Onko lähihoitajan koulutus oikeasti niin nolo?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Älä höpötä.

Toisekseen lähihoitaja on oman alansa asiantuntija esim vanhusten palveluissa. Olen itse sh ja tein sijaisuuden palvelutalossa, opin lähihoitajilta käsittämättömän määrän asioita jotka eivät ikinä ole käyneet itsellä edes mielessä, mitä vanhuksiin tulee. Kuitenkin pääasiassa olen vuodeosastoilla työskennellyt. Hyvin mieltä avartava kokemus oli.

No katoppa mitä ihmiset on mieltä maatalousyrittäjistä. Muistan ne keskustelut 2015 kun tuli pakotteet ja vastapakotteet, samana vuonna myös tuet myöhästyi yli puolella vuodella. Tietysti yksi hyvä vaihtoehto olisi että tuet poistettaisiin ja viljelijät itse hinnottelisivat tuotteet millä myyvät raaka-aineet teollisuuteen. Voin kertoa että tulisi ikävä kahden euroa leipäpusseja ja euron maitopurkkia. :DD

No en ole moneen vuoteen enää utareita pessyt, ei lyö leiville se orjatyö. Viljelkää itse ruokanne.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Myös lääkehoito, pistokset, katetrin ja ruokintaletkun laittamiset yms. kuuluvat koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa lähäriopiskelijoista ei meinaa selvitä "lääkelaskuista" jotka ovat yksinkertaista ala-astematikkaa. Tämä kertoo lähäreistä aika paljon. Varsinkin jos miettii, että samanikäiset lukiolaiset ratkovat differentiaali- ja intergraalilaskentaa ym.

Justiinsa. Lukiopohjainen läjihoitajakoulu 20v sitten: kaksi läpäisi lääkelaskut ensimmäisellä kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Päiväkodeissa on paljon työntekijöitä jotka eivät koskaan ole käyneet mitään lapsenpukemis- ja pyllynpesukoulua, mutta osaavat silti tehdä em. toimenpiteet.

Ihmisillä on erilaisia oppimisvalmiuksia. Osa tarvitsee enemmän ohjausta kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Älä höpötä.

Toisekseen lähihoitaja on oman alansa asiantuntija esim vanhusten palveluissa. Olen itse sh ja tein sijaisuuden palvelutalossa, opin lähihoitajilta käsittämättömän määrän asioita jotka eivät ikinä ole käyneet itsellä edes mielessä, mitä vanhuksiin tulee. Kuitenkin pääasiassa olen vuodeosastoilla työskennellyt. Hyvin mieltä avartava kokemus oli.

Sekoitat termit asiantuntija ja ammattilainen.

Vaatii lihaskuntoa kirjoitti:

Kannattaa jumpat vatsa ja selkä lihaksi siinä joutuu olemaan puolikumarassa asennossa nostaa kumartaa hoitaa kumarassa ja vaihtaa lakanaa pestä ja laittaa tossua jalkaan selkä lihakset kunnossa.

Meillä oli kuule Suomen kielen tuntejakin. Kannattaisiko sinunkin opiskella? Vaikkapa iltalukiossa.

Hoitaja auttaa aina kirjoitti:

Sama ammatti kuin ennen oli apuhoitaja nimitykset vain vaihtuu aina ja laitos apulainen on laitoshuoltaja nykyään on niin monia nimityksiä hoitaja sanalle monia liitteitä.

Apuhoitajat on jo kaikki eläkeikäisiä. Koulutus oli 8kk. Se suoritettiin työssä oppimalla.

Kyllä heidät nimitettiin lähihoitajiksi, se on totta.

Lähärikoulutus on 3vuotta. Meillä sairaalassa oli jokunen apuhoitajakurssin käynyt. Heillä ei ollut lääke- ja pistoslupia. Myös vaativat painehaavat hoiti lähäri tai sairaanhoitaja.

Varmaan työpaikkakohtaisia eroja oli. Varsinkin yksityisellä puolella. Kunnalla oli tarkkaa.

Hyviä työntekijöitä olivat kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

Lähihoitajat keksittiin vasta 1990-luvulla. Hoitoalaa taas on ollut Suomessakin jo satoja vuosia.

Lähihoitajaa ennen opiskeltiin perushoitajiksi ja sitä ennen apuhoitajiksi. Eli vaikka lähihoitaja -nimike on uusi, ei itse työtehdävä ole uusi. Nimike vain on muuttunut. 

Ei pidä paikkaansa. Lähihoitajia kun alettiin kouluttaa, entistä perushoitajan ammattia muutettiin samalla sosiaalipainotteisemmaksi. Sittemmin lh:n ammatista on kyllä tullut vähemmän sosiaalipainotteinen.

