Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun mies on vapaamatkustaja kaikessa perheen yhteisessä
22.10.2022 |
Kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket joudun suunnittelemaan yksin ja järjestämään yksin. Tekee kyllä jonkun yksittäisen helpon asian niistä, jos käskemällä käsken ja annan tarkat ohjeet niin että ei joudu vaivaamaan päätään yhtään, esim että käy keskiviikkona ostamassa joulukuusi, pituus 230 cm, tuuhea, ja laita se ulkovarastoon sulamaan. Osallistuu juhlaan sitten ihan puolivaloilla, on paikalla mutta ei läsnä, istuu jotenkin vähän sivussa ja ei puhu oikein mitään eikä tee mitään. Vaikka lapsia vartenhan ne joulujutut on ja synttäreiden vietot. Ihan kuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua siihen, että lapsi puhaltaa synttärikakkunsa kynttilät tai avaa joululahjat. Viime jouluna söi oman joulupuuronsa olohuoneen sohvalla telkkaria katsoen, minä ja lapset ruokapöydässä. Kuopuksen viime synttäreillä ei ottanut edes kakkua, vaikka tykkää paljon kakuista. Kun räjähdän lopulta tällaisesta käytöksestä, hän loukkaantuu verisesti. Erota hän ei halua ja perheen halusi perustaa, jopa enemmän kuin minä. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (1808)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Joopa joo. Se hätilanne ainakin meillä tuntui tulevan aina silloin, kun mies oli puikoissa ja lapsille syötettiin silloin ranuja ja makkaraa. Mä olin sitten se tylsä mutsi, joka antoi tavallista kotiruokaa ja katsoi, että kasviksiakin oli tarjolla.
Hallelujaa!
Kuka se kissan häntää nostaa, jos kissa ei itse. Tästä saat kaiketi "vastuullisin äiti 2022" pokaalin. Oletko muuten opettanut ukollesi miten ruokaa tehdään?
En ole tämä vastuullisin äiti 2022, mutta koska meillä syödään tavallista (itsetehtyä) kotiruokaa, niin lapset eivät edes "hätätilassa" suostu syömään jotain pilttiä.
Ihan varmasti syövät, jos muuta ei ole tarjolla. Vai meinaatko, että tappavat itsensä nälkään?
Eivät syö. Et sinäkään syö ihan mitä tahansa sinulle annetaan.
100% varmuudella syövät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Joopa joo. Se hätilanne ainakin meillä tuntui tulevan aina silloin, kun mies oli puikoissa ja lapsille syötettiin silloin ranuja ja makkaraa. Mä olin sitten se tylsä mutsi, joka antoi tavallista kotiruokaa ja katsoi, että kasviksiakin oli tarjolla.
Hallelujaa!
Kuka se kissan häntää nostaa, jos kissa ei itse. Tästä saat kaiketi "vastuullisin äiti 2022" pokaalin. Oletko muuten opettanut ukollesi miten ruokaa tehdään?
Miksi naisen pitäisi opettaa mies kokkaamaan?
Oikeastaan sait vastauksen jo tuosta ylläolevasta kommentista.
Mutta kerron silti. Siksi, että perheessä molemmat osaavat tehdä ruokaa. Näin sinäkin pääsisit eroon siitä "tylsä mutsi" taakastasi. Mutta jos on riittävän tyhmä, että tämmöstä ei kykene itse tajuamaan, niin hoida sitten ruokahuolto itse.
Mies voi opetella ihan itse tekemään ruokaa. Miksi siis ei tee niin vaan sinä ehdotat, että hänen vaimonsa alkaa opettaa?
Koska "tylsä mutsi" pääsee nopeammin eroon tittelistään, kun opastaa miestään.
Lisäksi se voisi syventää parisuhdetta.
Ikävä kyllä monella naisella on samanlainen asenne seksissä. Miehelle ei vaivauduta opettamaan, miten homma tarttis hoitaa. Sitten se ei ole oikein hyvää ja taas valitetaan keskustelupalstalla.
Miehethän ihan tunnetusti tykkäävät, kun vaimo opettaa miten laittaa ruokaa, siivota ja hoitaa vauvaa.
Palautit uskoni palstamammoihin. Tiesin, että jossain on helmi.
Hyvähän se että kerrankin mies on se vapaamatkustaja.
Yleensä naisten loisiminen on muutenki liian hyväksyttyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
No juurihan joku tietävä palstamamma valisti, että ei yli 3-vuotiaille. Joten sillä iällä on väliä. Koska palstamamma.
