Lue keskustelun säännöt.
Peruskoulun opettajat työlista kiinnostuneille:
Opettajilla on keinot vähissä
20.10.2022 |
Koulun ja kodin yhteistyö: oppilaat ja huoltajat, vanhempainillat (sis. suunnittelu ja toteutus), arviointikeskustelut, oppimiskeskustelut, palaverit, tapaamiset, neuvottelut, vastaanotot, yhteydenpito eli viestit, kirjeet, puhelut, tiedotteet, Wilma, muut yhteistyö huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Alakoulussa luokanvalvontatyö sisältyy peruspalkkaan, yläkoulussa siitä saa erillisen korvauksen (se on 1 tunnin palkka viikossa, ja se ei todellakaan kata työmäärää!)
Asia- ja aineryhmittäiset neuvonpidot: luokanvalvojien yhteispalaverit, perehdyttämiset, moniammatillinen yhteistyö oppilasasioissa, tiimipalaverit, hankkeet (niin luokkatasolla kuin ainekohtaisesti), pomon kanssa keskustelut, kehityskeskustelut ja niihin valmistautuminen, projektit ja kyselyt.
Opetuksen yhteissuunnittelu: ammatti- ja oppiainerajat ylittävä opetuksen suunnittelu esim. monialaiset jne., koulun tapahtumat (ovat usein iltatapahtumia), koulun tapahtumien, juhlien yms. suunnittelu, koulun muun toiminnan suunnittelu, aineryhmä- ja luokkatasopalaverit, yhteissuunnittelun sähköinen viestintä ( O365, Wilma jne.)
Muu opetuksen suunnittelu ja koulun toiminnan kehittäminen: yhteistoimintapalaverit (mm. opettajain kokoukset) ja niihin valmistautuminen, yhteydenpito muihin kouluihin ja oppilaitoksiin, moniammatillinen yhteistyö, nivelvaiheen palaverit, yhteydenpito viranomaisiin ja muihin tahoihin (sis. lastensuojeluilmoitukset ym.), pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja päivittäminen, yhteinen koulun toimintakulttuurin, opetusmenetelmien ja työtapojen kehittäminen.
Muut työhön kuuluvat tehtävät: omien oppituntien suunnittelu, valmistelu ja jälkityöt, arviointi ja arviointikokoukset, muiden OVTES:n mukaan erikseen korvattavien tehtävien tekeminen (esim. luokanvalvojan tehtävät, kirjasto, välineiden huoltaminen: yleensä korvaus ei kata työmäärää), opettajatyöpäivät (veso-ajalla tehtävä opintotoiminta), sellaisten tehtävien tekeminen, joita varten opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstään, koulutus.
Ai niin, ja sitten oli vielä yksi homma (jos ehtii): opettaminen.
Mites muilla aloilla, onko yhtä monipuolisia hommia?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap ope kirjoitti:
Ap tässä vastailee: totta kai monista töistä pystyy tekemään pitkän listan. Pointtini oli, että se OPETTAMINEN on opettajan työtä ja sen pitäisi olla pääasia. Tämä kaikki muu on lisätöitä.
Itse toimin työssäni niin, että koitan sanoa EI kaikelle mahdolliselle lisätyölle, tai hoidan ne ihan-pakolliset vasemmalla kädellä. Tämä on keinoni työssäjaksamiseen. Jos on kovin aptunnollinen, ei jaksa pitkään.
Yli ainerajojen menevät opetuskokonaisuudet ja niiden suunnittelu ei ole opetustyötä? No mitäs se sitten on? Opetuksen suunnittelu ei ole opetustyötä? Eli sä odotat, että joku muu suunnittelee sulle sun työsi valmiiksi? Tai oppimisen arviointi ei ole olennainen osa opettajan työtä? Suosittelen ap sulle lämpimästi pysymistä siellä julkishallinnossa, tolla työmoraalilla ja -asenteella sä et pärjää päiväkään yksityisellä sektorilla.
Ei työhön voida keksiä lisätyötä ja oletta, että sehän on jo normityötä.
