Miten suhtaudutte kuolemaan, itsenne, omien vanhempiennne tai appivanhempienne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun suhteellisen positiivisesti koska kuolema on illuusio eli sitä ei ole. Fyysinen keho kuolee mutta sielu ei kuole koskaan vaan sielun matka jatkuu. Kaikessa mielessä kuolema on harhaa ja pelkkää ns. Pelkopornoa mikä ei ole totta. Ottakaa asioista selvää. Meille on valehdeltu todella paljon asioita.

Kun tiedetään että persoonallisuus, muisti ja kaikki opittu on aivoissa ja tiedetään jo aika tarkasti missä siellä ja miten ne toimii, niin mikä se "sielu" on? Ilman persoonaa tai muistia? Aivot ja aivosolut kuolee ja sinä niiden mukana, koska ne ovat sinä. 

Sielu on sun sisällä parin ounssin painoinen ja lähtee kehosta heti kuoltua. Se on se todellinen sinä ei se sinun ego.

Jos sillä ei ole minun persoonaa tai muistia, niin se ei ole minä vaan joku muu. Ja sitä paitsi tuo painon lasku kuoleman jälkeen on jo soitettu kristittyjen höpinäksi, sitä ei onnistuttu toistamaan valvotuissa kokeissa. Tuo väite tuosta 21 gramman katoamisesta perustuu yhden ainoan tutkijan vähintäänkin kyseenalaiseen tutkimukseen. Aineisto oli muistaakseni vain muutama vainaja. Lisäksi ilmeni suuria puutteita vaakojen kalibroinnissa, kuolinhetken määrittelyssä etc.

Me ollaan sieluja yhdellä matkalla tehden ihmiskehossa. Kun kuolet niin tajuat, että etpä kuollutkaan vaan sielu menee takaisin lähteelle ja sitten jossain vaiheessa hakeutuu sitten uudelle seikkailulle jos haluaa.

Ja sinä tiedät tämän faktuaalisesti miten? Jos väität jotain joka on yleisesti hyväksyttejen todisteiden vastainen, niin sinun esitettävä asiasta jotain todistetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun suhteellisen positiivisesti koska kuolema on illuusio eli sitä ei ole. Fyysinen keho kuolee mutta sielu ei kuole koskaan vaan sielun matka jatkuu. Kaikessa mielessä kuolema on harhaa ja pelkkää ns. Pelkopornoa mikä ei ole totta. Ottakaa asioista selvää. Meille on valehdeltu todella paljon asioita.

Kun tiedetään että persoonallisuus, muisti ja kaikki opittu on aivoissa ja tiedetään jo aika tarkasti missä siellä ja miten ne toimii, niin mikä se "sielu" on? Ilman persoonaa tai muistia? Aivot ja aivosolut kuolee ja sinä niiden mukana, koska ne ovat sinä. 

Sielu on sun sisällä parin ounssin painoinen ja lähtee kehosta heti kuoltua. Se on se todellinen sinä ei se sinun ego.

Jos sillä ei ole minun persoonaa tai muistia, niin se ei ole minä vaan joku muu. Ja sitä paitsi tuo painon lasku kuoleman jälkeen on jo soitettu kristittyjen höpinäksi, sitä ei onnistuttu toistamaan valvotuissa kokeissa. Tuo väite tuosta 21 gramman katoamisesta perustuu yhden ainoan tutkijan vähintäänkin kyseenalaiseen tutkimukseen. Aineisto oli muistaakseni vain muutama vainaja. Lisäksi ilmeni suuria puutteita vaakojen kalibroinnissa, kuolinhetken määrittelyssä etc.

Me ollaan sieluja yhdellä matkalla tehden ihmiskehossa. Kun kuolet niin tajuat, että etpä kuollutkaan vaan sielu menee takaisin lähteelle ja sitten jossain vaiheessa hakeutuu sitten uudelle seikkailulle jos haluaa.

Sinä voit satuilla ihan mitä vaan, ei se siitä totta tee. Meidän nykyinen ymmärrys neurologiasta on jo sillä tasolla että tiedämme varmasti että aivojen kuollessa tietoisuus kuolee. Ei ole mitään sielua, se on ihmisten keksintö tuhansia vuosia sitten kun ei vielä ymmärretty aivoista mitään. 