Ai purkkiruoka ei nyt palstamamman lapselle olekaan riittävän hyvää, terveellistä ja ravitsevaa. Missä joku kertoi, että purkkiruokaa annetaan jatkuvasti? Siellähän puhuttiin hätätilasta.
Vilkas mielikuvitus on monesti palstamamman ainoa huvitus.
Ei se kolmevuotias halua syödä muussattua mössöä, jos hän on saanut oikeaa ruokaa. Kasvuiässä oleva syö yllättävän paljon ja lapsi pitää pienestä pitäen opettaa syömään muutakin kuin purkkiruokia. Ne purkkiruuat tulee muuten kalliiksi eikä niissä ole paljon makuvaihtoehtoja. Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella.
Kiitos valistavasta tietoiskusta. Näitäkään juttuja ei ilman sinua olis täällä tajuttu.
"Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella."
Mikä se ratkaisu sitten on, jos itse ei osaa ja valmista ruokaa ei saa antaa?
Ratkaisu on opetella tekemään ruokaa. Koskee myös lapsen isää. Toinen vaihtoehto on palkata kotiin joku kokkaamaan, jos siis tilillä on tarpeeksi katetta. Ruuanlaiton oppii kyllä jokainen.
Mutta lapsihan kuolee nälkään odottaessaan.
Siinä on vuosi aikaa opetella edes keittämään perunaa ja porkkanaa, sitten voi yrittää tehdä puuro. Jos yksin ei uskalla, niin kursseja kyllä löytyy.
Jossittelu on aina kivaa. Jatketaan sitä. Mutta, jos ei osaa, eikä voi lähteä kursille. Mutta purkkiruokaa ei saa tarjota. Miten silloin toimitaan?
Annetaanko purkkiruokaa vai odotetaanko seuraavaa kurssia?
Ei ole sellaista omillaan asuvaa aikuista, joka ei osaa laittaa ruokaa. Ihan jokainen opiskelee koulussa kotitaloutta ainakin vuoden. Keittokirjoja on ollut aina ja netti on täynnä ohjevideoita. Opettelun voi aloittaa heti, kun raskaustesti näyttää plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän se että kerrankin mies on se vapaamatkustaja.
Yleensä naisten loisiminen on muutenki liian hyväksyttyä.
Ah! Puhuuko nyt yliksen poika, jonka sanavarastoon kuuluvat "lompakkoloinen", "porsiminen" alfamiehistä, chadeista ja tasoteorioista jankkaaminen!
Yhtäkään lasta se ei ole ollut lähietäisyydellä, eikä taida juuri tuntea naisiakaan irl, tosin tietää heistä kaiken, kun jätkät kerto netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliksen erikoisuutena on se, että käytetään sanavalintoja, joiden tiedetään ärsyttävän mammoja, mutta ihan oman kierteensä siihen tekee se, etteivät trollaukset oikeastaan eroa heidän todellisesta ajatusmaailmastaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju viimeistään todistaa vaikka en kaikkia kommentteja lukenut että me naiset ollaan niitä jotka joudutaan kaikki tekemään monissa kaveriperheissä äiti on se joka järjestää juhlat,tekee ruoat yms kotityöt, mies käy kaupassa ja thats it, sitten murjottomaan ja mököttämään olkkariin tai makkariin koska huomio ei ole juuri sillä hetkellä hänessä! Näin oli meillä kanssa, ei osallistunut mies mihinkään juhlaan ellei kysymys ollut miesten illoista, oletti että hänenkin synttärit hoidetaan on kunnon "ryyppäjäiset". Valitettavasti moni mies on tuollainen, just suunnitellaan lapsia sittenkun lapset on tehty niin vastuu kaikki jää naiselle, nainen yrittää saada miestä keskustelemaan asioista ja jakamaan vastuuta, ei kiinnosta miestä ehkä silloin kun hänelle sopii 1 krt/vko tai kuukausi...
Te naiset olette myös niitä, jotka ottavat kuvailemasi kaltaiset miehet puolisoikseen. Myös teillä on vastuu asiassa. Ettekö te vaan yksinkertaisesti ymmärrä tätä asiaa?
Mikä siinä on, kun miehillä, jotka ovat itse halunneet perheen perustaa ei sitten olekaan vastuuta toimia sen mukaisesti lasten ilmaannuttua? Yhtäkkiä tuntuukin niin vieraalta eikä sittenkään huvita. Ja naisten vastuulla olisi siis sinun ja monen muun mielestä ollut osata ennustaa miehen käytös ennalta?
Tiesitkö, että aikuiset ihmiset tekevät joka hetki valintoja siitä miten toimivat. Nämä valinnat ovat heidän vastuullaan, puolison tehtävä ei ole paimentaa, kaitsea ja ohjailla heitä. Ja kaikkein viimeiseksi osata ennustaa.
