Lue keskustelun säännöt.
Mitä koirarotua suosittelette
Noin viisikymppisellä 15-vuotiaan lapsen vanhemmalle. Asuntona kolmio kaupungissa. Koiria ollut lapsuudesta asti, omina terreristä rescue-koiran kautta saksanpaimenkoiraan. Kaikki kanssa meni hyvin koko näiden eliniän ajan.
Harkinnassa oli aiemmin bullterrieri, mutta olen luopunut ajatuksesta näiden kaikkien koirahyöykkäysten vuoksi. En halua koiraa, jolla voi napsahtaa, ja tämä tappaa toisen koiran. Koira saa olla suhtaktiivinen, tykkään tehdä pidempiäkin lenkkejä metsässä. Koulutettavuuden ei tarvi olla helpoin mahdollinen, mutta ei turhan haastavakaan. Koko mielellään keskikokoinen, ehkä 15-35kg painoltaan. Turkin hoidettavuudella ei niin väliä. Mieluiten vähähaukkuinen kerrostalossa asumisen vuoksi. Vahtivietillä ei niin väliä. Metsästysviettiä ei saisi olla.
Tiedän, ettei näin koiraa valita, mutta ajattelin jos tätä kautta tulisi uusia ideoita. Edellisen koiran poismenoata on nyt kaksi vuotta, koen että nyt olisi aika uudelle koiralle. Olen vastuuntuntoinen koiranomistaja, ja panostan koiran tapakoulutukseen.
Kommentit (1103)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää tuoko niitä rescue-piskejä levittämään tautejaan ja loisiaan Suomeen. Vaikka yhdistykset väittää tekevänsä terveystarkastukset jne, niin ne jää silti monesti tekemättä. Kaikki riskit ei edes näy pikaisessa tarkastuksessa. Jotain rajaa.
Rotukoiran ottamisessa ei ole mitään väärää. Silloin ainakin tietää mitä saa ja kun valitsee kasvattajan huolella ja käy katsomassa hänen kotonaan tiloja, ei tule tukeneeksi pentutehtailua.
Villakoira sopii kerrostaloon, ei ole vaikea koulutettava, ei ole yleensä aggressiivinen. Ei vaadi valtavasti aktiviteettia ja turkkihan on mitä helpoin - trimmaaja hoitaa.
Villakoira olis paras melkein kaikille kaupunkilaisille, mutta ihmiset ottaa tosi usein ihan väärän koiran omiin kykyihin ja aktiivisuuteen nähden.
Vierailija kirjoitti:
Älkää tuoko niitä rescue-piskejä levittämään tautejaan ja loisiaan Suomeen. Vaikka yhdistykset väittää tekevänsä terveystarkastukset jne, niin ne jää silti monesti tekemättä. Kaikki riskit ei edes näy pikaisessa tarkastuksessa. Jotain rajaa.
Rotukoiran ottamisessa ei ole mitään väärää. Silloin ainakin tietää mitä saa ja kun valitsee kasvattajan huolella ja käy katsomassa hänen kotonaan tiloja, ei tule tukeneeksi pentutehtailua.
Tietää mitä saa 😂
Joo onhan se kiva tietää varmasti että koira on jalostettu elämän irvikuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää tuoko niitä rescue-piskejä levittämään tautejaan ja loisiaan Suomeen. Vaikka yhdistykset väittää tekevänsä terveystarkastukset jne, niin ne jää silti monesti tekemättä. Kaikki riskit ei edes näy pikaisessa tarkastuksessa. Jotain rajaa.
Rotukoiran ottamisessa ei ole mitään väärää. Silloin ainakin tietää mitä saa ja kun valitsee kasvattajan huolella ja käy katsomassa hänen kotonaan tiloja, ei tule tukeneeksi pentutehtailua.
Tietää mitä saa 😂
Joo onhan se kiva tietää varmasti että koira on jalostettu elämän irvikuva.
