tuokin on merkittävästi enempi mitä oikeat vanhemmat saa per lapsi, ja joillekin tosiaan ei anneta edes sitä laillistakaan minimiä.

Kai te nyt sen verran edes tajuatte, että on aika paljon eroa sillä, pitääkö arkea pyörittää parilla sadalla vai parilla tonnilla kuukaudessa?

Kai sinä tajuat, että ne lapset otetaan huostaan, koska arjen pyöritys ei vanhemmalta/ilta suju muista syistä kuin rahan puutteen vuoksi?

Sä voit sivuuttaa rahan vaikutuksen arjen sujumiseen niin paljon kuin lystää, asialla on todellisuudessa merkittävä vaikutus.

Kyllä minusta on lähtökohtaisesti todella outo asetelma, että kun lapsi menee sijaisperheeseen, toimeentulo ja hyvinvointi varmistetaan isoilla rahoilla, mutta köyhästä perheestä ei samalla tavalla pidetä huolta. Tottakai on täysin eri tilanne, että saa jonkun 1500e lapsesta tuloja kaikkien muiden tulojen päälle vs että köyhyydessä elävien perheiden lapsilisätkin katsotaan toimeentulotuessa tuloksi ja tuo mainittu 1500e on suunnilleen kolmihenkisen perheen toimeentulotuen perusosat yhteensä ja siitä on maksettava ruoat, liikkumisesta, harrastukset, vaatteet yms kaikki KOKO perheelle, ei vaan yhdelle. Ei se oikein ole. Ei olisi oikein tietenkään köyhyys sijoituksessakaan, mutta miksi lapsen ja perheen toimeentuloa ei turvata jo aiemmin?

Suomessa ajatellaan, että se on vanhempien tehtävä elättää lapsensa ja kuuluu osaksi hyvää vanhemmuutta. Jos vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan ja joudutaan lapsi huostaanottamaan, niin tietenkin sen lapsen elatus toimii muulla tavalla. Ei traumatisoituneita lapsia voida ajatella kasvatettavan vieraiden ihmisten kustannuksella. 

Täällä Suomessa jaksetaan kehua kuinka tämä on niin turvallinen maa. Mutta lapsistaan tämä maa ei huolta pidä. Alkoholisti- ja narkkisvanhempien suojelu ja hyysääminen menee aina lasten edelle. Lasu-sossut ovat harvemmin niin osaavia, että edes ymmärtävät mistä on puhe, kun puhutaan lapsen edun mukaisuudesta. Aina on pääasiana ne sekopäävanhemmat ja heidän jaksaminen. Lapsiparat joutuvat vuosikausia katsomaan sitä sekopäistä kotielämää, kukaan ei ota tosissaan, ei sossut, ei opettajat, ei poliisit. Miksi? Miksi lapsia ei sijoiteta heti kun todetaan, että vanhemmat ovat epäkelpoja ongelmiensa takia kasvattamaan lasta. Miksi tehdään lapsistakin sairaita? Ei ole mitään syytä jättää lasta alkkis ja huume- ja psykopaattivanhemmille, joille lapsi on vain rasite ja pelkkä rahasampo ( ne lapsilisät). Lasu-sossut katsovat läpisormien eivätkä edes sitä usko mitä lapsi kertoo. Poliisitkaan eiv874ät usko. Tämä on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mt-ongelmaisen naisen, joka on sarjarakastuja. Kuvio: tapaa elämänsä rakkauden, vauva, ero. Eron jälkeen ollaan suljetulla etsimässä iloa elämään. Lapsista huolehtii, mitä nyt ei välttämättä ihan joka päivä jaksa laittaa ruokaa heille jne. Rakasta varmaan lapsiaan, sitä en epäile. Mutta on täysin kyvytön pitämään heistä huolen. Ei saa pidettyä huolta edes itsestään. Elämän hallinta on ihan lapasesta.