Olisi pitänyt nähdä merkit ennalta on useimmiten pelkkää jälkiviisastelua.
Koska "sen mukaisesti" on vaimon nalkutuksen mukaisesti. Ei mies ymmärrä että lasten saannin jälkeen naisesta tulee kontrollinhimoinen hirviö.
Onko miehillä yleisesti tiedossa, että elämä muuttuu lasten saannin jälkeen? Univaje, ajankäyttö, rutiinit, 24/7 vastuu vastasyntyneen elämästä? Jos toisen puolison elämä EI muutu, se on ongelma. Se kertoo siitä, että ei ole osallistunut vielä yhtään mihinkään. Jos yrittää pitää elämän just sellaisena kuin ennen lapsia, kaikki on jäänyt sen toisen vastuulle. Vauvan ilmestyminen on yleensä iso annos epämukavuutta pitkäksi aikaa, mutta siitä selviää jos molemmat tukee toista.
100% totta.
Kai te naiset sitten puhutte tämmösestä asiasta miehenne kanssa ennen sen lapsentekoa? Vai unohtuuko se kaiken ihana ja kivan suunnittelussa.
Kyllähän tavallinen tarina on se, että mies lupailee että juujuu tottakai hän hoitaa vauvaa ja osallistuu ja vähentää omia menojaan jne. Eli kyllä niistä puhutaan. Ne lupaukset vaan jotenkin hups vaan unohtuu kun kaikki ei olekaan niin helppoa kuin miehen ruusunpunaisissa kuvitelmissa.
Kyllä siinä käy niin että naisen mielestä mies onkin luvannut toimivansa jopa telepaattisesti kuten nainen määrää ja käskee. Miehen mielestä on sovittu ihan muusta.
Niin varmaan jotkut miehet ihan todella kokee tekevänsä osansa, kun vahtivat pyydettäessä vauvaa että vaimo saa käytyä suihkussa pikaisesti. Loppuajan voi viettää lepäillen tai harrastuksissa, kun sentään käy töissä ja toinen on vaan kotona. Ja kyllähän mies silloin viime kuussa imuroikin kerran, ja kesällä grillasi!
Naisilla onkin monesti tällaisia ajatuksia. Onko tuo omasta oikeasta elämästäsi vai ihan lonkalta heitettyä yleistystä?
Meilläkin nousi naisen toimesta tuollainen keskustelu esiin, kun hän luki netistä artikkelin meta-töistä ja niiden tekimisistä. Varsin feministinen artikkelili olikin. MInäkin tietysti luin sen. Nainen koki, että suurin osa kotitöistä ja näistä meta-töistä jää hänen vastuulleen. Minä olin tietysti asiasta eri mieltä, koska tunsin kyllä tehneeni oman osani.
Sanoin sitten, että laitetaan hommat paperille ylös ja jaetaan ne tasan puoliksi. Siihen paperiin kirjattiin myös niitä minun tekemiäni juttuja. Niitä, jotka naisilta monesti unohtuu. Ei ainoastaan naisen tekemiä.
Näin tehtiin ja miten kävikään. Minun vapaa-aikani lisääntyi. Nyt olisi paljon enemmän aikaa makoilla sohvalla.
Anna esimerkkejä noista sinun tekemistä jutuista, jotka naiselta usein unohtuu. Kiinnostaisi kuulla.
T. Perheenäiti kerrostalostaOsaa et niistä ymmärtäisi, koska elät kerrostalossa. Mutta yritän silti. Autoon liittyviä asioita täällä ei kannata mainita, kun ne ei teille kelpaa. Nehän voi aina teettää muualla. Samalla tavalla, kuin kodin siivouksenkin voi ulkoistaa. Rahalla selviää molemmista eikä omaa aikaa tarvitsisi niihin käyttää.
Sitten mä pääsääntöisesti hoidin kaupassa käynnit ja ruokien tekemisen. Tiedät kyllä kai, millaista hommaa se perheessä on? Onkin muuten helpottanut huomattavasti, kun nyt tarttee hoitaa tuo homma vain joka toinen viikko.
Siivotessani usein pesin myös saunan ja kylppärin kaakeleineen ja lasiseineen. Kalkkitarroja ei laseissa ollut. Tämä jäi naiselta aina huomaamatta.
Lisäksi mä olin aika hyvin kartalla lapsen vaatetilanteesta. Hoitelin lapsen fysioterapia jutut. Neuvolassakin käytiin joskus kahdestaan (tätähän miehen ei palstamammojen mukaan pitäisi kyetä tekemään). Synttärit ja muut juhlatilaisuudet suunniteltiin kimpassa. Meillä ei siis ollut sitä tilanne, mikä näyttää olevan 90% palstamammojen kotona.