Niin tietää. 😉 Rotukoirista tiedetään hyvin tarkkaan, mitä ongelmia niille voi tulla, joten niitä voi ennaltaehkäistä esim. tietyllä ravinnolla. Sekarotuisilla on ihan ne samat ongelmat, mutta niistä vain et tiedä ennakolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin kultainennoutaja. Kilttejä, miellyttämisenhaluisia ja suhteellisen helppo kouluttaa. Jotkut jopa ihan fiksujakin.
Sotkuahan ne aiheuttaa: hiekkaa, kuraa, karvaa ja kuolaa aivan joka paikassa seuraavat yli 10 vuotta. Vaikka tämä nyt taitaa olla minkä tahansa isomman koiran kohdalla sama.
Pentua ostaessa kannattaa ottaa selvää vanhemmista ja niiden lonkkien kunnosta (onko annettu tiedoksi A, B, C vai jopa D lonkat). Jos lonkat on kehnot, ei koiran elämä tule loppuvaiheessa olemaan kovin kivutonta. Noutajilla kun lonkkavaivat on rotusairaus, kuten myös luppakorvien takia korvatulehdukset. Näitä on meidän kultsulla ollut koko 12v ikänsä.
Kultsut ja labbikset haisee, kuolaa ja karvaa ja on liian isoja, eli kaipaa tosi paljon aktiviteettia. Lisäksi suurin osa on loputtoman ahneita pakkomielteeksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Villakoira sopii kerrostaloon, ei ole vaikea koulutettava, ei ole yleensä aggressiivinen. Ei vaadi valtavasti aktiviteettia ja turkkihan on mitä helpoin - trimmaaja hoitaa.
Villakoira olis paras melkein kaikille kaupunkilaisille, mutta ihmiset ottaa tosi usein ihan väärän koiran omiin kykyihin ja aktiivisuuteen nähden.
Villakoiraa suosittelisin itsekin. Aivan järjetöntä, että ihmiset ottaa kaupunkiin ja kerrostaloon haukkuherkkiä ja agressiivisia koiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Villakoira sopii kerrostaloon, ei ole vaikea koulutettava, ei ole yleensä aggressiivinen. Ei vaadi valtavasti aktiviteettia ja turkkihan on mitä helpoin - trimmaaja hoitaa.
Villakoira olis paras melkein kaikille kaupunkilaisille, mutta ihmiset ottaa tosi usein ihan väärän koiran omiin kykyihin ja aktiivisuuteen nähden.
Villakoiraa suosittelisin itsekin. Aivan järjetöntä, että ihmiset ottaa kaupunkiin ja kerrostaloon haukkuherkkiä ja agressiivisia koiria.
Ja mikä parasta, villakoirasta ei lähde karvaa! Ihmiset joilla ei ole ollut eläimiä ei monesti edes tajua, miten rassaavaa se ikuinen karvojen siivoaminen ~joka paikasta~ on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää tuoko niitä rescue-piskejä levittämään tautejaan ja loisiaan Suomeen. Vaikka yhdistykset väittää tekevänsä terveystarkastukset jne, niin ne jää silti monesti tekemättä. Kaikki riskit ei edes näy pikaisessa tarkastuksessa. Jotain rajaa.
Rotukoiran ottamisessa ei ole mitään väärää. Silloin ainakin tietää mitä saa ja kun valitsee kasvattajan huolella ja käy katsomassa hänen kotonaan tiloja, ei tule tukeneeksi pentutehtailua.
Tämän takia suomessa ollut rescue, tai oikeastaan kodinvaihtaja. Silloin yleensä saa mitä tilaa, kodinvaihtaja voi olla rotukoira tai seropi. Taustat pitää tietää mahdollisimman hyvin tosin.
Vierailija kirjoitti:
Kultsut ja labbikset haisee, kuolaa ja karvaa ja on liian isoja, eli kaipaa tosi paljon aktiviteettia. Lisäksi suurin osa on loputtoman ahneita pakkomielteeksi asti.
Kaikki koirat haisee. Ei koiraa voi ottaa ajatuksella, ettei tämä ole likainen eläin. Kaikki koirat ovat sitä, jopa villakoira(elin 15 vuotta sellaisen kanssa, joten kokemusta on). Itse ottaisin isovillakoiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultsut ja labbikset haisee, kuolaa ja karvaa ja on liian isoja, eli kaipaa tosi paljon aktiviteettia. Lisäksi suurin osa on loputtoman ahneita pakkomielteeksi asti.