Tällaisten vastaavien naisten lapsia on paljon sijoitettuna ryhmä/perhekodeissa. Noilla naisilla saattaa olla 3-5 lasta, ja aina jokaisen uuden vauvan kohdalla yrittää "skarpata", että tämän kanssa nyt onnistun. Mutta ei. Joku perustavanlaatuinen ongelma on arjen hallinnassa, ei kykene huolehtimaan edes itsestään, saati sitten lapsistaan. Joillain lisänä tuohon vielä päihde- tai peliriippuvuus.

Saanen ihmetellä, miksei näille naisille asenneta jotain pakkoehkäisyä? Kierukka tai ehkäisykapseli. Joku raja tuolle, kuinka monta lasta saat tehdä ja jättää heitteille, esim jos kaksi muksua oot pyörähtänyt etkä heistä pysty huolehtia, ois hyvä tämmöinen pakkoehkäisy siihen saakka, että saa elämänsä kuntoon, ja lapset takaisin kotiin. Sitten vois niitä uusia lapsiakin tehdä, kun asiat on kunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Täällä Suomessa jaksetaan kehua kuinka tämä on niin turvallinen maa. Mutta lapsistaan tämä maa ei huolta pidä. Alkoholisti- ja narkkisvanhempien suojelu ja hyysääminen menee aina lasten edelle. Lasu-sossut ovat harvemmin niin osaavia, että edes ymmärtävät mistä on puhe, kun puhutaan lapsen edun mukaisuudesta. Aina on pääasiana ne sekopäävanhemmat ja heidän jaksaminen. Lapsiparat joutuvat vuosikausia katsomaan sitä sekopäistä kotielämää, kukaan ei ota tosissaan, ei sossut, ei opettajat, ei poliisit. Miksi? Miksi lapsia ei sijoiteta heti kun todetaan, että vanhemmat ovat epäkelpoja ongelmiensa takia kasvattamaan lasta. Miksi tehdään lapsistakin sairaita? Ei ole mitään syytä jättää lasta alkkis ja huume- ja psykopaattivanhemmille, joille lapsi on vain rasite ja pelkkä rahasampo ( ne lapsilisät). Lasu-sossut katsovat läpisormien eivätkä edes sitä usko mitä lapsi kertoo. Poliisitkaan eiv874ät usko. Tämä on nähty.

Lastensuojelulaki antaa biovanhemmille aivan järjettömästi oikeuksia. Totta kai sossut joutuvat lakeja noudattamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän mt-ongelmaisen naisen, joka on sarjarakastuja. Kuvio: tapaa elämänsä rakkauden, vauva, ero. Eron jälkeen ollaan suljetulla etsimässä iloa elämään. Lapsista huolehtii, mitä nyt ei välttämättä ihan joka päivä jaksa laittaa ruokaa heille jne. Rakasta varmaan lapsiaan, sitä en epäile. Mutta on täysin kyvytön pitämään heistä huolen. Ei saa pidettyä huolta edes itsestään. Elämän hallinta on ihan lapasesta.

Tällaisten vastaavien naisten lapsia on paljon sijoitettuna ryhmä/perhekodeissa. Noilla naisilla saattaa olla 3-5 lasta, ja aina jokaisen uuden vauvan kohdalla yrittää "skarpata", että tämän kanssa nyt onnistun. Mutta ei. Joku perustavanlaatuinen ongelma on arjen hallinnassa, ei kykene huolehtimaan edes itsestään, saati sitten lapsistaan. Joillain lisänä tuohon vielä päihde- tai peliriippuvuus.

Saanen ihmetellä, miksei näille naisille asenneta jotain pakkoehkäisyä? Kierukka tai ehkäisykapseli. Joku raja tuolle, kuinka monta lasta saat tehdä ja jättää heitteille, esim jos kaksi muksua oot pyörähtänyt etkä heistä pysty huolehtia, ois hyvä tämmöinen pakkoehkäisy siihen saakka, että saa elämänsä kuntoon, ja lapset takaisin kotiin. Sitten vois niitä uusia lapsiakin tehdä, kun asiat on kunnossa?

Näillä lapsilla on isät myös, ei kukaan nainen lasta yksin saa aikaiseksi.