Mä tiedän, että nämä jutut ei ole teille yhtään mitään. Mutta minun vapaa-aikani lisääntyi aika paljon, kun kaikki laitettiin oikeasti puoliksi. Kumppani olikin aika yllättynyt tilanteesta.
Miten ihmeessä joltain jää huomaamatta, että joku käy kaupassa ja laittaa ruokaa?? Ei ole kovin uskottava tarina sulla. Tosin saunaa ei kyllä kannata viikottain pestä, joten jos joka siivouksen yhteydessä sen teit, niin ehkä et sitten kuitenkaan siivonnut kovin usein. Mekin tehtiin sellainen työnjakoexcel ja selvisi, että mulle menee kolme kertaa enemmän aikaa kotitöihin kuin miehellä. Mitään ei senkään jälkeen kuitenkaan tapahtunut asian suhteen.
Moni voi pitää ruuanlaittoa,siivousta ja lastenhoitoa itsestäänselvänä ,jos toinen aina on tehnyt ne.Vasta sitten kun ne tekee itse ,huomaa ,mitä ne vaativat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Erikoinen kommentti tämäkin taas. Lapsella on säännölliset ruoka-ajat eli viisi ateriaa päivässä suunnilleen samoihin aikoihin. Kyse ei ole äidin tunteista tässäkään, mistähän senkin edes keksit. Ja tuo vaippa-asia, miksi se liittyisi äidin tunteisiin jotenkin? Sinulla on vähän liian vilkas mielikuvitus. Äidit katsovat vaipan päältä, että koska se indikaattoriviiva on sininen ja siitä näkee heti että vaippa on märkä ja se vaihdetaan. Sen ollessa keltainen ei vaihdeta, koska vaippa on kuiva. En ole koskaan kuullut äidistä, joka jotenkin tunteidensa mukaan vaihtaisi kuivia vaippoja kuten väität. Outo ajatuskin.
Nykyäänkö teille tarvitaan jo indikaattoriviiva jotta ymmärtäisitte että vaippa pitää vaihtaa? Voi hyvää päivää :D Kaikessa on kyse äidin tunteista, siksihän niitä ongelmnia tuleekin.
Miten niin 'teille? Eikö täällä olekaan vastuullisia isiä jotka niin ikään vaihtavat vaippoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Joopa joo. Se hätilanne ainakin meillä tuntui tulevan aina silloin, kun mies oli puikoissa ja lapsille syötettiin silloin ranuja ja makkaraa. Mä olin sitten se tylsä mutsi, joka antoi tavallista kotiruokaa ja katsoi, että kasviksiakin oli tarjolla.
Hallelujaa!
Kuka se kissan häntää nostaa, jos kissa ei itse. Tästä saat kaiketi "vastuullisin äiti 2022" pokaalin. Oletko muuten opettanut ukollesi miten ruokaa tehdään?
En, koska en ole hänen äitinsä. Pojalleni sen sijaan olen. Mies on ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Erikoinen kommentti tämäkin taas. Lapsella on säännölliset ruoka-ajat eli viisi ateriaa päivässä suunnilleen samoihin aikoihin. Kyse ei ole äidin tunteista tässäkään, mistähän senkin edes keksit. Ja tuo vaippa-asia, miksi se liittyisi äidin tunteisiin jotenkin? Sinulla on vähän liian vilkas mielikuvitus. Äidit katsovat vaipan päältä, että koska se indikaattoriviiva on sininen ja siitä näkee heti että vaippa on märkä ja se vaihdetaan. Sen ollessa keltainen ei vaihdeta, koska vaippa on kuiva. En ole koskaan kuullut äidistä, joka jotenkin tunteidensa mukaan vaihtaisi kuivia vaippoja kuten väität. Outo ajatuskin.
Nykyäänkö teille tarvitaan jo indikaattoriviiva jotta ymmärtäisitte että vaippa pitää vaihtaa? Voi hyvää päivää :D Kaikessa on kyse äidin tunteista, siksihän niitä ongelmnia tuleekin.
Miten niin 'teille? Eikö täällä olekaan vastuullisia isiä jotka niin ikään vaihtavat vaippoja?
Täällä on isiä jotka osaisivat hoitaa kaiken lastenhoidon paremmin kuin kukaan, mutta eivät viitsi.
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
No juurihan joku tietävä palstamamma valisti, että ei yli 3-vuotiaille. Joten sillä iällä on väliä. Koska palstamamma.
