Ärsyttää, kun mies on vapaamatkustaja kaikessa perheen yhteisessä
Kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket joudun suunnittelemaan yksin ja järjestämään yksin. Tekee kyllä jonkun yksittäisen helpon asian niistä, jos käskemällä käsken ja annan tarkat ohjeet niin että ei joudu vaivaamaan päätään yhtään, esim että käy keskiviikkona ostamassa joulukuusi, pituus 230 cm, tuuhea, ja laita se ulkovarastoon sulamaan. Osallistuu juhlaan sitten ihan puolivaloilla, on paikalla mutta ei läsnä, istuu jotenkin vähän sivussa ja ei puhu oikein mitään eikä tee mitään. Vaikka lapsia vartenhan ne joulujutut on ja synttäreiden vietot. Ihan kuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua siihen, että lapsi puhaltaa synttärikakkunsa kynttilät tai avaa joululahjat. Viime jouluna söi oman joulupuuronsa olohuoneen sohvalla telkkaria katsoen, minä ja lapset ruokapöydässä. Kuopuksen viime synttäreillä ei ottanut edes kakkua, vaikka tykkää paljon kakuista. Kun räjähdän lopulta tällaisesta käytöksestä, hän loukkaantuu verisesti. Erota hän ei halua ja perheen halusi perustaa, jopa enemmän kuin minä. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (1808)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Erikoinen kommentti tämäkin taas. Lapsella on säännölliset ruoka-ajat eli viisi ateriaa päivässä suunnilleen samoihin aikoihin. Kyse ei ole äidin tunteista tässäkään, mistähän senkin edes keksit. Ja tuo vaippa-asia, miksi se liittyisi äidin tunteisiin jotenkin? Sinulla on vähän liian vilkas mielikuvitus. Äidit katsovat vaipan päältä, että koska se indikaattoriviiva on sininen ja siitä näkee heti että vaippa on märkä ja se vaihdetaan. Sen ollessa keltainen ei vaihdeta, koska vaippa on kuiva. En ole koskaan kuullut äidistä, joka jotenkin tunteidensa mukaan vaihtaisi kuivia vaippoja kuten väität. Outo ajatuskin.
Nykyäänkö teille tarvitaan jo indikaattoriviiva jotta ymmärtäisitte että vaippa pitää vaihtaa? Voi hyvää päivää :D Kaikessa on kyse äidin tunteista, siksihän niitä ongelmnia tuleekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen on aivan turha sanoa mitään minkään juhlien tai muun vastaavan suunnitteluun. Naisella on aina yksi ja ainoa oikea tapa tehdä juhlat ja kaikki siitä poikkeavat ehdotukset ovat vääriä ja tullaan jyräämään.
Minä aloitan juhlien ja ym muun suunnittelun hyvissä ajoin. Kysyn miehen mielipiteitä, tarjoan vaihtoehtoja, päivämääriä. Silloin hän vastaa: en tiedä kumpi on parempi, ihan sama, ihan ok, en jaksa miettiä, niin kai, en pysty sanomaan, en jaksa nyt miettiä. Kysyn monta kertaa.
Koska juhlia varten pitää lyödä joitain asioita kuitenkin lukkoon jossain vaiheessa ja tehdä varauksia ym., että suunnittelu voi jatkua niin minä teen sitten päätöksiä koska miehestä ei tule vastauksia. Tämä kaikki on hänelle ok siihen asti kun juhlat alkavat olla viikon sisällä. Sitten alkaa kiinnostus: Miksi valitsit niin tai näin, tai olisiko pitänyt tehdä noin. Yleensä on jo myöhäistä siinä kohtaa kun mies herää asiaan. Sitten varmaan kokee, ettei ole saanut vaikuttaa asioihin. En välitä, juhlat jäisivät järjestämättä jos jäisin odottelemaaan miehen aktiivisuutta asiassa.
Uskon, että moni nainen tunnistaa tämän kuvion. Mies luulee, että juhlat taiotaan simsalabim ja riittää kun kakku kannetaan pöytään. Elokuvissa saa ehkä kahden päivän varoitusajalla järjestettyä ihanat juhlat upeassa paikassa ja ystävät paikalle ilman sen suurempaa eforttia. Oikeassa elämässä paljon on tehty ennen sitä kun kakku nostetaan pöytään.