Kun introvertri fysiikanopettaja laitetaan koulussa opettamaan tunnetaitoja, on se pelkkää lisätyötä, jonka eteen joutuu kouluttautumaan keittiöterapeutiksi, jotta voisi opettaa tunnetaitoja ilman koulutusta muille. Sama koskee myös yli oppiaineiden meneviä yhteietyökuvioita, koska oppiaineista harvoin löytyy samoja sisältöjä samalla vuosiluokalla samoille opeturyhmille eri aineenopettajien kesken. Siitä tulee väkipakoin tehtävää ja keksittyä ilmiöoppimista, jolla ei ole mitään muuta virkaa kuin täyttää yksi kunnan/koulun tavoite, mutta kosketuspintaa arvioinnin tueksi ei ole lainkaan. Varsinkaan kun näille projekteille ei ole mitään maksettua työaikaa vaan sen kaiken muun päälle kasattua.
Onko tuo tunnetaitoideologia siis ympätty jo fysiikanopetukseenkin? Elämme outoja aikoja.
Kyllä, tunnetaidot tulivat juuri osaksi koulujen toimintaa ja koska semmoistaboppiaineitta ei ole kuin tunnetaidot, niitä on laitettu kouluissa yksi jos toinen opettaja opettamaan omilla oppiainetunneillaan.
Taas yksi täysin järjetön hanke.
Aivan käsittämätöntä, että julkinen sektori hurahtaa tuollaiseen keksintöön kuin tuo tunnetaitot. Vähän pitäisi pystyä pitämään maltti mielessä eikä heti mennä kaikkeen mukaan vain sen takia, että joku asia on "pinnalla".
Tunnetaidot ovat tärkeitä. Hyvä sosioemotionaalinen kompetenssi ts. hyvät tunne-ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat oppilaan menestymiseen koulutaipaleella. Niitä on siis syytä opetella, mutta sitä en ymmärrä miksi niiden opetus on ympätty opettajille kaiken muun sälän lomaan. Tunnetaidoille pitäisi olla oma oppitunti, jota asiaan perehtynyt opettaja opettaisi. Mieluiten kuitenkin se koulupsykologi, joita ei monessa koulussa ole edes yhden yhtäkään. Opetussuunnitelmiin laitetaan kyllä tärkeitä asioita, mutta niiden toteuttamiselle ei anneta aikaa eikä rahallisia resursseja. Tuloksena on vain hyödytön kaaos.
Mitäs klulu alkaisi myös terapioimaan oppilaita? Koulupäivän jälkeen joku opettaja vetää terapiatunnin? Koska kyllähän nyt opettaja tietenkin osaa vastata myös tunnetaidoista ja siten järjestää terapiaakin!
Tietääkseni kukaan ei ole puhunut terapiasta tai siitä, että koulu terapoisi oppilaita, vaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta. Kaksi eri asiaa ja tämä homma sopisi paremmin psykologille kylläkin. Ei lapset näitä taitoja opi itsestään ja valitettavasti monen lapsen kotona niitä ei opeteta ollenkaan. Työskentelyrauhan kannalta tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja myös siksi niihin kiinnitetään koulussa huomiota. Ongelma nyt vain on olemattomat resurssit yhdistettynä opetussuunnitelman älyttömiin vaatimuksiin. Ongelma ei ole ne tunnetaito"hömpät" vaan se, että vaaditaan jotakin mihin ei ole aikaa ja resurssia ja kuormitetaan ihmisiä liikaa. Siksi tähän asiaan pitäisi panostaa muilla tavoin kuin mitä opettajilta nyt vaaditaan.
Ennen tunnetaitojen aikaa luokissa kylläkin oli selvästi parempi järjestys kuin nykyisin. Silloin uskallettiin vielä pitää kuria eikä pelätty, että kuri heikentää oppilaiden tunnetaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikin 20 oppilaan ryhmiä, mutta kun ne ryhmät on vähintään 25-30 oppilasta nepsykiintiöillään yms.
t. yläasteen ope
Vielä viime vuosikymmenellä kukaan ei edes tiennyt että mitä nepsy tarkoittaa, mutta nyt ne nepsyt ovat yhtäkkiä jotain mihin pitää kiinnittää hirveästi huomiota. Siis vähän niin kuin tunnetaidot: ennen niitä ei ollut ja nyt ne ovat kaikki kaikessa.
90 luvulla olisi 9/10 ollut nepsyjä. Silloin todettiin että joku yksilö on hieman vilkas ja joku taas huono lukemaan jne.
mm. minulla matemaattinen hahmotus huono ja lukihäiriö. Hyvin pärjäsin peruskoulussa ja aikuisena diagnosoitiin Asperger.Kautta historian lapsi on ollut aivan normaali jos hän on ollut hieman vilkas. Kunnes sitten koitti noin vuosi 2020 ja näistä lapsista alettiin tehdä nepsyjä.