Ai purkkiruoka ei nyt palstamamman lapselle olekaan riittävän hyvää, terveellistä ja ravitsevaa. Missä joku kertoi, että purkkiruokaa annetaan jatkuvasti? Siellähän puhuttiin hätätilasta.
Vilkas mielikuvitus on monesti palstamamman ainoa huvitus.
Ei se kolmevuotias halua syödä muussattua mössöä, jos hän on saanut oikeaa ruokaa. Kasvuiässä oleva syö yllättävän paljon ja lapsi pitää pienestä pitäen opettaa syömään muutakin kuin purkkiruokia. Ne purkkiruuat tulee muuten kalliiksi eikä niissä ole paljon makuvaihtoehtoja. Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella.
Kiitos valistavasta tietoiskusta. Näitäkään juttuja ei ilman sinua olis täällä tajuttu.
"Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella."
Mikä se ratkaisu sitten on, jos itse ei osaa ja valmista ruokaa ei saa antaa?
Ratkaisu on opetella tekemään ruokaa. Koskee myös lapsen isää. Toinen vaihtoehto on palkata kotiin joku kokkaamaan, jos siis tilillä on tarpeeksi katetta. Ruuanlaiton oppii kyllä jokainen.
Mutta lapsihan kuolee nälkään odottaessaan.
Siinä on vuosi aikaa opetella edes keittämään perunaa ja porkkanaa, sitten voi yrittää tehdä puuro. Jos yksin ei uskalla, niin kursseja kyllä löytyy.
Jossittelu on aina kivaa. Jatketaan sitä. Mutta, jos ei osaa, eikä voi lähteä kursille. Mutta purkkiruokaa ei saa tarjota. Miten silloin toimitaan?
Annetaanko purkkiruokaa vai odotetaanko seuraavaa kurssia?
Ei ole sellaista omillaan asuvaa aikuista, joka ei osaa laittaa ruokaa. Ihan jokainen opiskelee koulussa kotitaloutta ainakin vuoden. Keittokirjoja on ollut aina ja netti on täynnä ohjevideoita. Opettelun voi aloittaa heti, kun raskaustesti näyttää plussaa.
Voi kuule. Kyllä niitä on. Nehän on just niitä mieslapsia. Semmosia, joita joka toisella tuntuu kotonaan olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju viimeistään todistaa vaikka en kaikkia kommentteja lukenut että me naiset ollaan niitä jotka joudutaan kaikki tekemään monissa kaveriperheissä äiti on se joka järjestää juhlat,tekee ruoat yms kotityöt, mies käy kaupassa ja thats it, sitten murjottomaan ja mököttämään olkkariin tai makkariin koska huomio ei ole juuri sillä hetkellä hänessä! Näin oli meillä kanssa, ei osallistunut mies mihinkään juhlaan ellei kysymys ollut miesten illoista, oletti että hänenkin synttärit hoidetaan on kunnon "ryyppäjäiset". Valitettavasti moni mies on tuollainen, just suunnitellaan lapsia sittenkun lapset on tehty niin vastuu kaikki jää naiselle, nainen yrittää saada miestä keskustelemaan asioista ja jakamaan vastuuta, ei kiinnosta miestä ehkä silloin kun hänelle sopii 1 krt/vko tai kuukausi...
Te naiset olette myös niitä, jotka ottavat kuvailemasi kaltaiset miehet puolisoikseen. Myös teillä on vastuu asiassa. Ettekö te vaan yksinkertaisesti ymmärrä tätä asiaa?
Mikä siinä on, kun miehillä, jotka ovat itse halunneet perheen perustaa ei sitten olekaan vastuuta toimia sen mukaisesti lasten ilmaannuttua? Yhtäkkiä tuntuukin niin vieraalta eikä sittenkään huvita. Ja naisten vastuulla olisi siis sinun ja monen muun mielestä ollut osata ennustaa miehen käytös ennalta?
Tiesitkö, että aikuiset ihmiset tekevät joka hetki valintoja siitä miten toimivat. Nämä valinnat ovat heidän vastuullaan, puolison tehtävä ei ole paimentaa, kaitsea ja ohjailla heitä. Ja kaikkein viimeiseksi osata ennustaa.
Olisi pitänyt nähdä merkit ennalta on useimmiten pelkkää jälkiviisastelua.
Koska "sen mukaisesti" on vaimon nalkutuksen mukaisesti. Ei mies ymmärrä että lasten saannin jälkeen naisesta tulee kontrollinhimoinen hirviö.