Joten kaikki se hössötys mitä nainen tekee juhlien ympärille on ajanhukkaa.
Joo, mun miehen mielestä etukäteen suunnittelu on turhaa stressausta. Minun mielestäni viime tippaan jättäminen on turhaa stressausta. Joku perustavanlaatuinen ero siinä ajattelutavassa? On se kyllä oppinut muutamien juhlien kokemuksella että ei, kaikkea ei kannata jättää viime tippaan, mutta kyllähän se edelleen menee niin että minun pitää patistella ja olla aloitteellinen että jotain tapahtuu. Vähän ärsyttää se toisinaan, mutta taas tämä palsta on osoittanut selvästi että itseasiassa se on aika erinomainen mies kaikin puolin :)
Kyllä syy on muualla jos miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 6 vuotta, on saatu opiskelut hoidettua aikataulussa, töihin on päästy aamuisin, on saatu kilpailutettua sopimukset, käytyä talonäytöillä, vertailtua auto, ostettua ulkomaanmatkat ja niihen liittyvä asiat ajoissa, otettu laina, ja muutenkin kaikki on hoidettu koko ajan niillä varoitusajoilla kuin hoidettava on. On suunniteltu lapsen teko, ja hoidettu kaikki lasta varten valmiiksi. Sitten kun lapsi on päivän ikäinen, niin mies joka on koko elämänsä elänyt normaalisti muka jää sohvannurkkaan eikä pysty ymmärtämään että neuvolaan pitää mennä ensviikon tiistainen klo 14.
Älkää nyt viitsikö. Ainoa asia mikä tuossa muuttuu on se nainen, joka alkaa päsmäröimään, vaatimaan, käskyttämään ja määräilemään sekä kontrolloimaan välittömästi kun penska on pildestä pihalla.
Varsin suorasukaista, mutta todenperäistä kirjoitusta. Alapeukkuja tulossa ja reilusti. Minä puolestani annan virtuaalisen yläfemman. Aina vaan on niin paljon helpompaa syyttää sitä toista.
Mitäpä naiset, jos antaisitte miehen olla sellainen isä kun hän haluaa. Mä sain tämän mahdollisuuden kumppaniltani eikä yksikään neuvolakäynti jäänyt käymättä.
Saako nainen olla "sellainen äiti kuin haluaa"? Vai jääkö hänen kontolleen kaikki työläs lapsen kanssa ja isi noukkii pullasta ne rusinat, jotka sattuu huvittamaan?
No toki! Naisethan suorastaan rakastaa herätä keskellä yötä siivoamaan oksentelevan lapsen sotkuja ja heräämään viikonloppuisin ennen auringonnousua aamuvirkun lapsen kaveriksi. Kaikki neuvolat, hammaslääkärit ja päiväkodin sekä koulun tapaamiset on naisista ihan parasta ajanvietettä. Iskä on ihan huipputyyppi, kun terveellisen aterian sijaan iskä viekin lapsen hampurilaiselle ja antaa aamupalaksi jäätelöä.
Kyllä on taas katkeraa tilitystä.
Onko sinulla miehenä tuommoinen paskakasa, jollaisen kuvan nyt hänestä annat? Nyt miehesi vaikuttaa sellaiselta.
Ei kannata mennä trollin ansaan. Kyseessä lienee sama mieslapsi-teemaa levittävä jankkaaja, joka on ottanut elämäntehtäväkseen keksiä aviomiestä nälviviä tarinoita palstalle.
Tarinat ovat palveluntarjoajalle tietysti kivaa täytettä, mutta yhteiskunnallisesti niiden arvo on negatiivinen pilkkaavan asenteen levittäjänä.Kummasti näissä "miksei isä saa olla sellainen isä kuin haluaa" kukaan ei kerro, että haluaa hoitaa lapsen sairastamiset ja kaikenmaailman vasukeskustelut päiväkodissa. Jonkun pitää vielä pestä, opettaa ja vahtia lapsen hampaanpesutkin, pikku homma, mutta vie tolkuttomasti aikaa ja hermoja. Kenestä isästä tuo on kiva homma?
Sellaiselle vanhemmalle on diagnoosikin joka nauttii siitä että oma lapsi sairastaa.