Kaikki koirat haisee. Ei koiraa voi ottaa ajatuksella, ettei tämä ole likainen eläin. Kaikki koirat ovat sitä, jopa villakoira(elin 15 vuotta sellaisen kanssa, joten kokemusta on). Itse ottaisin isovillakoiran.
No ei muuten haise ja eläimet yleisesti ottaen pitää itsensä puhtaana. Tietenkin tassuja pitää välillä pyyhkiä lenkin jälkeen jne. Mutta kultsut kyllä haisee. Hajun takia en ole koskaan ottanut sen rotuista koiraa, jolla naamanahka roikkuu yhtään, ne haisee kaikki, mutta kultsut erityisesti. Myös niiden turkki erittää jotain haisevaa.
Näillä samoilla spekseillä olen itse ajatellut dalmatialaista. Sopii myös moneen harrastukseen, jos sellaiseen haluaa koiran kanssa lähteä.
Tuo testi antoi mulle ykköseksi saksanpaimenkoiran, mutta joku hämää siinä rotukuvauksessa... Ehkä kuitenkin itse haen enemmän seurakoiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultsut ja labbikset haisee, kuolaa ja karvaa ja on liian isoja, eli kaipaa tosi paljon aktiviteettia. Lisäksi suurin osa on loputtoman ahneita pakkomielteeksi asti.
Kaikki koirat haisee. Ei koiraa voi ottaa ajatuksella, ettei tämä ole likainen eläin. Kaikki koirat ovat sitä, jopa villakoira(elin 15 vuotta sellaisen kanssa, joten kokemusta on). Itse ottaisin isovillakoiran.
No ei muuten haise ja eläimet yleisesti ottaen pitää itsensä puhtaana. Tietenkin tassuja pitää välillä pyyhkiä lenkin jälkeen jne. Mutta kultsut kyllä haisee. Hajun takia en ole koskaan ottanut sen rotuista koiraa, jolla naamanahka roikkuu yhtään, ne haisee kaikki, mutta kultsut erityisesti. Myös niiden turkki erittää jotain haisevaa.
Virkistävä poikkeus on belgian paimenkoira tervueren. Se ei haise. Se tuoksuu. Nimittäin hyvälle.
Sillä on niskassa joku hormoonikohta, joka erittää suoranaista parfyymin tuoksua, kun koiralla on oikein miellyttävä olotila. Sen turkki on myös hyvin ilmava. Ja luonnehan on aivan ihana
En tiedä koskeeko se myös uroksia, meillä tämä ihanantuoksuinen belggari oli narttu.
Monet koirat haisee koiralle. Sitä en pidä pahana hajuna, se on koiran haju.
Joittenkin koirien hengitys haisee, silloin pitäisi käydä eläinlääkärillä tutkimassa mistä se johtuu. Se ei ole normaalia.
Riippuu ihan ihmisen persoonasta,Jos olet herkkä ja tunteellinen niin pieni villakoira onsun rotu.Villakoirat ovat älykkäitä ja herkkiä. Jos tykkäät kivasta ja viisaasta koirasta joka tykkää vähän tehdä temppujakin niin snautseri on sun rotu. Ja jos metsästät niin varmaan tiedätkin.Kettuterrieri on myös ihana mutta se suuttuu helposti vaikka on muuten kiva ja viisas rotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultsut ja labbikset haisee, kuolaa ja karvaa ja on liian isoja, eli kaipaa tosi paljon aktiviteettia. Lisäksi suurin osa on loputtoman ahneita pakkomielteeksi asti.
Kaikki koirat haisee. Ei koiraa voi ottaa ajatuksella, ettei tämä ole likainen eläin. Kaikki koirat ovat sitä, jopa villakoira(elin 15 vuotta sellaisen kanssa, joten kokemusta on). Itse ottaisin isovillakoiran.
