Kaaoksen kesyttäjät SUOMI

Ja 7 vuotta jahkailtu asioita!!! Kaikkeen ihmiset tyytyy, itse en kestäis tollasta elämää!

Ja tuo, että tavaraa kasataan kaappien päälle. Ihan karsean näköistä kun tulee huoneeseen niin pistää heti silmään. Miten ihmeessä kahdelle lapselle tarvitsee noin paljon vaatteita. Pitää osata sanoa lahjoittajille, että saman koon vaatteita on jo. Lasten vaatteet käy niin nopeasti pieneksi joten jos varaa etukäteen paljon niin aina on vaatekaapit ja koko koti tukkeessa vaatteista ja kengistä kuten tällä perheellä.

Lapselle luopuminen on yhtä vaikeaa kuin vanhemmille, hyvän mallin ovat antaneet!

Nyt ne vie sen pöydän takas! Voi elämä

Miksi ei vaan anneta pois vaatteita kun ne on pieniä? Esim. vauvan?!

Ihana tuo perheen poika

Vierailija kirjoitti:

Ihana tuo perheen poika

Outoa kun lapsi puhuu kirjakieltä.

En ymmärrä näitä naisia jotka takertuvat vauvanvaatteisiin. Tai lasten sotkupiirustuksiin tai ikivanhoihin leluihin ym. Vanhat likaiset ja kuluneet vaatteet ovat lähinnä vastenmielisiä. Kamalaa tukkia kaapit niillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana tuo perheen poika

Outoa kun lapsi puhuu kirjakieltä.

Olen niin tottunut siihen, kun omista lapsista kaksi puhui pienenä kirjakieltä. Tuli ihan heidän lapsuus mieleen tuosta pojasta.

Onko muut huomanneet, että tämä kartano toimi kuvauspaikkana juuri ykköseltä tulevalle Rakkaat lapset -sarjalle. Lukee sarjan lopputeksteissä.

Isossa talossa asuminen ei tarkoita vaurautta välttämättä. Monella ei ole varaa remontoida taloaan. On ikäänkuin loukussa, kun ei oikein voi muuttaa poiskaan. Itsellä juuri sellainen tilanne. Yksiössä asuvan tulot ja kotini on iso talo. Pahalta tuntuu vaikka onkin tavallaan pieni murhe.

Vanhaa rakennusta ei remontoida tavallisilla maaleilla ja eristeillä. Kaikki kirvesmiehet eivät osaa ja voivat tehdä väärin. Pahimpia ovat tee se itse remppaajat jotka eivät ole kuulleet pellavaöljymaaleista ja pellavariveestä mitään.

Ja tavaraa kertyy ullakolle, kun monen sukupolven muistot säilötään sinne. Ovat tärkeitä muistoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tulee kolme vuotta joulun aikaan, kun ainoina alusvaatteinani on ollut kaksi paria  t-paita+lyhyet alkkarit yhdistelmää. Toinen pari käytössä, toinen pesussa. Hyvin on toiminut, eikä synny tavarakaaosta niistäkään.

Joo, mulla on noin 5-7 mustaa tee-paitaa, aina joku pyykissä, joku narulla joku päällä, sama pikkupöksyissä ja leggingsseissä, kaik menee samassa pyykissä. Kippaan kuivuttua koriin joka on pyykkikoneen päällä. EI ole ongelmia, kaapeissa ei taida olla juuri mitään. Yksi villatakki ja yhdet päällyshousut, niillä mennään. Kun kuluvat puhki, ostan uudet.

Ei tartte kaaoksen kesyttäjiä.

Mukava katsoa himohamstraajia ja kaaoksen kesyttäjiä kun ei joo ole tarvetta heh.

Vain yhdet päällyshousut ja yksi villatakki teepaitojen ja legginsien lisäksi? Ihan oikeasti? En kyllä pärjäisi millään. Mulla on enemmän mukana kun lähden ulkomaille reissuun. Lisäksi sanotaan ettei pitäisi pestä tyhjiä koneellisia, eihän noista tule pesukone täyteen vaikka sinne heittäis kaiken. En minäkään kauheasti edusta että sen vuoksi pitäisi olla kauhean paljon vaatetta mutta kyllähän eri tilanteisiin on vähän erilaiset vaatteet ja kengät. Suomen säässäkin on hyvä olla vähän erilaisia vaatteita eri vuodenajoille.

Eikö yhtään turhempaa ohjelma-aihetta kyetä keksimään?

Halpaa tehdä, katsojat itse esiintyy eikä kässäriä tarvita.

Nyt päästiin asiaan uusimmassa jaksossa, jossa äiti ja poika asuivat yksiössä (vai kaksiossa?). Jokainen neliö tosiaankin tehokäytössä. Toisaalta huomasi sen, että vaikka kuinka karsittaisiinkin, pieni tila on vaan pieni tila. Jos vaikkapa kunnollisen kokoinen pöytä ei mahdu niin sitten ei yksinkertaisesti mahdu. Perheellä on varmaan syynsä, miksi edelleen asuu tuossa pikkuasunnossa, mutta toisaalta tuo karsiminen helpottaa myös mahdollista tulevaa muuttoa, kun kohta teini-ikäinen alkaa vaatia yhä enemmän omaa tilaa.