Tämä ongelma ei ole vain naisen eli äidin, eikä mielestäni yksin äitiä pidä vastuuttaa ja rankaista, jos lapsen isä on holtiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hoitopalkkio oli jokunen vuosi sitten vähän alle 1000 euroa/kk. Mielestäni se on aika vähän ottaen huomioon, että olet vastuussa siitä sijoitetusta lapsesta 24/7. Ei paljon ole tuntipalkka. Kulukorvaus oli n. 400 euroa.

Tuokin on merkittävästi enempi mitä oikeat vanhemmat saa per lapsi, ja joillekin tosiaan ei anneta edes sitä laillistakaan minimiä.

Kai te nyt sen verran edes tajuatte, että on aika paljon eroa sillä, pitääkö arkea pyörittää parilla sadalla vai parilla tonnilla kuukaudessa?

Kai käsität sen, että sijaisvanhemmille maksetaan tuo palkkio tehdystä työstä, kun hoitavat sijoitettua ja hänen asioitaan? Monilla sijoitetuilla on myös erilaista traumataustaa, eli voi olla viikottaisia terapioita ja lääkärikäyntejä tai muita käyntejä eri paikoissa. Voi olla myös haastavaa käytöstä, jos lapsella on jotain erityisempää ongelmaa.

Kulukorvaus taas menee ekana vuonna hyvin pitkälle siihen, että lapselle henkitaan ehjää vaatekertaa ja muuta perustarviketta, koska se sijoitettu lapsi voi tulla jonkun yhden vaaterepun kanssa sinne perheeseen, eikä välttämättä omista kuin ne yhdet kesään sopivat kengät ja syksy kolkuttelee ovella. Toki myös tietty ruokaan ja vaikka harrastuksiin.

Edelleen, he tekevät täysin samaa "työtä" kuin oikeat vanhemmatkin, kerta oikeiden vanhempien on vaan tultava toimeen pikkuhiluilla, niin kyllä sitten niiden leikkivanhempienkin on tultava, ja näin näytettävä meille mukamas huonoille vanhemmille esimerkkiä, että kyllä hommat sujuu ihan helposti ja stressittömästi pikkuhiluillakin.

Eipä niille juuri hiluja enempää makseta. Se harha syntyy siitä kun siellä taustalla käydään töissä ja ansaitaan.

Vierailija kirjoitti:

Saanen ihmetellä, miksei näille naisille asenneta jotain pakkoehkäisyä? Kierukka tai ehkäisykapseli. Joku raja tuolle, kuinka monta lasta saat tehdä ja jättää heitteille, esim jos kaksi muksua oot pyörähtänyt etkä heistä pysty huolehtia, ois hyvä tämmöinen pakkoehkäisy siihen saakka, että saa elämänsä kuntoon, ja lapset takaisin kotiin. Sitten vois niitä uusia lapsiakin tehdä, kun asiat on kunnossa?

Hormonikierukka tai steri yritetään yleensä painostaa näille, mutta ei niitä väkisin voi tehdä. Katsos kun ihmisoikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää varmaan sit lopettaa koko sijoitussysteemi, jos se kerta on niin huono. Sielläpähän sitten nyhräävät omissa perheissään, kun isi taas vetelee pyllyyn paljaalla.

Minun kaksi lastani on sijoitettuna, kun olen hieman tiedustellut heidän ja myös muiden siellä asuvien lapsien tuntoja, niin vähintään puolet haluaisi olla mielummin kotona kuin siellä mukamas hyvässä ja oikeassa hoidossa ja kasvatuksessa.

Tämä siitäkin huolimatta, että näillä puljuilla on aivan älyttömät budjetit käytössään, eli löytyy kyllä sitten kaikkea kivaa ja aina on jääkaappi täynnä ruokaa ja kerran kuussa käydään millon missäkin huvittelupaikoissa yms...

Jännä juttu, kun kerta me oikeat vanhemmat ollaan automaagisesti jotain lasten takaluukkujen kairaajia yms...