Onko miehillä yleisesti tiedossa, että elämä muuttuu lasten saannin jälkeen? Univaje, ajankäyttö, rutiinit, 24/7 vastuu vastasyntyneen elämästä? Jos toisen puolison elämä EI muutu, se on ongelma. Se kertoo siitä, että ei ole osallistunut vielä yhtään mihinkään. Jos yrittää pitää elämän just sellaisena kuin ennen lapsia, kaikki on jäänyt sen toisen vastuulle. Vauvan ilmestyminen on yleensä iso annos epämukavuutta pitkäksi aikaa, mutta siitä selviää jos molemmat tukee toista.
100% totta.
Kai te naiset sitten puhutte tämmösestä asiasta miehenne kanssa ennen sen lapsentekoa? Vai unohtuuko se kaiken ihana ja kivan suunnittelussa.
Kyllähän tavallinen tarina on se, että mies lupailee että juujuu tottakai hän hoitaa vauvaa ja osallistuu ja vähentää omia menojaan jne. Eli kyllä niistä puhutaan. Ne lupaukset vaan jotenkin hups vaan unohtuu kun kaikki ei olekaan niin helppoa kuin miehen ruusunpunaisissa kuvitelmissa.
Kyllä siinä käy niin että naisen mielestä mies onkin luvannut toimivansa jopa telepaattisesti kuten nainen määrää ja käskee. Miehen mielestä on sovittu ihan muusta.
Niin varmaan jotkut miehet ihan todella kokee tekevänsä osansa, kun vahtivat pyydettäessä vauvaa että vaimo saa käytyä suihkussa pikaisesti. Loppuajan voi viettää lepäillen tai harrastuksissa, kun sentään käy töissä ja toinen on vaan kotona. Ja kyllähän mies silloin viime kuussa imuroikin kerran, ja kesällä grillasi!
Naisilla onkin monesti tällaisia ajatuksia. Onko tuo omasta oikeasta elämästäsi vai ihan lonkalta heitettyä yleistystä?
Meilläkin nousi naisen toimesta tuollainen keskustelu esiin, kun hän luki netistä artikkelin meta-töistä ja niiden tekimisistä. Varsin feministinen artikkelili olikin. MInäkin tietysti luin sen. Nainen koki, että suurin osa kotitöistä ja näistä meta-töistä jää hänen vastuulleen. Minä olin tietysti asiasta eri mieltä, koska tunsin kyllä tehneeni oman osani.
Sanoin sitten, että laitetaan hommat paperille ylös ja jaetaan ne tasan puoliksi. Siihen paperiin kirjattiin myös niitä minun tekemiäni juttuja. Niitä, jotka naisilta monesti unohtuu. Ei ainoastaan naisen tekemiä.
Näin tehtiin ja miten kävikään. Minun vapaa-aikani lisääntyi. Nyt olisi paljon enemmän aikaa makoilla sohvalla.
Anna esimerkkejä noista sinun tekemistä jutuista, jotka naiselta usein unohtuu. Kiinnostaisi kuulla.
T. Perheenäiti kerrostalostaOsaa et niistä ymmärtäisi, koska elät kerrostalossa. Mutta yritän silti. Autoon liittyviä asioita täällä ei kannata mainita, kun ne ei teille kelpaa. Nehän voi aina teettää muualla. Samalla tavalla, kuin kodin siivouksenkin voi ulkoistaa. Rahalla selviää molemmista eikä omaa aikaa tarvitsisi niihin käyttää.
Sitten mä pääsääntöisesti hoidin kaupassa käynnit ja ruokien tekemisen. Tiedät kyllä kai, millaista hommaa se perheessä on? Onkin muuten helpottanut huomattavasti, kun nyt tarttee hoitaa tuo homma vain joka toinen viikko.
Siivotessani usein pesin myös saunan ja kylppärin kaakeleineen ja lasiseineen. Kalkkitarroja ei laseissa ollut. Tämä jäi naiselta aina huomaamatta.
Lisäksi mä olin aika hyvin kartalla lapsen vaatetilanteesta. Hoitelin lapsen fysioterapia jutut. Neuvolassakin käytiin joskus kahdestaan (tätähän miehen ei palstamammojen mukaan pitäisi kyetä tekemään). Synttärit ja muut juhlatilaisuudet suunniteltiin kimpassa. Meillä ei siis ollut sitä tilanne, mikä näyttää olevan 90% palstamammojen kotona.
Mä tiedän, että nämä jutut ei ole teille yhtään mitään. Mutta minun vapaa-aikani lisääntyi aika paljon, kun kaikki laitettiin oikeasti puoliksi. Kumppani olikin aika yllättynyt tilanteesta.
