Onko lähihoitajan koulutus oikeasti niin nolo?

Kannattaa jumpat vatsa ja selkä lihaksi siinä joutuu olemaan puolikumarassa asennossa nostaa kumartaa hoitaa kumarassa ja vaihtaa lakanaa pestä ja laittaa tossua jalkaan selkä lihakset kunnossa.

Auttamistyö on niille autettaville törkeää saada apua. Se on tärkeintä työtä kuulkaa.

Sama ammatti kuin ennen oli apuhoitaja nimitykset vain vaihtuu aina ja laitos apulainen on laitoshuoltaja nykyään on niin monia nimityksiä hoitaja sanalle monia liitteitä.

Kaikki lähärin työ ei ole varsinaista hoitotyötä, voivat olla myös hammashoitajina, sihteerinä sairaalassa, sosiaalipalveluissa jne.

Todella tärkeää ja paikasta riippuen monipuolista työtä, toki palkka voisi olla vastuun tasolla.

Sä et vaan ole ap kiinnittänyt huomiota esim kuinka usein humanisteja haukutaan täällä ja nimitellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa lähäriopiskelijoista ei meinaa selvitä "lääkelaskuista" jotka ovat yksinkertaista ala-astematikkaa. Tämä kertoo lähäreistä aika paljon. Varsinkin jos miettii, että samanikäiset lukiolaiset ratkovat differentiaali- ja intergraalilaskentaa ym.

Ei taida nykylukiossa olla differentiaaleja tai integraaleja.

Kyllä on ja paljon muutakin:

https://tim.jyu.fi/view/tau/toisen-asteen-materiaalit/matematiikka/kert…

Se on kyllä kumma, kuinka lähihoitajan koulutusta ja työtä arvostelevat äänekkäimmin ne, jotka sitä eivät ole olleet k.o työssä sekuntiakaan tai istuneet oppitunneilla. Lähihoitajien koulutustasoissa on eroa. Aloitin itse oppilaitoksessa, jossa opetuksen taso oli löperöä ryhmätyöhömpötystä, mutta vaihdoin nopeasti koulua. Olen tahkonnut lääkehoidon, lääkelaskennan, anatomian yms. Kerran sain jopa työpaikan, koska valmistuin tästä tietystä koulusta enkä siitä toisesta. Alalla on tehty virhe, kun pääsykokeet poistettiin ja koulutukseen otettiin kaiken maailman hiihtäjiä, mutta virhe on ilmeisesti korjattu. Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

T. Ylioppilas, suoritettu toisen alan AMK-tutkinto ja puhun sujuvasti neljää eri kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Työkkäri ohjaa yleensä lähäreiksi ne jotka eivät muualle pääse. Siksi lähäreissä on paljon entisiä syrjäytyneitä. Tämä johtuu siitä, että kyseessä on todella helppo koulutus joka samalla työllistää hyvin.

Koulutus ei ole helppo, jos sen ottaa tosissaan.

Koulutuksen läpäisy on AIVAN LIIAN HELPPOA, jos itse asiat ei kiinnosta. Työllistää, joo. Mutta rahan saaminen siitä työstä on todella vaikeaa, varsinkin sijaisena. Joka tuntia saa vahdata, että joskus maksaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

Lähihoitajat keksittiin vasta 1990-luvulla. Hoitoalaa taas on ollut Suomessakin jo satoja vuosia.

Nykyään on taas muutaman vuoden tauon jälkeen soveltuvuustestit, joten ei enää ihan rupusakki pääse koulutukseen.

Itse olen käynyt -80-luvun lopulla yo pohjalta perushoitajaksi ja mun mielestä oli kohtuullisen tiukka koulutus silloin. Varsinkin harkat oli vaativia ja niissä vaadittiin paljon alkaen ulkoisesta olemuksesta.

Minusta sata kertaa nolompi on sellainen koulutus, jossa istut vuosikausia koulunpenkillä verovaroja kuluttaen, mutta alasi on joku diipadaapa joten et valmistuttuasi löydä töitä. Sitten haet opiskelemaan lisää samankaltaista huttua yliopistoon, ja jumahdat kouluun ja elät tukien turvin. Näitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei arvosta lähäriä, ei kannata laittaa omia vanhempiaan missään nimessä vanhainkoteihin tai palvelutaloihin. Siellä niitä on. Kannattaa hoitaa itse tai palkata yksityinen sairaanhoitaja tai jopa lääkäri, jos rahaa riittää.

Aamen.