Varmaan joku tykkää oksennusten siivoamisesta ja yön valvomisesta korvakipuisen lapsen kanssa. Itse en tunne ketään, oletko sinä sellainen?
Pointti meni sinulta ohi korkealta ja kovaa ;)
Ei mennyt. Sinulta meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen isä, kun isä itse haluaa ei tarkoita sitä, että isä on sellainen, mitä lapsi tarvitsee. Tuossakin pitää miettiä ensin lapsen tarpeita eikä aikuisen mielihaluja.
Ja se mitä lapsi tarvitsee, on tietenkin äidin päätös. Luonnollisesti.
Kyllä niistä lapsen tarvitsemista asioista kerrotaan jo synnytyslaitoksella, neuvolassa, päiväkodissa ja koulussa. Ne sisältävät kaiken nukkumisesta ruokailuun ja ulkoiluun ja tuhat muutakin asiaa.
Sinäkin todennäköisesti mietit jotain pipon väriä, kun tosiasiassa kyse on siinäkin siitä, että sininen pipo on ohut puuvillapipo ja punainen paksu villapipo. Sillä on väliä, onko lapsella kuuma vai kylmä, kun lapsi on puettu väärin.
Lapsi tarvitsee mitä tarvitsee. Ei siihen tarvita neuvolaa kertomaan muuta kuin äideille. Normi ihminen tajuaa kyllä että lapsi on ihminen ja tarvitsee sitä mitä ihminen tarvitsee. Nuo ovat simppeleitä asioita, joista sinä naisena teet kokopäivätyön itsellesi, ja myös miehellesi, ja ujutat kaiken maailman kontrolloitavia aisoita noihin yksinkertaisiin asioihin, kuten silmääsi enemmän miellyttävät lakin värit, ja nämä ylimääräiset ovat sellaisia jotka mielestäsi ovat niitä mitä neuvolakin käskee tekemään.
Eli sinun määräämälläsi tavalla, ei niin kuin oikein olisi.
Neuvolassa kerrotaan sitäkin, missä vaiheessa vauvalle aloitetaan D-vitamiinin antaminen ja että ongelmia on helpompi ehkäistä mitä hoitaa. Nuo olisi monelle miehellekin ihmeellistä kuultavaa, jos ne menisi mukaan neuvolaan.
Lapselle pitää opettaa kaikenlaisia asioita ja lapselle pitää lukea ja antaa aikaa. Yksinään jurnottava ihminen ei noita osaa tehdä ellei häntä patistele. Lapsen kasvattaminen aikuiseksi on valtavan iso urakka, sillä lapsi ei kehity itsestään.
Lapsen kasvattaminen ja kasvaminen on normaali ihmiselämään kuuluva prosessi jota ei tarvitse suorittaa.
Olet kyllä ihan pihalla asiasta. Älä hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häipyisitte muualle itkemään, oikeasti myötähäpeä kun aikuinen mies itkee non-stop pillunpuutettaan ketjussa, johon tuo itku ei edes liity.
Mistä näitä huonoja miehiä oikein tulee? Lapsia eivät yhtään osaa ajatella.
Ei mulla ole pillun puutetta ja vaikka olisikin, niin en sitä itkisi. Ei se niin mahtava kapistus ole kuin te kuvittelette ja tosi monille naisilla se onkin ainoa valuutta, mikä on vähän säälittävää.
Ai, minulle seksi nimenomaisesti vakituisen kumppanin kanssa on yksi elämän parhaista asioista. Sitä ei voi korvata millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen isä, kun isä itse haluaa ei tarkoita sitä, että isä on sellainen, mitä lapsi tarvitsee. Tuossakin pitää miettiä ensin lapsen tarpeita eikä aikuisen mielihaluja.
Ja se mitä lapsi tarvitsee, on tietenkin äidin päätös. Luonnollisesti.
Kyllä niistä lapsen tarvitsemista asioista kerrotaan jo synnytyslaitoksella, neuvolassa, päiväkodissa ja koulussa. Ne sisältävät kaiken nukkumisesta ruokailuun ja ulkoiluun ja tuhat muutakin asiaa.