No ei muuten haise ja eläimet yleisesti ottaen pitää itsensä puhtaana. Tietenkin tassuja pitää välillä pyyhkiä lenkin jälkeen jne. Mutta kultsut kyllä haisee. Hajun takia en ole koskaan ottanut sen rotuista koiraa, jolla naamanahka roikkuu yhtään, ne haisee kaikki, mutta kultsut erityisesti. Myös niiden turkki erittää jotain haisevaa.
Virkistävä poikkeus on belgian paimenkoira tervueren. Se ei haise. Se tuoksuu. Nimittäin hyvälle.
Sillä on niskassa joku hormoonikohta, joka erittää suoranaista parfyymin tuoksua, kun koiralla on oikein miellyttävä olotila. Sen turkki on myös hyvin ilmava. Ja luonnehan on aivan ihana
En tiedä koskeeko se myös uroksia, meillä tämä ihanantuoksuinen belggari oli narttu.
Monet koirat haisee koiralle. Sitä en pidä pahana hajuna, se on koiran haju.
Joittenkin koirien hengitys haisee, silloin pitäisi käydä eläinlääkärillä tutkimassa mistä se johtuu. Se ei ole normaalia.
Belgianpaimenkoirat on upeita koiria, todella upeita.
Taitavat vaan olla liian teräviä ja vaikeita peruspulliaiselle?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisen persoonasta,Jos olet herkkä ja tunteellinen niin pieni villakoira onsun rotu.Villakoirat ovat älykkäitä ja herkkiä. Jos tykkäät kivasta ja viisaasta koirasta joka tykkää vähän tehdä temppujakin niin snautseri on sun rotu. Ja jos metsästät niin varmaan tiedätkin.Kettuterrieri on myös ihana mutta se suuttuu helposti vaikka on muuten kiva ja viisas rotu.
Ja juuri näiden stereotypioiden takia ihmiset ottaa itselleen aivan vääriä koiria. Villakoira käy melkein kenelle vain, ei tarvitse todellakaan olla "herkkä ja tunteellinen". Näiden mielikuvien takia harva mies haluaa villiksen, vaikka se sopisi ominaisuuksiensa puolesta heille miten hyvin. Villakoiria on käytetty todella paljon esim. sirkuskoirina, joten niiltä sujuu mikä vain temppuilu. Oppivat nopeasti ja ovat älykkäitä.
Snautseri on jo kovempi. Isoimmalla on paljon terveysongelmia. En tiedä mistä keksit nuo kettuterrierin ominaisuudet. Varmaan ihan omasta päästäsi. Se on metsästyskoira jolla on vietit tallella. Vaatii paljon hyvin aktiviteettia. On oppivainen, mutta vielä asteen snautseria kovempi. Ei toki todellakaan mikään kovin koirarotu, mutta en ainakaan ekaksi koiraksi suosittelisi.
Suursnautseri on upea koira, kerrostaloon varmaan liian iso. Kultsi jo haju ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Berninpaimenkoira taitaa olla liian iso? Niillä on kyllä ihan mahtava luonne, ja niiden kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Samalla ovat kunnon terapiakoiria.
Ja sairaita....
Koirat on niin ylijalostettuja, että ensimmäisen kriteerin pitää olla terveys. Ja sama pätee myös sekarotuisiin, niistä ei vaan voi tietää, mitä kaikkea vikaa niissä on.
Sopusuhtainen ja normaalin näköinen rotu on yleensä (ei aina) suht terve. Ei ylipitkiä tai lyhyitä selkiä tai jalkoja, ei valtavaa kokoa tai minikokoa. Kaikki doodlet on riskivalintoja, tosi monella on hyvin ongelmallinen luonne ja turkki on todella hankala, tumppaantuu kuin huopa.
Aktiivisuus on tosi tärkeä kriteeri myös. Jos ei aio harrastaa eikä hirveästi liikkua koiran kanssa, silloin ei voi ottaa sitä aktiivisinta rotua vaikka se oliskin omasta mielestä kivoimman näköinen.
Valinnan pitää lähteä koiran parhaasta, ei ihmisen.