Vanhemmat halusi uhriutua. "en ole huono vanhempi vaan lapsi on erityisellä tavalla haastava" eli ns. luotiin vastuuvapautuslauseke kun lapsi sekoilee aikuisena.
Osin tämä on yhteiskunnan pakottamaa. Vanhemmillakaan ei enää ole samoja kurinpitokeinoja käytössään kuin mitä heillä oli vielä viime vuosituhannella.
ei pakottama vaan aiempien sukupolvien luoma.
Sotasukupolvi siirsi traumojaan boomereille ja boomerit taas toi vapaakasvatuksen ja 70 luvun liberalismin. Milleniaalit taas ei jostain syystä tee lapsia elleivät ole miljonäärejä 90 luvun lamasta johtuen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap ope kirjoitti:
Ap tässä vastailee: totta kai monista töistä pystyy tekemään pitkän listan. Pointtini oli, että se OPETTAMINEN on opettajan työtä ja sen pitäisi olla pääasia. Tämä kaikki muu on lisätöitä.
Itse toimin työssäni niin, että koitan sanoa EI kaikelle mahdolliselle lisätyölle, tai hoidan ne ihan-pakolliset vasemmalla kädellä. Tämä on keinoni työssäjaksamiseen. Jos on kovin aptunnollinen, ei jaksa pitkään.
Yli ainerajojen menevät opetuskokonaisuudet ja niiden suunnittelu ei ole opetustyötä? No mitäs se sitten on? Opetuksen suunnittelu ei ole opetustyötä? Eli sä odotat, että joku muu suunnittelee sulle sun työsi valmiiksi? Tai oppimisen arviointi ei ole olennainen osa opettajan työtä? Suosittelen ap sulle lämpimästi pysymistä siellä julkishallinnossa, tolla työmoraalilla ja -asenteella sä et pärjää päiväkään yksityisellä sektorilla.
Ei työhön voida keksiä lisätyötä ja oletta, että sehän on jo normityötä.
Kun introvertri fysiikanopettaja laitetaan koulussa opettamaan tunnetaitoja, on se pelkkää lisätyötä, jonka eteen joutuu kouluttautumaan keittiöterapeutiksi, jotta voisi opettaa tunnetaitoja ilman koulutusta muille. Sama koskee myös yli oppiaineiden meneviä yhteietyökuvioita, koska oppiaineista harvoin löytyy samoja sisältöjä samalla vuosiluokalla samoille opeturyhmille eri aineenopettajien kesken. Siitä tulee väkipakoin tehtävää ja keksittyä ilmiöoppimista, jolla ei ole mitään muuta virkaa kuin täyttää yksi kunnan/koulun tavoite, mutta kosketuspintaa arvioinnin tueksi ei ole lainkaan. Varsinkaan kun näille projekteille ei ole mitään maksettua työaikaa vaan sen kaiken muun päälle kasattua.
Onko tuo tunnetaitoideologia siis ympätty jo fysiikanopetukseenkin? Elämme outoja aikoja.
Kyllä, tunnetaidot tulivat juuri osaksi koulujen toimintaa ja koska semmoistaboppiaineitta ei ole kuin tunnetaidot, niitä on laitettu kouluissa yksi jos toinen opettaja opettamaan omilla oppiainetunneillaan.
Taas yksi täysin järjetön hanke.
Aivan käsittämätöntä, että julkinen sektori hurahtaa tuollaiseen keksintöön kuin tuo tunnetaitot. Vähän pitäisi pystyä pitämään maltti mielessä eikä heti mennä kaikkeen mukaan vain sen takia, että joku asia on "pinnalla".
Tunnetaidot ovat tärkeitä. Hyvä sosioemotionaalinen kompetenssi ts. hyvät tunne-ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat oppilaan menestymiseen koulutaipaleella. Niitä on siis syytä opetella, mutta sitä en ymmärrä miksi niiden opetus on ympätty opettajille kaiken muun sälän lomaan. Tunnetaidoille pitäisi olla oma oppitunti, jota asiaan perehtynyt opettaja opettaisi. Mieluiten kuitenkin se koulupsykologi, joita ei monessa koulussa ole edes yhden yhtäkään. Opetussuunnitelmiin laitetaan kyllä tärkeitä asioita, mutta niiden toteuttamiselle ei anneta aikaa eikä rahallisia resursseja. Tuloksena on vain hyödytön kaaos.