Älytön budjetti tarvitaan jo siksikin, että ne lapset käyvät jopa kahdesti viikossa terapiassa. Täysi jääkaappi 3 lapsen perheessä on normi eikä poikkeus. Ja kaikkea kivaa - kuten oma sänky, puhtaat lakanat ja ehjät lelut - on todella outo asia monelle sijoitetulle lapselle. Että saa oman tyynyn ja aamulla ruokaa, monelle lapselle se on oikeasti ihme.

Niin, kuten sanoin, kyllä lapsikin sen ymmärtää, että jos laskurien mukaan perheelle pitäisi tulla summa X kuukaudessa, ja sen sijasta tuleekin useita satoja euroja vähemmän, on kovin vaikea pitää jääkaappia täynnä, ostella uusia leluja heti kun vanhat menee rikki jne...

Ei sijaisperheelle tule summaa X kuukaudessa, he tekevät töitä, jotta se summa maksetaan! Lapsen kuluihin (siis niihin leluihin, ruokaan, asumiseen jne.) maksetaan käytännössä saman verran kuin bioäiti saa sossusta, ei siis useita satoja euroja enemmän. Silti bioäidillä ei riitä rahat ruokaan, koska hän käyttää ne johonkin itselleen tarpeellisempaan.

Bioäidin jääkaapissa on kaljaa, sijaisperheen jääkaapissa lasagnea ja maitoa.

Täysin samaa "työtä" tekevät kuin oikeiden vanhempien kodeissa tehdään, eivät enempää, eivät vähempää.

Menkää vaikka itse joskus katsomaan näitä paikkoja, ja juttelemaan niiden lasten kanssa ilman että siinä on ketään omaa etuaan suojeleva valvoja paikalla.

Osa niistä lapsista on tyytyväisiä ja haluaa nimenomaan olla mielummin siellä kuin kotonaan, mutta merkittävä osa niistä lapsista haluaisi olla mielummin kotonaan.

Ei pidä paikkaansa. Lapsi on kokenut trauman (huostaanottoon johtaneet tapahtumat ja huostaanotto itse) ja sen korjaamiseen menee aikaa ihan eri tavoin, kuin tavallisen lapsen hoitoon. Meillä on moni lapsi ollut tullessaan hymytön, hyvin pitkään hymytön. Se ei ole normaalia, vaikka lapsi tuleekin vieraaseen paikkaan, niin yleensä esim lelut tai lemmikit saa pienen lapsen jossain vaiheessa ilahtumaan. Ei näillä lapsilla. Siinä menee aikaa, että tulee joku luottamus ympäröivään maailmaan. Että täällä saakin hymyillä, saa myös kiukutella. Saa olla ihan oma itsensä ja ruokaa tulee säännöllisesti. Ja se luottamus lapsella ei rakennu itsestään, se vaatii aikuiselta tekoja.

Lapsilla voi olla joku vamma (meillä oli vähän aikaa pahoinpitelystä aivovamman saanut lapsi) tai muu oire (kiintymyssuhteen oireilu on tavallista, turvattomuuden tunne, tuhriminen, kastelu, oireilu koulussa -> koulupalavereja, koulusta kesken päivän hakemista) . 

Lisäksi on sellainen ero biologisiin lapsiin, että näiden lasten kanssa tavataan sossuja ja biologista sukua. Käytännössä biologiset saa tavata niin usein kuin heillä itsellään aika antaa myöten. Hyvin harvoin yhteydenpitoa mitenkään rajoitetaan vaan tavata saa, jos vanhempi vain kykenee. Ja sijaisperhe kuljettaa. Pitkänkin matkan päähän. Odottaa muutaman tunnin jossain, pyöritään vieraassa kaupungissa tapaamisen ajan. Meidän arki pyörii sen ympärillä, että olemme sijaisperhe. Se "sijaisuus" ja sen mukanaan tuomat asiat määrittää kaikkea. Sitä että pääsenkö töihin (en tällä hetkellä pääse).

Tai että onko viikonloppu vapaa vai viedäänkö lasta tapaamisiin. Tai räyhääkö ja rikkooko lapsi tavaraa, kun äiti ei soittanutkaan. ...niin, rikkoo tavaraa. Esim seinälevyyn isoja reikiä. Ei niitä kukaan erikseen korvaa, kulukorvauksen ajatellaan riittävän kaikkeen. 