Miten ihmeessä joltain jää huomaamatta, että joku käy kaupassa ja laittaa ruokaa?? Ei ole kovin uskottava tarina sulla. Tosin saunaa ei kyllä kannata viikottain pestä, joten jos joka siivouksen yhteydessä sen teit, niin ehkä et sitten kuitenkaan siivonnut kovin usein. Mekin tehtiin sellainen työnjakoexcel ja selvisi, että mulle menee kolme kertaa enemmän aikaa kotitöihin kuin miehellä. Mitään ei senkään jälkeen kuitenkaan tapahtunut asian suhteen.
Moni voi pitää ruuanlaittoa,siivousta ja lastenhoitoa itsestäänselvänä ,jos toinen aina on tehnyt ne.Vasta sitten kun ne tekee itse ,huomaa ,mitä ne vaativat.
Bingo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
No juurihan joku tietävä palstamamma valisti, että ei yli 3-vuotiaille. Joten sillä iällä on väliä. Koska palstamamma.
Ai purkkiruoka ei nyt palstamamman lapselle olekaan riittävän hyvää, terveellistä ja ravitsevaa. Missä joku kertoi, että purkkiruokaa annetaan jatkuvasti? Siellähän puhuttiin hätätilasta.
Vilkas mielikuvitus on monesti palstamamman ainoa huvitus.
Ei se kolmevuotias halua syödä muussattua mössöä, jos hän on saanut oikeaa ruokaa. Kasvuiässä oleva syö yllättävän paljon ja lapsi pitää pienestä pitäen opettaa syömään muutakin kuin purkkiruokia. Ne purkkiruuat tulee muuten kalliiksi eikä niissä ole paljon makuvaihtoehtoja. Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella.
Kiitos valistavasta tietoiskusta. Näitäkään juttuja ei ilman sinua olis täällä tajuttu.
"Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella."
Mikä se ratkaisu sitten on, jos itse ei osaa ja valmista ruokaa ei saa antaa?
Ratkaisu on opetella tekemään ruokaa. Koskee myös lapsen isää. Toinen vaihtoehto on palkata kotiin joku kokkaamaan, jos siis tilillä on tarpeeksi katetta. Ruuanlaiton oppii kyllä jokainen.
Mutta lapsihan kuolee nälkään odottaessaan.
Siinä on vuosi aikaa opetella edes keittämään perunaa ja porkkanaa, sitten voi yrittää tehdä puuro. Jos yksin ei uskalla, niin kursseja kyllä löytyy.
Jossittelu on aina kivaa. Jatketaan sitä. Mutta, jos ei osaa, eikä voi lähteä kursille. Mutta purkkiruokaa ei saa tarjota. Miten silloin toimitaan?
Annetaanko purkkiruokaa vai odotetaanko seuraavaa kurssia?
Ei ole sellaista omillaan asuvaa aikuista, joka ei osaa laittaa ruokaa. Ihan jokainen opiskelee koulussa kotitaloutta ainakin vuoden. Keittokirjoja on ollut aina ja netti on täynnä ohjevideoita. Opettelun voi aloittaa heti, kun raskaustesti näyttää plussaa.
Voi kuule. Kyllä niitä on. Nehän on just niitä mieslapsia. Semmosia, joita joka toisella tuntuu kotonaan olevan.
Ne on vaan laiskoja, kyllä ne osaa, jos tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Vain täydellisessä perheessä, täydellinen nainen pystyy tämänkin hoitamaan. Hän pystyy ennakoimaan kaiken ja elämä on aikataulutettu aina neljäksi viikoksi eteenpäin. Aikataulusta ei poiketa ja huuto on karmea, jos näin kuitenkin joku edes yrittää tehdä.
Oikeassa elämässä sen sijaan otetaan joskus vaikka pikainen pano, kun lapsi on kylässä leikkimässä. Silloin ei ehdi tekemään täydellisen naisen vaatimaa ateriakokonaisuutta. Silloin tarjoillaan ihan hyvällä mielellä ja tyytyväisenä koko perheelle nakkeja ja ranuja. Tosin täydellinen nainen ei pikapanoja harrasta. Panot tulevat vasta sitten, kun kaikki muu aikataulutettu on viety loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Vain täydellisessä perheessä, täydellinen nainen pystyy tämänkin hoitamaan. Hän pystyy ennakoimaan kaiken ja elämä on aikataulutettu aina neljäksi viikoksi eteenpäin. Aikataulusta ei poiketa ja huuto on karmea, jos näin kuitenkin joku edes yrittää tehdä.