Sielu on hengellinen asia, että eihän sitä millää teknologialla havaitakkaan :D Nyt oikeesti.

Omaisille kova paikka, itse kuolevalle jos tietää että aikaa on vähän on myös vaikea juttu, toisaalta jos kipuja paljon moni toivoo pääsevänsä jo pois.

Yhtäkkinen ehkä itse kuolevalle helpompi, en tiedä jos tietäisi aikaa olevan 9kk, niin mitä tekisi. Olisiko vaan vai haluaisiko tehdä jotain, ystäväni joka kuoli halusi matkustaa muutamissa kohteissa ja tavata ystäviään.

Kuoleman pelkääminen on maailman turhinta. Ei sitä ole. Teitä on kusetettu huolella. Kiittäkää myöhemmin kun oivalsitte.

Äitini on hokenut jo 3 vuotta pääisisipä jo pois, nyt sitten kun lääkäri sanoi aikaa on 6kk ei millään hyväksy asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun suhteellisen positiivisesti koska kuolema on illuusio eli sitä ei ole. Fyysinen keho kuolee mutta sielu ei kuole koskaan vaan sielun matka jatkuu. Kaikessa mielessä kuolema on harhaa ja pelkkää ns. Pelkopornoa mikä ei ole totta. Ottakaa asioista selvää. Meille on valehdeltu todella paljon asioita.

Kun tiedetään että persoonallisuus, muisti ja kaikki opittu on aivoissa ja tiedetään jo aika tarkasti missä siellä ja miten ne toimii, niin mikä se "sielu" on? Ilman persoonaa tai muistia? Aivot ja aivosolut kuolee ja sinä niiden mukana, koska ne ovat sinä. 

Sielu on sun sisällä parin ounssin painoinen ja lähtee kehosta heti kuoltua. Se on se todellinen sinä ei se sinun ego.

Jos sillä ei ole minun persoonaa tai muistia, niin se ei ole minä vaan joku muu. Ja sitä paitsi tuo painon lasku kuoleman jälkeen on jo soitettu kristittyjen höpinäksi, sitä ei onnistuttu toistamaan valvotuissa kokeissa. Tuo väite tuosta 21 gramman katoamisesta perustuu yhden ainoan tutkijan vähintäänkin kyseenalaiseen tutkimukseen. Aineisto oli muistaakseni vain muutama vainaja. Lisäksi ilmeni suuria puutteita vaakojen kalibroinnissa, kuolinhetken määrittelyssä etc.

Me ollaan sieluja yhdellä matkalla tehden ihmiskehossa. Kun kuolet niin tajuat, että etpä kuollutkaan vaan sielu menee takaisin lähteelle ja sitten jossain vaiheessa hakeutuu sitten uudelle seikkailulle jos haluaa.

Sinä voit satuilla ihan mitä vaan, ei se siitä totta tee. Meidän nykyinen ymmärrys neurologiasta on jo sillä tasolla että tiedämme varmasti että aivojen kuollessa tietoisuus kuolee. Ei ole mitään sielua, se on ihmisten keksintö tuhansia vuosia sitten kun ei vielä ymmärretty aivoista mitään. 

Sielu on hengellinen asia, että eihän sitä millää teknologialla havaitakkaan :D Nyt oikeesti.

Sielu satu eikä sitä voi siksi havaita. :D Nyt ihan oikeesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun suhteellisen positiivisesti koska kuolema on illuusio eli sitä ei ole. Fyysinen keho kuolee mutta sielu ei kuole koskaan vaan sielun matka jatkuu. Kaikessa mielessä kuolema on harhaa ja pelkkää ns. Pelkopornoa mikä ei ole totta. Ottakaa asioista selvää. Meille on valehdeltu todella paljon asioita.

Kun tiedetään että persoonallisuus, muisti ja kaikki opittu on aivoissa ja tiedetään jo aika tarkasti missä siellä ja miten ne toimii, niin mikä se "sielu" on? Ilman persoonaa tai muistia? Aivot ja aivosolut kuolee ja sinä niiden mukana, koska ne ovat sinä. 

Sielu on sun sisällä parin ounssin painoinen ja lähtee kehosta heti kuoltua. Se on se todellinen sinä ei se sinun ego.