Ne opitaan jo varhaislapsuudessa. Jos tunnetaidot kouluiässä mättää, mennään terapiaan
Ei vaan otetaan huostaan. Kotona isoja ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap ope kirjoitti:
Ap tässä vastailee: totta kai monista töistä pystyy tekemään pitkän listan. Pointtini oli, että se OPETTAMINEN on opettajan työtä ja sen pitäisi olla pääasia. Tämä kaikki muu on lisätöitä.
Itse toimin työssäni niin, että koitan sanoa EI kaikelle mahdolliselle lisätyölle, tai hoidan ne ihan-pakolliset vasemmalla kädellä. Tämä on keinoni työssäjaksamiseen. Jos on kovin aptunnollinen, ei jaksa pitkään.
Yli ainerajojen menevät opetuskokonaisuudet ja niiden suunnittelu ei ole opetustyötä? No mitäs se sitten on? Opetuksen suunnittelu ei ole opetustyötä? Eli sä odotat, että joku muu suunnittelee sulle sun työsi valmiiksi? Tai oppimisen arviointi ei ole olennainen osa opettajan työtä? Suosittelen ap sulle lämpimästi pysymistä siellä julkishallinnossa, tolla työmoraalilla ja -asenteella sä et pärjää päiväkään yksityisellä sektorilla.
Ei työhön voida keksiä lisätyötä ja oletta, että sehän on jo normityötä.
Kun introvertri fysiikanopettaja laitetaan koulussa opettamaan tunnetaitoja, on se pelkkää lisätyötä, jonka eteen joutuu kouluttautumaan keittiöterapeutiksi, jotta voisi opettaa tunnetaitoja ilman koulutusta muille. Sama koskee myös yli oppiaineiden meneviä yhteietyökuvioita, koska oppiaineista harvoin löytyy samoja sisältöjä samalla vuosiluokalla samoille opeturyhmille eri aineenopettajien kesken. Siitä tulee väkipakoin tehtävää ja keksittyä ilmiöoppimista, jolla ei ole mitään muuta virkaa kuin täyttää yksi kunnan/koulun tavoite, mutta kosketuspintaa arvioinnin tueksi ei ole lainkaan. Varsinkaan kun näille projekteille ei ole mitään maksettua työaikaa vaan sen kaiken muun päälle kasattua.
Onko tuo tunnetaitoideologia siis ympätty jo fysiikanopetukseenkin? Elämme outoja aikoja.
Kyllä, tunnetaidot tulivat juuri osaksi koulujen toimintaa ja koska semmoistaboppiaineitta ei ole kuin tunnetaidot, niitä on laitettu kouluissa yksi jos toinen opettaja opettamaan omilla oppiainetunneillaan.
Taas yksi täysin järjetön hanke.
Aivan käsittämätöntä, että julkinen sektori hurahtaa tuollaiseen keksintöön kuin tuo tunnetaitot. Vähän pitäisi pystyä pitämään maltti mielessä eikä heti mennä kaikkeen mukaan vain sen takia, että joku asia on "pinnalla".
Tunnetaidot ovat tärkeitä. Hyvä sosioemotionaalinen kompetenssi ts. hyvät tunne-ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat oppilaan menestymiseen koulutaipaleella. Niitä on siis syytä opetella, mutta sitä en ymmärrä miksi niiden opetus on ympätty opettajille kaiken muun sälän lomaan. Tunnetaidoille pitäisi olla oma oppitunti, jota asiaan perehtynyt opettaja opettaisi. Mieluiten kuitenkin se koulupsykologi, joita ei monessa koulussa ole edes yhden yhtäkään. Opetussuunnitelmiin laitetaan kyllä tärkeitä asioita, mutta niiden toteuttamiselle ei anneta aikaa eikä rahallisia resursseja. Tuloksena on vain hyödytön kaaos.
Mitäs klulu alkaisi myös terapioimaan oppilaita? Koulupäivän jälkeen joku opettaja vetää terapiatunnin? Koska kyllähän nyt opettaja tietenkin osaa vastata myös tunnetaidoista ja siten järjestää terapiaakin!