Pieni osa arjesta on tavallista perhearkea. (Mutta onneksi sitäkin on.) 

Vain noin 25% solahtaa perheeseen kuin tavalliset lapset (lähde: Leena Valkonen - Sijaisvanhemmat). Yleensä se tausta jotenkin näkyy, ja vaatii aikuista enemmän. 

***

 

Kirjoittelin joskus puoli vuotta sitten tänne miksei useampi lähtisi vaikkapa tukiperheeksi, kun on huutava pula, ja siten voisi oikeasti auttaa vaikkapa yksinhuoltajia. Vastauksia aloitukseeni tuli varmaan sata, ja kukaan ei ollut ryhtymässä. Sata vastaajaa. Kukaan ei ollut kiinnostunut.  Osa piti juoppojen lasten hyysäämistä tarpeettomana. Se ei kiinnostanut edes lisätienestin kannalta. (Mikä on kyllä hyväkin, ettei se ole ainoa kannustin - mutta vaikka hommasta ei itselle tule miinusta, niin ei kiinnosta silti)

Täälläpäin tukiperhe saa saman vuorokausikorvauksen kuin sijaisperhe. Nimike kun on sama, eli perhehoitaja. 

Tekijöitä ei ole näillä nykyisilläkään palkkioilla, ja sitten täällä kirjoittelee joku että liikaa maksetaan. No mihin sitä vertaa. Jos pystyy yhdistämään palkkatyön ja sijaisvanhemmuuden, tulot toki nousee siitä aiemmasta palkkatyöstä. Mutta jos lapsi onkin niin oireileva, että ei voi töihin palata moneen vuoteen, niin sitten ollaan vaan siinä tilanteessa. 

En suosittelisi tätä, jos ura työelämässä on tärkeä, koska se saattaa joutua kokonaan jäihin. 

(...ennenkuin joku huomattaa, meidän kaksi lasta on viety eskariin ja kouluun, ja siksi voin tässä nyt kirjoitella.) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä kaikki ihan hyvin? Tunteeko täällä näin moni huostaan otettuja ihan henkilökohtaisesti vai mistä tää riehuminen tällä kertaa johtuu?

Tunnen useita sijoitettuja vuosien varrelta, yksikään ei ole lämmöllä muistellut niitä aikojaan, kun on pidetty vasten tahtoa poissa omasta kodistaan.

Sama juttu "jälkihuollon" kanssa, eräskin joutui alkaa juristia kaivelee esille, ennenku sossu suostui antamaan edes osan hänelle vuosien varrella kerätyistä "itsenäistymisrahoista"

Ketään ei viedä ilman syytä biovanhemmilta. Sijoituksesta on pelkästään kuluja yhteiskunnalle ja varsinkin laitoshoito on erittäin kallista.

Kun yhdestä kodin ulkopuolelle sijotetusta tenavasta saa keskimäärin 140 000e vuodessa nämä sijotuspaikat ja muut asiaan sotkeutuneet tahot, niin kyllä sillä hinnalla alkaa jo vaikka keksimään syitä pitää lapsia pois kotoa.

Ja nythän tilanne on, ettei tarvii edes mitään virallisia syytöksiä esittää, riittää kun "epäilee" ja on "huolissaan", niin näemmä sossulla on lainsäädäntö ja toimeenpanovallan lisäksi myös tuomiovalta, tuomitsemalla vanhemmat ehdonalaista vastaavaan tilaan määrittelemättömäksi ajaksi.

Kaikenlaista paskaa sotä ihmismieli suoltaa.

Vierailija kirjoitti:

Niillä on biovanhempiensa geenit ja ajettelutapa.

Eihän koira mihinkään karvoistaan

   ympäristö vaikuttaa paljon, geenit, jos rakastavat adoptio vanhemmat niin biologiset vanhemmat ei merkitse muuta kun ovat synnyttäneet ja tottakai haluu nähdä minkälaiset.