Sinäkin todennäköisesti mietit jotain pipon väriä, kun tosiasiassa kyse on siinäkin siitä, että sininen pipo on ohut puuvillapipo ja punainen paksu villapipo. Sillä on väliä, onko lapsella kuuma vai kylmä, kun lapsi on puettu väärin.
Lapsi tarvitsee mitä tarvitsee. Ei siihen tarvita neuvolaa kertomaan muuta kuin äideille. Normi ihminen tajuaa kyllä että lapsi on ihminen ja tarvitsee sitä mitä ihminen tarvitsee. Nuo ovat simppeleitä asioita, joista sinä naisena teet kokopäivätyön itsellesi, ja myös miehellesi, ja ujutat kaiken maailman kontrolloitavia aisoita noihin yksinkertaisiin asioihin, kuten silmääsi enemmän miellyttävät lakin värit, ja nämä ylimääräiset ovat sellaisia jotka mielestäsi ovat niitä mitä neuvolakin käskee tekemään.
Eli sinun määräämälläsi tavalla, ei niin kuin oikein olisi.
Neuvolassa kerrotaan sitäkin, missä vaiheessa vauvalle aloitetaan D-vitamiinin antaminen ja että ongelmia on helpompi ehkäistä mitä hoitaa. Nuo olisi monelle miehellekin ihmeellistä kuultavaa, jos ne menisi mukaan neuvolaan.
Lapselle pitää opettaa kaikenlaisia asioita ja lapselle pitää lukea ja antaa aikaa. Yksinään jurnottava ihminen ei noita osaa tehdä ellei häntä patistele. Lapsen kasvattaminen aikuiseksi on valtavan iso urakka, sillä lapsi ei kehity itsestään.
Lapsen kasvattaminen ja kasvaminen on normaali ihmiselämään kuuluva prosessi jota ei tarvitse suorittaa.
Kyllä sitä vähän pitää suorittaa, että oma lapsi olisi se tyyppi, joka saa päiväkodissa kivoja kavereita, jolle peruskoulu on yleensä helppoa, joka löytää mielenkiintoisia harrastuksia, joka ei ala hölmöillä teininä kavereiden kanssa, joka pääsee kiinni mieluisiin opintoihin ja menestyy niissä
ja josta kasvaa terve, tasapainoinen ja onnellinen aikuinen.
Loppu ketju näyttää vähän eksyvän aiheesta..... Kyse oli siis perhe ajasta (yhteisestä tekemisestä).
Luulen että mies on saanut kasvatuksen mukaan miehen mallin tai myös todennäköistä että se on hänen luonnettaan. Ei ole kiinnostunut viettämään lapsen/lapsien kanssa aikaa/perheenä. Vaikka halusi lapsia.
Joku ketjussa sanoi että isänsä ei syönyt kakkua mutta isänsa opetti kalastamaan yms. Muita juttuja, hänen isänsä ei ole ap:in kaltainen joka ei osallistu lapsen kanssa olemiseen/yhdessä tekemiseen. Joka ei osallistu mihinkään perheen yhteiseen/lapsen kanssa touhuamiseen. apin mies ei vie lapsiaan kalaan omasta tahdostaan, vain apin sanomana🤔
Kyse ei ole siitä onko introvertti vai ei, apin mies on eristäytynyt lapsiensa elämästä. Eikä toimi läsnä olevana vanhempana. Joka välittäisi luoda lapsille hyviä muistoja ja läheistä suhdetta myös itseensä (isä lapsi suhde).
Ehkä ajattelee että äiti hoitaa jälkikasvun tai sitten ei ole sisäistänyt asiaa niin vain ajattelee että minä minä minä (en halua/en tee/en näe arvoa mm. Lapsen synttäri kakuissa. ) ... Eikä lapsiensa näkökulmasta heidän lapsuuttaan.
Viettikö ap:in mies vieraiden mm. Sukulaisten lasten kanssa aikaa esim. Leikki/hoiti, oli läsnä . Vai puhuiko vain että haluaa omia lapsia, eikä välitä muiden lapsista🤔 miten tuli toimeen vieraiden lasten kanssa?
Siitä näkisi miten suhtautuu lapsiin yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen isä, kun isä itse haluaa ei tarkoita sitä, että isä on sellainen, mitä lapsi tarvitsee. Tuossakin pitää miettiä ensin lapsen tarpeita eikä aikuisen mielihaluja.