Lähihoitajan piti alunperin olla sellainen, jolla olisi aikaa myös sosiaaliseen kanssakäymiseen potilaan tai asukkaan kanssa. Toisin kävi. Nyt koitetaan samaa hoiva-avustajilla. Ja suuntaus on sama. Kaikki tekevät käytännön tasolla perushoitotyötä. Ja jos joku hoitaa se

n sosiaalipuolen, se on joku vapaa-ajan ohjaaja tai talon ulkopuolelta tuleva henkilökohtainen avustaja.

Koulutus muutui , siinä voi lähihoitajan nimikkeellä valita eri suuntautumisalan lopuksi . Lastenhoito , påihdetyö,

,vanhustyö , sairaanhoito , jne...Itse olen valmistunut 27v. sitten , en tiedä onko jotkut nimikkeet muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä työntekijöitä olivat kuitenkin.

Ajat ovat erilaiset. Nykyään pyllynpyyhkijänkin on oltava maisteri ainakin ns. varhaiskasvatuslaitoksissa. Heti alkaa valitus, jos tilalle tarjotaan pikakoulutettuja työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä työntekijöitä olivat kuitenkin.

Ajat ovat erilaiset. Nykyään pyllynpyyhkijänkin on oltava maisteri ainakin ns. varhaiskasvatuslaitoksissa. Heti alkaa valitus, jos tilalle tarjotaan pikakoulutettuja työntekijöitä.

Päiväkodin johtaja on yleensä maisteri, ei hän ehdi lapsia hoitaa. Kandin tutkinto on VAKA-opettajilla. (Kamala sanahirviö muuten)

Vierailija kirjoitti:

Työkkäri ohjaa yleensä lähäreiksi ne jotka eivät muualle pääse. Siksi lähäreissä on paljon entisiä syrjäytyneitä. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on todella helppo koulutus joka samalla työllistää hyvin.

No ei todellakaan ole mikään helppo koulutus, ei ehkä älyllisesti niin haastava mutta emotionaalisesti sitäkin enemmän kun pitää jo opiskeluaikana kohdata erilaisia asiakasryhmiä ja eläytyä heidän tarpeisiinsa ja monesti todella rankkoihinkin elämänkohtaloihin. Asenteesi on väheksyvä niin lähihoitajia kuin syrjäytyneitäkin kohtaan. Juuri syrjäytyneitä voi tulla parhaita hoitajia koska heidän empatiakykynsä on kehittynyt omien ongelmien kohtaamisen kautta. Samaa ei voi sanoa sinusta. Et sopisi hoitoalalle epäempaattisen asenteesi takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

Lähihoitajat keksittiin vasta 1990-luvulla. Hoitoalaa taas on ollut Suomessakin jo satoja vuosia.

Lähihoitajaa ennen opiskeltiin perushoitajiksi ja sitä ennen apuhoitajiksi. Eli vaikka lähihoitaja -nimike on uusi, ei itse työtehdävä ole uusi. Nimike vain on muuttunut. 

Ei pidä paikkaansa. Lähihoitajia kun alettiin kouluttaa, entistä perushoitajan ammattia muutettiin samalla sosiaalipainotteisemmaksi. Sittemmin lh:n ammatista on kyllä tullut vähemmän sosiaalipainotteinen.

Lähihoitajan piti alunperin olla sellainen, jolla olisi aikaa myös sosiaaliseen kanssakäymiseen potilaan tai asukkaan kanssa. Toisin kävi. Nyt koitetaan samaa hoiva-avustajilla. Ja suuntaus on sama. Kaikki tekevät käytännön tasolla perushoitotyötä. Ja jos joku hoitaa sen sosiaalipuolen, se on joku vapaa-ajan ohjaaja tai talon ulkopuolelta tuleva henkilökohtainen avustaja.

Itseasiassa silloin, kun oli vielä perushoitajien koulutus, nämä opiskelivat nimenomaan terveydenhuoltoalalle. Ja esimerkiksi lastenhoitajakoulutus oli erikseen (nämä saattoivat toimia joko sairaaloissa tai päiväkodeissa). Sosiaalipuolelle koulutettiin myös kodinhoitajia, jotka taas eivät työskennelleet sairaaloissa. 

Aiempi kommenttini oli henkilölle, joka kirjoitti lähihoitajakoulutuksen alkaneen vasta 1990-luvulla ja että hoitoalaa oli sitä ennenkin. Valmistuin itse sairaanhoitajaksi 1986 ja tosiaa hoitoalaa oli jo silloin, mutta ei kaikilla ollut sairaanhoitajann koulutusta vaan oli myös perushoitajia tai aiemman apuhoitajan koulutuksen suorittaneita. Lähihoitajakoulutuksessa tosiaan yhdistettiin sekä sosiaali- että terveydenhuolto, mutta hoitoalan ammattikoulupohjaisia tutkintoja oli jo ennen lähihoitajakoulutustakin. 