Jos sillä ei ole minun persoonaa tai muistia, niin se ei ole minä vaan joku muu. Ja sitä paitsi tuo painon lasku kuoleman jälkeen on jo soitettu kristittyjen höpinäksi, sitä ei onnistuttu toistamaan valvotuissa kokeissa. Tuo väite tuosta 21 gramman katoamisesta perustuu yhden ainoan tutkijan vähintäänkin kyseenalaiseen tutkimukseen. Aineisto oli muistaakseni vain muutama vainaja. Lisäksi ilmeni suuria puutteita vaakojen kalibroinnissa, kuolinhetken määrittelyssä etc.

Me ollaan sieluja yhdellä matkalla tehden ihmiskehossa. Kun kuolet niin tajuat, että etpä kuollutkaan vaan sielu menee takaisin lähteelle ja sitten jossain vaiheessa hakeutuu sitten uudelle seikkailulle jos haluaa.

Sinä voit satuilla ihan mitä vaan, ei se siitä totta tee. Meidän nykyinen ymmärrys neurologiasta on jo sillä tasolla että tiedämme varmasti että aivojen kuollessa tietoisuus kuolee. Ei ole mitään sielua, se on ihmisten keksintö tuhansia vuosia sitten kun ei vielä ymmärretty aivoista mitään. 

Sielu on hengellinen asia, että eihän sitä millää teknologialla havaitakkaan :D Nyt oikeesti.

Sielu satu eikä sitä voi siksi havaita. :D Nyt ihan oikeesti.

Ei ole mutta en väittelekkään enää. Jokanen sitten ajallaan ymmärtää asioita enemmän.

Melko lakonisesti, koska kyseessä on pakollinen homma, johon ei juurikaan voi vaikuttaa. Terveillä elämäntavoilla ja hyvillä geeneillä voi aikaansa pidentää hieman ja päinvastoin niin lyhenee.

Pelle Hermanni kertoi ettei pelännyt kuolemaa.

Kuoli sitten pian sen jälkeen.

Se on osa tätä olemassaolemista . Isä ja mummi suhtautuivat asiaan hyvin arkisesti vielä eläessään ja samaa ajattelua on siirtynyt minuun. Kummankin lähtö oli itselleni kova paikka vaikka uskon ettei kuolema ole musta päätös kaikelle vaan että vielä kohtaamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhtaudun suhteellisen positiivisesti koska kuolema on illuusio eli sitä ei ole. Fyysinen keho kuolee mutta sielu ei kuole koskaan vaan sielun matka jatkuu. Kaikessa mielessä kuolema on harhaa ja pelkkää ns. Pelkopornoa mikä ei ole totta. Ottakaa asioista selvää. Meille on valehdeltu todella paljon asioita.

Jännä miten jokainen joka kirjoittaa "ottakaa asioista selvää" tai "tehkää omaa tutkimusta" on aina joku hörhö joka kuvittelee mielipiteensä olevan totta ilman mitään todisteita. Ja sitten faktat ja kaikki tiede on valetta ja kaikki on salaliitossa. 

Se on joo hassua miten salaliittolaiset pystyvät pitämään villeimmätkin salaliitot salassa vaikka niissä on osallisina asioista selvää ottajien mielestä vähintään satojatuhansia ihmisiä. Eikä kukaan niistä koskaan puhu sivusuunsa tai joukkoon eksy joku joka ei hyväksy salaliittoa ja ala vuotaa tietoa.

Rauhallisesti. Toki toivon että oma kuolema ei ihan vielä ole ajankohtainen, mutta olen pyrkinyt järjestämään lasteni asiat mahdollisimman hyvin omaa kuolemaani ajatellen. Minulla on hyvä henkivakuutus joka turvaa heidän elämäänsä taloudellisesti sekä runsaasti turvallisia aikuisia ympärillä tukena.

Minulta on kuollut jo äiti, nuorena vieläpä, sekä appiukko joka ei myöskään ollut kovin iäkäs. Isovanhemmista ovat kuolleet kaikki äidinisää lukuun ottamatta eikä hänenkään lähtönsä kovin kaukana enää ole, ikää kun on jo 90+. Kuolema tuo aina surua ja pistää elämän uusiksi, mutta kyllä se elämä silti yleensä jäljelle jääneiden kohdalla voittaa jossain vaiheessa.