Ja se mitä lapsi tarvitsee, on tietenkin äidin päätös. Luonnollisesti.
Loppupelissä se on lasun ratkaisu, riittääkö lapselle esim likaiset vaatteet, huono ilmapiiri kotona ja roskaruoka silloin tällöin.
Minua oikeasti kiinnostaisi, millainen lapsuus on ollut näillä joiden mielestä lapsi on lähinnä tavara joka voidaan laittaa kaappiin 10 vuodeksi ja unohtaa sinne, ilman mitään synttäreitä tai jouluja.
Onko heillä ollut yhtä huonot ja julmat vanhemmat, vai ovatko he vaan narsisteja joilla on ollut hyvä koti, mutta jotka eivät tajua että nyt olisi heidän vuoronsa olla se hyvä vanhempi, joka laittaa lasten edun omansa edelle? Mutta ei ne vastaa, larppaa vaan epäuskottavasti jotakin perhe-elämää, josta heillä ei selvästi ole hajuakaan.
Nuo mainitsemasi asiat ovat niitä jotka äiti määrittelee kaikkien puolesta. Äiti määrittelee milloin vaate on likainen, vaikak se ei kenenkään mjuun mielestä sitä vielä olisi. Äidin mukaan täytyy silti mennä, koska muuten hirveä huuto. Roskaruoka on myös äidin määritelmän vallassa, eli äiti määrää mikä on roskaruokaa, ja mitä ylipäätään saa syödä, sekä lapsi että mies. Huono ilmapiiri tulee tuosta kontrollihormonihirviöstä kotiin, ja senkin äiti määrittelee johtuvan siitä että isä ei tottele äitiä, joten isä pitää vaihtaa.
Tähän pikku tarina tältä aamulta.
Hain eilen tytön koulusta. Vaateet näytti siltä, että tyttö olis ollut maansiirtohommissa. Eipä siinä mitään, leikki on lasten työtä. Pesin vaateet ja laitoin kuivumaan. Äiti sitten sanoi, että huomenna voi panna toiset vaateet. Tämänkin olisin tajunnut ilman erillistä sanomista.
Aamulla sitten puettiin vaateet päälle ja äiti sitten kysyi, miksi ette laita niitä eilisiä vaateita (joo, ne oli kuivat)? Mitä tämmöisessä tilanteessa pitäisi sanoa vai pitäisikö vaan pitää turpansa kiinni? Minä en pitänyt.
Ihme larppaus, ei kukaan täysipäinen pese ainoastaan yhtä vaatekertaa. Kuravaatteista ei larppaajamme ole kai edes kuullut....
Miten surullinen elämä, kun pitää keksi tuollainen ihme satu olemattomalle perheelle, ja keksiä siihen joku ontuva ongelmakin vielä.
Kato kato. Larppaaja prinsessa on paikalla. Joku muuten saattaa kuvitella, että pesukoneeseen ei mahdu kuin takki ja housut. Kysy äidiltäsi hiukan neuvoa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miehille onkin niin vaikea sanoa asioita suoraan? Keskustella, neuvotella ja jopa olla eri mieltä?
Teinityttöni ja hänen kaverinsa lähinnä nahistelevat ja kiistelevät keskenään. He ovat olleet hyvin läheisiä jo pienestä pitäen, puolustavat toisiaan henkeen ja vereen, mutta yhteinen tekeminen ja oleminen on kaukana rauhallisesta. Voi kuvitella, että ongelmia seuraa, jos vakituisen poikaystävän löydettyään kuvittelevat, että pojatkin kestävät sellaista "rakkauden kieltä".
Oikeasti, mietipä sitä että miten se on niin vaikeaa? Miehet ja miehisyys on systemaattisesti ahdistettu nurkkaan huutamalla toksista ja ties mitä vuosikaudet ja sitten ihmetellään, kun ne eivät enää käyttäydy miehisesti. Kuka hullu uskaltaa, kun naiset voivat loukkaantua mistä tahansa pienestä huomautuksesta ja tinderin karkkikauppa on auki sekunnissa, josta voi katsoa seuraavan kyykytettävän. Jos mies ei ole rikas tai satumaisen komea ja haluaa parisuhteen, niin kuten tästäkin langasta voimme päätellä, niin ainoa keino on myötäillä ja olla hiljaa.