Itse opiskelin 11 v sitten lähäriksi. Meillä oli aika tiukat pääsyvaatimukset ja silloin ei ollut edes mitenkään itsestäänselvää, että pääsee sisään. Onneksi tuo työkkärin aivopierukokeilu siitä, että kaikki kynnelle kykenevät tungetaan lähärikouluun kuopattiin vähin äänin. Hoitoala on vaativa ala.

Vierailija kirjoitti:

Pyllynpesua on työ. Koulutus päivähoitoa.

Et selvästikään tiedä mitään lähihoitajan työstä ja koulutuksesta.

Kyllä se nolous on sen arvostelijan korvien välissä. Tuollaiset saa jättää omaan arvoonsa.

Itse opiskelin lähihoitajaksi koska halusin hoitoalalle.  Lukion jälkeen hain sairaanhoitajan koulutukseen johon en päässyt, lähellä kyllä oli. Lähdin sitten opiskelemaan lähihoitajaksi ja koska koulutus kesti vain kaksi vuotta niin ajattelin käydä sen kokonaan enkä hakea seuraavassa yhteishaussa sairaanhoitajan koulutukseen ja jättää amis kesken. Kun valmistuin lähihoitajaksi, niin halusin tehdä töitä ja sitä teinkin monta vuotta. Nyt opiskelen töiden ohessa sairaanhoitajaksi. Aloitan pian tekemään avoimen yliopiston kursseja ja haaveissa siintää yliopisto-opinnot.

Todella lapsellista väittää, että lähihoitajaksi kouluttaudutaan vain siksi, että ei päässyt muualle. Pitäisi aikuisten ihmisten tajuta, että on paljon ihmisiä jotka haluaa hoitoalalle. Jotkut haluaa sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi ja silloin pitää olla pohjalla lukio tai jokin amiskoulutus. Jos pohjalla lähihoitajan koulutus, niin kyllä se on hyödyllisempi kuin lukio. 

Jotkut luulee, että lähihoitajan työ on vain jotakin mummojen pyllyen pesua, mutta se on paljon muutakin. Itse olen töissä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa. Kyllä, on myös sitä pyllynpesua, mutta on myös lääkehoitoa, hoitosuunnitelmien päivittämistä ja hoitopalaverien pitämistä läheisten kanssa, verenpaineen yms. mittaamiset. Iltaisin ja viikonloppuisin meillä ei ole sairaanhoitaja paikalla, joten me lähihoitajat sen katsomme pitääkö asukas laittaa päivystykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Itse opiskelin 11 v sitten lähäriksi. Meillä oli aika tiukat pääsyvaatimukset ja silloin ei ollut edes mitenkään itsestäänselvää, että pääsee sisään. Onneksi tuo työkkärin aivopierukokeilu siitä, että kaikki kynnelle kykenevät tungetaan lähärikouluun kuopattiin vähin äänin. Hoitoala on vaativa ala.

Mikä sitten nykyään on se ei-vaativa ala mihin työttömät ohjataan? Vai onko tarkoitus, että työttömät vaan loppusijoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan eikä heitä yritetäkään kouluttaa?

Viisastelijoille tiedoksi, että hammashoitajat ovat lähihoitajia. Perustason ambulansissa voi olla lähihoitaja. Päiväkodissa voi olla lähihoitaja. Kouluavustaja voi olla lähihoitaja. Lähihoitaja voi olla myös suuntautunut asiakaspalveluun ja tietohallintaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse opiskelin 11 v sitten lähäriksi. Meillä oli aika tiukat pääsyvaatimukset ja silloin ei ollut edes mitenkään itsestäänselvää, että pääsee sisään. Onneksi tuo työkkärin aivopierukokeilu siitä, että kaikki kynnelle kykenevät tungetaan lähärikouluun kuopattiin vähin äänin. Hoitoala on vaativa ala.

Mikä sitten nykyään on se ei-vaativa ala mihin työttömät ohjataan? Vai onko tarkoitus, että työttömät vaan loppusijoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan eikä heitä yritetäkään kouluttaa?

On. Siis ne, jotka eivät tulisi selviämään mistään opinnoista eivätkä työllistymään mihinkään. Joskus 1980-luvulla oli vielä "suojatyöpaikkoja" eli hyvin yksinkertaisia työtehtäviä, joissa pärjäsi ihan hyvin kehitysvammaiset, sokeat jne. Se vähä, mitä tällaisia paikkoja enää on, tehdään kuntouttavan työtoiminnan kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Viisastelijoille tiedoksi, että hammashoitajat ovat lähihoitajia. Perustason ambulansissa voi olla lähihoitaja. Päiväkodissa voi olla lähihoitaja. Kouluavustaja voi olla lähihoitaja. Lähihoitaja voi olla myös suuntautunut asiakaspalveluun ja tietohallintaan. 

Ei kouluavustaja vaan koulunkäyntiavustaja/ koulunkäynninohjaaja.