Tietääkseni kukaan ei ole puhunut terapiasta tai siitä, että koulu terapoisi oppilaita, vaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta. Kaksi eri asiaa ja tämä homma sopisi paremmin psykologille kylläkin. Ei lapset näitä taitoja opi itsestään ja valitettavasti monen lapsen kotona niitä ei opeteta ollenkaan. Työskentelyrauhan kannalta tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja myös siksi niihin kiinnitetään koulussa huomiota. Ongelma nyt vain on olemattomat resurssit yhdistettynä opetussuunnitelman älyttömiin vaatimuksiin. Ongelma ei ole ne tunnetaito"hömpät" vaan se, että vaaditaan jotakin mihin ei ole aikaa ja resurssia ja kuormitetaan ihmisiä liikaa. Siksi tähän asiaan pitäisi panostaa muilla tavoin kuin mitä opettajilta nyt vaaditaan.
Ennen tunnetaitojen aikaa luokissa kylläkin oli selvästi parempi järjestys kuin nykyisin. Silloin uskallettiin vielä pitää kuria eikä pelätty, että kuri heikentää oppilaiden tunnetaitoja.
Kurin avulla lapsi ymmärsi että teoilla on seurauksia eikä ne seuraukset ole riippuvaisia miltä lapsesta tuntuu. Jos lapsi ei opi että teoilla on seurauksia jotka ovat ikäviä niin silloin lapsi varttuu yksilöksi joka ei kestä negatiivisia tunteitaan eikä osaa käsitellä niitä. Tällaiset aikuiset alkaa kyseenalaistamaan erilaisia lakeja koska ne rajoittaa omaa hedonistista elämäntyyliä. Lopulta meillä on yhteiskunta missä ei ole mitään rajoituksia.
Kyllähän omasta työstäkin sais aika ison listan tehtyä riippuen työpisteestä, mutta ne koostuu niin pienistä osista että yksinään ne tehtävät ei ole mitään.
Yksinkertaisesti pidän yllä tuotantoa ja laatua ja lopun aikaa kuuntelen musiikkia, selaan kännykkää, kirjotan tarinanpätkiä, leikin puukolla tai ratkon rubiikin kuutioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap ope kirjoitti:
Ap tässä vastailee: totta kai monista töistä pystyy tekemään pitkän listan. Pointtini oli, että se OPETTAMINEN on opettajan työtä ja sen pitäisi olla pääasia. Tämä kaikki muu on lisätöitä.
Itse toimin työssäni niin, että koitan sanoa EI kaikelle mahdolliselle lisätyölle, tai hoidan ne ihan-pakolliset vasemmalla kädellä. Tämä on keinoni työssäjaksamiseen. Jos on kovin aptunnollinen, ei jaksa pitkään.
Yli ainerajojen menevät opetuskokonaisuudet ja niiden suunnittelu ei ole opetustyötä? No mitäs se sitten on? Opetuksen suunnittelu ei ole opetustyötä? Eli sä odotat, että joku muu suunnittelee sulle sun työsi valmiiksi? Tai oppimisen arviointi ei ole olennainen osa opettajan työtä? Suosittelen ap sulle lämpimästi pysymistä siellä julkishallinnossa, tolla työmoraalilla ja -asenteella sä et pärjää päiväkään yksityisellä sektorilla.
Ei työhön voida keksiä lisätyötä ja oletta, että sehän on jo normityötä.
Kun introvertri fysiikanopettaja laitetaan koulussa opettamaan tunnetaitoja, on se pelkkää lisätyötä, jonka eteen joutuu kouluttautumaan keittiöterapeutiksi, jotta voisi opettaa tunnetaitoja ilman koulutusta muille. Sama koskee myös yli oppiaineiden meneviä yhteietyökuvioita, koska oppiaineista harvoin löytyy samoja sisältöjä samalla vuosiluokalla samoille opeturyhmille eri aineenopettajien kesken. Siitä tulee väkipakoin tehtävää ja keksittyä ilmiöoppimista, jolla ei ole mitään muuta virkaa kuin täyttää yksi kunnan/koulun tavoite, mutta kosketuspintaa arvioinnin tueksi ei ole lainkaan. Varsinkaan kun näille projekteille ei ole mitään maksettua työaikaa vaan sen kaiken muun päälle kasattua.
Meillä se introvertti fysiikanope ja psykologian ope kihistelevät toisiaan välinevarastossa. Oppilaat ovat nähneet ja kertoneet.