Mistä näitä huonoja miehiä oikein tulee? Lapsia eivät yhtään osaa ajatella.
Te synnytätte niitä. Ne perii myös sinun geenejäsi.
Lisäksi saavat kotona virheellisen käsityksen normaalista parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Mahtavat nämä tämän ketjun trollit. Yhden mukaan miehiä ei nappaa olla lasten kanssa, koska enää perheissä ei ole kunnon hierarkiaa, eikä oo motii mihinkään pehmoiluun, kuten kakun syömiseen.
Toinen tietää lastenhoidosta kaiken, ainakin paremmin kuin joku neuvola. Naisten lastenhoitorutiinit on hysteriaa ja kotrollointia. Tämä mies voisi hoitaa kaiken käden käänteessä, niin ruokahuollon kun vaipanvaihdonkin. Olisi kiinnostavaa kuulla, onko hän itse viitsinyt tehdä niitä kertaakaan.
Täällä joku ihmetteli, että mistä mistä paskoja miehiä sikiää. No siihen tarvitaan naisen lisäksi siittäjä. Monenmoiset kelpaavat tähän tehtävään. Joillekin ihan kuka vaan.
Lapsi saa sitten molempien vanhempien geenejä. Kusipäisyysgeenit voivat siis periytyä myös äidiltä. Lapsen synnyttyä äiti sitten tajuaa (tai kuvittelee, nainen voi myös itse muuttua hormoonien riehuessa elimistössä), että mieshän on ihan löysä p.skakasa.
Tämän jälkeen p.skakasaa roikutetaan mukana seuraavat 12 vuotta. Tässä ajassa vanhemmat eivät kosketa toisiaan, eivät hymyile (saati naura), eivät kävele käsi kädessä missään eikä koskaan. Lapset saavat sitten kotoa tällaisen kuvan parisuhteesta. ihan omien vanhempien toimesta.
Näin niitä paskakasoja saadaan aikaiseksi. Ne vaan toistaa kotona opittua kaavaa. Jonka sinä mahdollistat roikottamalla sitä omaa kasaasi.
Mikähän ongelmaan voisi olla ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
No juurihan joku tietävä palstamamma valisti, että ei yli 3-vuotiaille. Joten sillä iällä on väliä. Koska palstamamma.
Ai purkkiruoka ei nyt palstamamman lapselle olekaan riittävän hyvää, terveellistä ja ravitsevaa. Missä joku kertoi, että purkkiruokaa annetaan jatkuvasti? Siellähän puhuttiin hätätilasta.
Vilkas mielikuvitus on monesti palstamamman ainoa huvitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Ne on vauvoille. Ei niitä jotkut 3-10 -vuotiaat syö.
No niinpä onkin. Tätäkään ei kukaan tajuaisi, jos palstamamma sitä nyt kertoisi. Mutta missä kerrottiin lapsen ikä, jolle se ruoka pitäisi antaa?
Mitä väliä lapsen iällä on? Olipa se mikä tahansa, niin lapsi tarvitsee ruokaa. Ja kunnollista eikä mitään eineksiä päivästä toiseen.
No juurihan joku tietävä palstamamma valisti, että ei yli 3-vuotiaille. Joten sillä iällä on väliä. Koska palstamamma.
Ai purkkiruoka ei nyt palstamamman lapselle olekaan riittävän hyvää, terveellistä ja ravitsevaa. Missä joku kertoi, että purkkiruokaa annetaan jatkuvasti? Siellähän puhuttiin hätätilasta.
Vilkas mielikuvitus on monesti palstamamman ainoa huvitus.
Ei se kolmevuotias halua syödä muussattua mössöä, jos hän on saanut oikeaa ruokaa. Kasvuiässä oleva syö yllättävän paljon ja lapsi pitää pienestä pitäen opettaa syömään muutakin kuin purkkiruokia. Ne purkkiruuat tulee muuten kalliiksi eikä niissä ole paljon makuvaihtoehtoja. Jos lapselle ei osaa tehdä ruokaa itse, niin purkkiruuat ei ole ratkaisu, lapsent erveyttäkin kun pitää ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäkö sen määrittelet tai joku toinen nainen, millainen isä saa olla?