Oikeassa elämässä sen sijaan otetaan joskus vaikka pikainen pano, kun lapsi on kylässä leikkimässä. Silloin ei ehdi tekemään täydellisen naisen vaatimaa ateriakokonaisuutta. Silloin tarjoillaan ihan hyvällä mielellä ja tyytyväisenä koko perheelle nakkeja ja ranuja. Tosin täydellinen nainen ei pikapanoja harrasta. Panot tulevat vasta sitten, kun kaikki muu aikataulutettu on viety loppuun.
Vois sinua raukkaparkaa. 😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Vain täydellisessä perheessä, täydellinen nainen pystyy tämänkin hoitamaan. Hän pystyy ennakoimaan kaiken ja elämä on aikataulutettu aina neljäksi viikoksi eteenpäin. Aikataulusta ei poiketa ja huuto on karmea, jos näin kuitenkin joku edes yrittää tehdä.
Oikeassa elämässä sen sijaan otetaan joskus vaikka pikainen pano, kun lapsi on kylässä leikkimässä. Silloin ei ehdi tekemään täydellisen naisen vaatimaa ateriakokonaisuutta. Silloin tarjoillaan ihan hyvällä mielellä ja tyytyväisenä koko perheelle nakkeja ja ranuja. Tosin täydellinen nainen ei pikapanoja harrasta. Panot tulevat vasta sitten, kun kaikki muu aikataulutettu on viety loppuun.
Ongelmalliseksi asian tekeekin juuri se, että mies on tarjoillut jo nakki-ranu- menua niin kauan, että sen tarjoaminen ei ole enää terveellistä. Niinpä vaimo keskittyy paikkaamaan tilannetta ja valmistamaan terveellistä ruokaa. Ei seksiä, eikä kukaan voita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Vain täydellisessä perheessä, täydellinen nainen pystyy tämänkin hoitamaan. Hän pystyy ennakoimaan kaiken ja elämä on aikataulutettu aina neljäksi viikoksi eteenpäin. Aikataulusta ei poiketa ja huuto on karmea, jos näin kuitenkin joku edes yrittää tehdä.
Oikeassa elämässä sen sijaan otetaan joskus vaikka pikainen pano, kun lapsi on kylässä leikkimässä. Silloin ei ehdi tekemään täydellisen naisen vaatimaa ateriakokonaisuutta. Silloin tarjoillaan ihan hyvällä mielellä ja tyytyväisenä koko perheelle nakkeja ja ranuja. Tosin täydellinen nainen ei pikapanoja harrasta. Panot tulevat vasta sitten, kun kaikki muu aikataulutettu on viety loppuun.
Eikö mies osaa tehdä puolessa tunnissa mitään muuta ruokaa kuin ranskalaisia ja nakkeja? Siinähän ehtisi vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se hyödyttää vaikka mies olisi Michelin- kokki, jos se ei ymmärrä alkaa ajoissa ruoanlaittoon ja sitten päätyy hätäpäissään nakkeihin ja ranuihin, kun ei vain viitsinyt ennakoida yhtään.
Vain täydellisessä perheessä, täydellinen nainen pystyy tämänkin hoitamaan. Hän pystyy ennakoimaan kaiken ja elämä on aikataulutettu aina neljäksi viikoksi eteenpäin. Aikataulusta ei poiketa ja huuto on karmea, jos näin kuitenkin joku edes yrittää tehdä.
Oikeassa elämässä sen sijaan otetaan joskus vaikka pikainen pano, kun lapsi on kylässä leikkimässä. Silloin ei ehdi tekemään täydellisen naisen vaatimaa ateriakokonaisuutta. Silloin tarjoillaan ihan hyvällä mielellä ja tyytyväisenä koko perheelle nakkeja ja ranuja. Tosin täydellinen nainen ei pikapanoja harrasta. Panot tulevat vasta sitten, kun kaikki muu aikataulutettu on viety loppuun.
Vois sinua raukkaparkaa. 😔
Mitä täällä voivotellaan, mieshän saa. Monelta saaminen loppuu kuin veitsellä leikaten lapsen tullessa elämään mukaan. Sitten kahdesti kuussa ovulaatio kiimassa nainen vaatii miestä suorittamaan velvollisuutensa. Kyllähän te sen tiedätte.
Kyllä mäkin ihan hiton mieluusti tarjoaisin nakkeja ja ranskiksia, jos syynä olisi pikapano. Voi voi.
Jossittelu on aina kivaa. Jatketaan sitä. Mutta, jos ei osaa, eikä voi lähteä kursille. Mutta purkkiruokaa ei saa tarjota. Miten silloin toimitaan?
Annetaanko purkkiruokaa vai odotetaanko seuraavaa kurssia?