Opehommat ovat aika pitkälti kutsumushommia. Alalle kun on lähtenyt tietäen, mitä kaikkea joutuu tekemään ja millainen palkka on, kutsumuksen täyttyminen on yksi suurimpia iloja ja jopa aineetonta lisäpalkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opehommat ovat aika pitkälti kutsumushommia. Alalle kun on lähtenyt tietäen, mitä kaikkea joutuu tekemään ja millainen palkka on, kutsumuksen täyttyminen on yksi suurimpia iloja ja jopa aineetonta lisäpalkkaa.
Opepalkka yli 3 tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opehommat ovat aika pitkälti kutsumushommia. Alalle kun on lähtenyt tietäen, mitä kaikkea joutuu tekemään ja millainen palkka on, kutsumuksen täyttyminen on yksi suurimpia iloja ja jopa aineetonta lisäpalkkaa.
Opepalkka yli 3 tonnia.
Noniin, sitten ei pitäisi olla mitään valittamista. Opet eivät nostele tai siirtele mitään raskasta, eivät ole päiväkausia ja viikkokausia ulkosalla säiden armoilla, se on kevyttä sisätyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Ja se väitellyt on paljon korkeammin koulutettu, kuin peruskoulunope.
Kommentoin tähän luokanopettajana. Minun ydintyötäni on suunnitella, toteuttaa opetusta ja arvioida oppilaiden osaamista sekä kohdata oppilaat. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetan koko ajan arjessa, kohtaamalla oppilaat, yhteisissä luokan keskusteluissa, odota omaa vuoroasi, kuuntele muita. Lisäksi riitatilanteissa, miltä kaverista tuntuu, kun toimit väärin, jos näet, että kaverilla on paha mieli, älä lisää sitä härnäämällä. Ryhmätyötilanteissa, kuuntele, keskustele, ole valmis joustamaan omissa mielipiteissä, miten saadaan ratkaistua ristiriitatilaneet ja löydetään sopu jne. En ala erikseen pitämään tunnetaito tunteja.
Koulu ei ole sirkus, aina ei tarvitse olla kivaa, opetellaan tekemään tylsätkin hommat. Jos joku ei halua tehdä, niin totean, että en sitä nyt kysynytkään ja voit valita teetkö nyt vai kotona, mutta tehtävä on. Toki erityistarpeet huomioidaan, mutta se ei ole syy olla tekemättä. Työrauhan ylläpitäminen on minun työni, en laittele wilmaan joka inahdusta, olen yhteydessä tarvittaessa ja silloinkin ennemmin asia tiedoksi, harvemmin huoltajat voivat mitään sille, jos oppilas häiriköi. Vaan minun pitää miettiä, miten asia ratkaistaan. Usein (ei aina) selkeät rajat ja seuraamus riittävät, toistoa, eikä anneta periksi oppilaalle. Jos käytävässä töitään -->luokkaan pukemaan, jos oppilas on väkivaltainen välitunnilla --> ei yksin välkälle jne.
Lisäksi koen, että vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeätä, hyvä yhteistyö usein takaa sen että vaikeista asioista on helppo olla yhteydessä.
Jos monialaiset oppimiskokonaisuudet jäävät perustyön jalkoihin, niin sitten jäävät. Kokoajan oppiminen on monialaista, esim. ympän tehtäviin vastaaminen on samalla tiedonhakua ja kirjoittamista. Matikan sanalliset luetun ymmärtämistä jne.
Opekokouksiin en valmistaudu ikinä, käytän sen ajan arviointiin/suunnitteluun/valmisteluun.
Työ on intensiivistä, olet läsnä kokoajan, ei voi mennä kahvitauolle, jos väsyttää. Taukoja on jos on, yleensä ei ole. Jos ei ole valvontaa, on valmistelua. Lounastuntia ei ole, syön valvontaruokailun oppilaiden kanssa, eli ruokailu keskeytyy usein.
Jos (kun) en ehdi hankkeisiin perehtymään teen ne miten ehdin, en käytä liikaa aikaa niihin.