Tätä mä juuri tarkoitinkin. Tässä onkin yksi syy siihen, miksi toiset miehet vaan saavat tarpeekseen asioista. Jos asiat aletaan määrittelemään naisen suulla, niin on turhaa ihmetellä, miksi mies ei sitä ja tätä.
Jotain aikuisten mielihaluja. Koskeeko tämä myös äitejä vai ainoastaan miehiä?
Vastatkaapa nyt mammat. Onko ok, jos teidän miehenne alkavat määritellä reunaehtoja teidän äitiydelle, neuvomaan teitä imetyksessä, vaippojen vaihdoissa, lapsen pukemisessa ja muissa asioissa? Ja jos ei ole, niin miksi ei?
Lapselle annetaan ruokaa, kun lapsella on nälkä. Lapselle vaihdetaan vaippa, kun se on likainen. Lapsi puetaan siten, että lapsella on hyvä olla, ei ole kylmä, kuuma tai vaatteet ei ole epämukavia. Vaatteita hankkiessa pitää tarkistaa miten ne pestään. Lapsen riittävästä unesta ja ulkoista täytyy pitää huolta. Millaisia reunaehtoja sinulla on noihin asioihin?
Niin annetaan, kun lapsella on tosiasiassa nälkä, ei silloin kun äidistä TUNTUU että lapsella on nälkä. Sama koskee vaipanvaihtoa, se vaihdetaan kun se on faktana märkä, eikä äidin tunteiden mukaan. Noin isät toimivatkin, ihan kuten kuuluu, mutta kun äiti ei ole saanut määrätä, niin väärinhän se on tehty.
Se ruoka pitää olla valmiina, kun lapsella on nälkä. Ei siinä vaiheessa ruveta meittimään, mitä syödään. Lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja kyllä siinä vanhemmankin elämä helpottuu, kun tietää mitä missä vaiheessa tapahtuu. Sitä päivää voi miettiä nukkumaanmenoajasta taaksepäin, niin tajuaa, miksi jotain pitää tehdä tiettyyn aikaan.
Sitä vaipanvaihtoa ei kannata pitää niin pitkään, että se suorastaan valuu pissaa. Lapsen iho on herkkä ja jos se ehtii hautua punaiseksi, se tekee kipeää lapselle ja on työläs hoitaa kuntoon.
Kyllä te palstamammat olette fantsuja tyyppejä. Noitakaan juttuja ei kukaan muu kun toinen palstanainen olisi tajunnut. Jihuu.
Mä muuten olen löytänyt marketista lastenruokia. Sellaisissa lasipurkeissa. Semmosen kun laittaa mikroon (irroita kansi ensin) tai vesihauteeseen hetkeksi (kannen voi jättää paikoilleen) valmistuu lapsen ateria hyvinkin nopeasti. Hätätila ei siis romahduta päivän aikatauluja eikä rutiineja.
Joopa joo. Se hätilanne ainakin meillä tuntui tulevan aina silloin, kun mies oli puikoissa ja lapsille syötettiin silloin ranuja ja makkaraa. Mä olin sitten se tylsä mutsi, joka antoi tavallista kotiruokaa ja katsoi, että kasviksiakin oli tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Loppu ketju näyttää vähän eksyvän aiheesta..... Kyse oli siis perhe ajasta (yhteisestä tekemisestä).
Luulen että mies on saanut kasvatuksen mukaan miehen mallin tai myös todennäköistä että se on hänen luonnettaan. Ei ole kiinnostunut viettämään lapsen/lapsien kanssa aikaa/perheenä. Vaikka halusi lapsia.
Joku ketjussa sanoi että isänsä ei syönyt kakkua mutta isänsa opetti kalastamaan yms. Muita juttuja, hänen isänsä ei ole ap:in kaltainen joka ei osallistu lapsen kanssa olemiseen/yhdessä tekemiseen. Joka ei osallistu mihinkään perheen yhteiseen/lapsen kanssa touhuamiseen. apin mies ei vie lapsiaan kalaan omasta tahdostaan, vain apin sanomana🤔
Kyse ei ole siitä onko introvertti vai ei, apin mies on eristäytynyt lapsiensa elämästä. Eikä toimi läsnä olevana vanhempana. Joka välittäisi luoda lapsille hyviä muistoja ja läheistä suhdetta myös itseensä (isä lapsi suhde).