Tuo koulutuksen aliarvostus johtuu just siitä, että ainakin aiemmin työkkäri yritti tunkea lähihoitajakouluun kaikki ne,  jotka ei millään muulla tavalla työllistyneet. Ja joukossa oli just myös niitä, joilla oli oppimisvaikeuksia eikä esim lääkelaskut onnistuneet. Tämä on se syy, miksi lähihoitajakoulutuksen arvostus laski. Suurin osa lähihoitajiksi opiskelevista on kuitenkin ihan normaaleja ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

Lähihoitajat keksittiin vasta 1990-luvulla. Hoitoalaa taas on ollut Suomessakin jo satoja vuosia.

Lähihoitajaa ennen opiskeltiin perushoitajiksi ja sitä ennen apuhoitajiksi. Eli vaikka lähihoitaja -nimike on uusi, ei itse työtehdävä ole uusi. Nimike vain on muuttunut. 

Miten niin "nolo"? En ole ikinä ennen moista väitettä edes kuullut lähihoitajan ammatista. Kaikkia muita adjektiivejä kyllä. t, lh

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Vierailija kirjoitti:

Tuo koulutuksen aliarvostus johtuu just siitä, että ainakin aiemmin työkkäri yritti tunkea lähihoitajakouluun kaikki ne,  jotka ei millään muulla tavalla työllistyneet. Ja joukossa oli just myös niitä, joilla oli oppimisvaikeuksia eikä esim lääkelaskut onnistuneet. Tämä on se syy, miksi lähihoitajakoulutuksen arvostus laski. Suurin osa lähihoitajiksi opiskelevista on kuitenkin ihan normaaleja ihmisiä. 

Tuo on ihan totta. Tiedän esimerkiksi vuosien takaisen työkkärin neronleimauksen, jossa pääasiassa psyykkisistä syistä vajavaisesti työkykyiset koulutettiin lähihoitajiksi. Luojan kiitos tietojeni mukaan harva päätyi alalle oikeasti, mutta ihmettelen vieläkin tätä nerokasta ideaa. Oletan, että ajatus haudattiin kaikessa hiljaisuudessa yhden ryhmän jälkeen.

Onko noloa auttaa muita ihmisiä? Minusta se on arvokasta työtä, ja nämä juntit käyttävät itsekin 80% terveydenhuollon kapasiteetista. Kyllä hoito alkaa kelvata siinä vaiheessa kun on vedetty viiden päivän ränni eikä olla ihan varmoja jäädäänkö henkiin. Kyllä diapamit näille kelpaa ja terkkarissa suorastaan huutamalla vaaditaan sitä hoitoa - hoitajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan ammatti on saanut ihmeellisen häpeätahran osakseen, mutta voin sanoa alalla vietetyn kymmenen vuoden perusteella sanoa, että hoitoala ei tule toimeen ilman lähihoitajia.

Lähihoitajat keksittiin vasta 1990-luvulla. Hoitoalaa taas on ollut Suomessakin jo satoja vuosia.

Lähihoitajaa ennen opiskeltiin perushoitajiksi ja sitä ennen apuhoitajiksi. Eli vaikka lähihoitaja -nimike on uusi, ei itse työtehdävä ole uusi. Nimike vain on muuttunut. 

Ei pidä paikkaansa. Lähihoitajia kun alettiin kouluttaa, entistä perushoitajan ammattia muutettiin samalla sosiaalipainotteisemmaksi. Sittemmin lh:n ammatista on kyllä tullut vähemmän sosiaalipainotteinen.

Lähihoitajan piti alunperin olla sellainen, jolla olisi aikaa myös sosiaaliseen kanssakäymiseen potilaan tai asukkaan kanssa. Toisin kävi. Nyt koitetaan samaa hoiva-avustajilla. Ja suuntaus on sama. Kaikki tekevät käytännön tasolla perushoitotyötä. Ja jos joku hoitaa sen sosiaalipuolen, se on joku vapaa-ajan ohjaaja tai talon ulkopuolelta tuleva henkilökohtainen avustaja.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ammatti/koulutus ole nolo, mutta ei kyseessä ole myöskään vaativa asiantuntijatyö, jollaista siitä on yritetty viime aikoina leipoa. Koulutuksessa käydään läpi miten puetaan lapsia, pestään pyllyä, vaihdetaan lakanat ym. perustason juttuja. Vähän vaativampana sitten haavan sitominen ja verenpaineen mittaus, mutta mitään rakettitiedettä ei ole sekään.

Päiväkodeissa on paljon työntekijöitä jotka eivät koskaan ole käyneet mitään lapsenpukemis- ja pyllynpesukoulua, mutta osaavat silti tehdä em. toimenpiteet.