Se mikä tuntuu turhalta, on papereiden täyttelrminen, vaikka mitä kirjoittaisit, oppilaat eivät sen enempää tukea saa. Lisäksi turhaumaa aiheuttavat uudet oppimisympäristöt, joissa ei ole omia luokkatiloja, ne vaikuttavat työrauhaan ja oppilaiden hyvinvointiin suoraan. Ja epäpätevä sijaiset, joilla ei ole hajuakaan siitä, mitä oppilaiden oppimisen eteen pitää tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Vähän yli 2000 e nettopalkka ei kyllä ole hyvä. Siitä pois pakolliset menot, niin ei hirvesti jää käteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Vähän yli 2000 e nettopalkka ei kyllä ole hyvä. Siitä pois pakolliset menot, niin ei hirvesti jää käteen
On se parempi kuin suomalaisten mediaanipalkka. Hyvin harva saa mitään 3000 euroa kuussa nettona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Vähän yli 2000 e nettopalkka ei kyllä ole hyvä. Siitä pois pakolliset menot, niin ei hirvesti jää käteen
On se parempi kuin suomalaisten mediaanipalkka. Hyvin harva saa mitään 3000 euroa kuussa nettona.
Ei opettajat saa 3000 e nettona, vaan 2000 e ja hilut päälle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Vähän yli 2000 e nettopalkka ei kyllä ole hyvä. Siitä pois pakolliset menot, niin ei hirvesti jää käteen
On se parempi kuin suomalaisten mediaanipalkka. Hyvin harva saa mitään 3000 euroa kuussa nettona.
Ei opettajat saa 3000 e nettona, vaan 2000 e ja hilut päälle
Siis saman verran nettona kuin mitä esim. lähäri saa bruttona. Kyllä tuota jo melko hyvänä voi pitää. Kouluavustajien palkka taas sitten on vielä lähärin palkkaakin alempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Ja se väitellyt on paljon korkeammin koulutettu, kuin peruskoulunope.
Tehnyt väikkärin siitä sun tästä ja hikiseen saanut sen ulos Toso paljon korkeampi. Kukaan ei enää parin vuoden jälkeen edes muista väikkärin aihetta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mummo sanoi aina: laiska töitään luettelee.. ihan oikeasti ap, mistä tahansa asiantuntija-ammatista saa tuollaisen, ja pidemmänkin, listan. Yksi sulta tosin unohtui: työpäiviä on vuodessa 190, 5-6h/pvä ja lomaa on 14 viikkoa kalenterivuodessa, arkipyhien päälle. Normityöläinenhän painaa menemään sellaisen 1900h/vuosi.
Alkuosasta samaa mieltä, loppuosa lomia lukuunottamatta valhetta. Opettaja työskentelee myös ennen sitä/sen jälkeen kun oppilaat saapuvat kouluun tai lähtevät sieltä.
Palkka on kuitenkin hyvä. Esim. väitelleet yliopistotutkijat työskentelevät ilman työaikaa ja palkka on kiinteä. Eikä ole lisiä.
Vähän yli 2000 e nettopalkka ei kyllä ole hyvä. Siitä pois pakolliset menot, niin ei hirvesti jää käteen
On se parempi kuin suomalaisten mediaanipalkka. Hyvin harva saa mitään 3000 euroa kuussa nettona.
Ei opettajat saa 3000 e nettona, vaan 2000 e ja hilut päälle
Siis saman verran nettona kuin mitä esim. lähäri saa bruttona. Kyllä tuota jo melko hyvänä voi pitää. Kouluavustajien palkka taas sitten on vielä lähärin palkkaakin alempi.
ja lähärin koulutus peruskoulun jälkeen 1,5v.
opettajalla ensin lukio 3v ja siihen vähintään 5v yliopistoa ensin kandiksi ja sitten msisteriksi. useampi ainernope myös oman alansa maisteti ja lisäksi opettaja.
miteb vertaar lähöriä opettajaan?
Tietääkseni kukaan ei ole puhunut terapiasta tai siitä, että koulu terapoisi oppilaita, vaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta. Kaksi eri asiaa ja tämä homma sopisi paremmin psykologille kylläkin. Ei lapset näitä taitoja opi itsestään ja valitettavasti monen lapsen kotona niitä ei opeteta ollenkaan. Työskentelyrauhan kannalta tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja myös siksi niihin kiinnitetään koulussa huomiota. Ongelma nyt vain on olemattomat resurssit yhdistettynä opetussuunnitelman älyttömiin vaatimuksiin. Ongelma ei ole ne tunnetaito"hömpät" vaan se, että vaaditaan jotakin mihin ei ole aikaa ja resurssia ja kuormitetaan ihmisiä liikaa. Siksi tähän asiaan pitäisi panostaa muilla tavoin kuin mitä opettajilta nyt vaaditaan.