Ehkä ajattelee että äiti hoitaa jälkikasvun tai sitten ei ole sisäistänyt asiaa niin vain ajattelee että minä minä minä (en halua/en tee/en näe arvoa mm. Lapsen synttäri kakuissa. ) ... Eikä lapsiensa näkökulmasta heidän lapsuuttaan.
Viettikö ap:in mies vieraiden mm. Sukulaisten lasten kanssa aikaa esim. Leikki/hoiti, oli läsnä . Vai puhuiko vain että haluaa omia lapsia, eikä välitä muiden lapsista🤔 miten tuli toimeen vieraiden lasten kanssa?
Siitä näkisi miten suhtautuu lapsiin yleisesti.
Tuo sukulaislasten kanssa touhuaminen ei välttämättä indikoi mitään. Munkin ex oli haka lasten kanssa, mutta kun vaadittiin muutakin kuin leikittämistä ja hyvää tyyppiä niin ei löytynyt vastuunkantokykyä. Ei puhettakaan yösyötöistä, sairaan lapsen kanssa kotiin jäämisestä tai ylipäätään mistään -ei niin mukavasta- lapsiperheen arkeen liittyvästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen isä, kun isä itse haluaa ei tarkoita sitä, että isä on sellainen, mitä lapsi tarvitsee. Tuossakin pitää miettiä ensin lapsen tarpeita eikä aikuisen mielihaluja.
Ja se mitä lapsi tarvitsee, on tietenkin äidin päätös. Luonnollisesti.
Onhan se, jos isä ei ole viitsinyt ottaa selvää.
Ja vaikka olisikin. Äiti päättää minkälaisen isän lapsi tarvitsee ja siksi varmasti moni mies tunteekin riittämättömyyttä. Ketju lukkoon.
Jos valittavana on lapsesta huolehtiva ja lapsen kanssa aikaa viettävä mies tai omat juttunsa etusijalle laittava mies, niin kumpi sinun mielestä on parempi isä?
No miksi sitten valitsit sen huonon? Peiliinkatsomisen paikka.
Ei kukaan valitse tietoisesti huonoa kumppania. Isästä ei vaan tiedä onko se hyvä isä ennen kuin lapsi on olemassa. Puhe on halpaa, mutta oletus on kuitenkin että lupaukset pidetään. Vätykset eivät sitten pidä ja joutavat luiskaan.
Ja äidit ovat tietenkin aina hyviä, niinhän se oikeuslaitoskin päättää. Tässähän se nyky-yhteiskunta pähkinänkuoressa: nainen ja vähemmistöt hyvä ja jalustalle nostettava, valkoinen mies paha ja potkittava.
Mihin perustat yleistyksesi? Jotenkin surullista, että täällä huudetaan miesvihaa, jota itse lietsotaan ja paisutellaan. Ei ole naisten vika, että joku mies itse sitä täällä viljelee.
Eihän kukaan ukko ole niin tyhmä, jotta viljelisi miesvihaa. Hulluahan se olis. Mutta naisvihaa kylläkin. Sitä me vijlellään. Haukutaan femakoiksi, lepakoiksi, pihtareiksi, palstamammoiksi ja moneksi muuksikin. Koska se saa teidän verenpaineet nousemaan. Lähdette ihan liian helposti leikkiin mukaan. Ja me nauretaan poppareita syöden.
Ei kuulosta aikuisen miehen touhulta. Oletko tuollainen mieslapsi, joista tässäkin ketjussa on ollut puhetta?
PS: Osasitko tehdä popparisi ihan itse, vai huusitko äitimuorin apuun?
Ei täällä kukaan aikuinen kirjottele. Et sinäkään. Olen kasvanut kahden naisen kasvattamana. Johtuukohan ongelmani siitä?
ps. poppareita saa kaupasta ihan valmiina.
Isätön lapsi sinäkin, kuinka yllättävää. Missä ne osallistuvat, hyvät isät ovat? Itselläni oli sellainen, mutta aika harvinaisia taitavat olla.
Pointti meni sinulta ohi korkealta ja kovaa ;)