Pari asiaa jäi vaan mietityttämään - menivätkö kaikki pojan legot sinne varastoon? Toivottavasti eivät, karulta tuntuu että pojan ainoa tekeminen asunnossa olisi pelaaminen. Vai laitettiinko leluja siihen äidin sängyn alle vetolaatikoihin? Toivottavasti, voisi ainakin olla ihan toimiva paikka.

Kiva että kuitenkin sai oman pöydän. Jotain omaa pitää kaikilla perheenjäsenillä olla.

Sitten jäin vielä miettimään niitä eteisen kierrätyslaatikoita, ovatko nuo oikeasti toimivia? Noilla näytti kierrätysroskaa kertyvän sen verran, että olisin edes vähän isommat astiat laittanut. Tai en tiedä, minusta nuo näyttävät vaan vähän hankalilta, kun pitää erikseen vielä tyhjennellä eri kassiin laatikosta ne kierrätettävät.

Mutta kiva jakso 😊

Nelihenkinen perhe omakotitalossa. Eniten ihmetytti se reuna/putoamissuoja, joka laitettiin sängyn reunalle joistakin levyistä. Jos oikein ymmärsin, äiti ja toinen poika nukkuivat siinä.. (Avioelämä???) Eikö se poika olisi voinut nukkua seinän puolella, jolloin putoamisvaaraa ei olisi ollut?

Järjestäjä on tosi epäluonteva ja ärsyttävä. Ei kuuntele asukkaiden tarpeita, vaan laittaa omia suosikkilaatikoitaan joka paikkaan. Kaikilla on oma tapansa asua ja elää, ja kodit saavat näyttää eletyiltä.

Ihan kiva ohjelma. Loistava, empaattinen juontaja ja tavallisia asukkaita rehellisinä omien haasteidensa kanssa. Minun on vaikea hahmottaa tavaramäärää hallin lattialta. Itsellä esim. on yksinasuvana n. 20 lautasta, koska kerään designia ja muutaman kerran vuodessa kestitsen toistakymmentä vierasta. Varmaan tämä innokas karsija-järjestäjä olisi jo heittämässä niistä 17 pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ne muut elämän ongelmat vievät ajan ja voimat niin tavarat voivat tuntua sivuseikalta. Koskaan ei tule sitä hetkeä, että olisi aikaa ja voimia raivata tavaroita. Siinä, että vie tavarat kierrätykseen tai että alkaa myydä menee myös voimavaroja.

Se on ymmärrettävää, mutta ei niitä voimavaroja muillekaan taikaseinästä tule. Joskus on vaan otettava itseä niskasta kiinni ja tehtävä. Toki on ymmärrettävää, että voi tulla kausi kun ei jaksa. Mutta jos se kausi kestää vaikka puoli vuotta, siinäkö ajassa kämppä on täynnä tavaraa yhtäkkiä 20 hlö edestä? Elämänhallinta-asioita nuo on vaan.

no se kausi voi kestää jollakin vaikka useamman vuoden kun kökkö osuu tuulettimeen ja lujaa eli tulee vastoinkäymistä toisensa perään. Jos samalla keskittää vähäiset voimavarat työhönsä + arjen jokseenkin normaalina pitämiseen..voi alkaa tavarapinot elämään ja sitten kun pitäisi raivaa, projekti tuntuu mahdottomalta. 

Toki voi kestää. Harvalla sitä useamman vuoden ajan tulee jatkuvasti vastoinkäymisiä vaan niskaan, ja Suomessa kun on apuakin ja terapiaa ym. saatavilla. On myös ihmisiä jotka fyysisistä sairauksista ja masennuksesta huolimatta elävät asunnoissa jotka ei täynnä roinaa ja on siistejä. Toki ihmisillä eri kohtaloita, väittäisin silti että monilla kyse on vain laiskuudesta ja viitsimättömyydestä, koska eihän se raivaaminen ja siivoaminen kevyttä ja helppoa ole varsinaisesti. Mutta hienoa kun apua heille tarjolla, toivottavasti arvostavat sitä ettei heti tilanne ole sama kuin alussa.

Taitaisi olla parempi olla kommentoimatta asiaa, josta et selvästikään ymmärrä mitään, kun olet saanut olla terveenä. Et tiedä, miten krooninen fyysinen sairaus vie voimat. Et taida tietää sitäkään, millä tolalla esimerkiksi masennuspotilaiden hoito on viime vuodet ollut. Yksin asuvilla ei ole välttämättä ketään, jolta voisi pyytää apua, jos omat voimat eivät riitä kaikkeen. Ja muistuttaisin siitäkin, että esimerkiksi keräilypakko on ihan diagnosoitu sairaus.

Sinäkö tiedät jo sairashistorianikin? Kuten kirjoitin, kohtaloita on erilaisia. Silti uskon, että monilla (huom. EI kaikilla) kyse on vain viitsimättömyydestä. Aivan kuin siinäkin, että on vain mukavampaa ja helpompaa syödä pizzaa telkun ääressä kuin lähteä lenkille ja kokkailla terveellistä ruokaa. Kaikki ihmiset ei vaan saa itseään niskasta kiinni, osa ei välitä jne. Sitten on osa oikeasti niitä elämän murjomia joilla ei ole voimavaroja ja joilla on pahoja kipuja ym. Se on eri asia.

Muistuttaisin sinuakin, että tuolla on mm. pyörätuolissa olevia ihmisiä jotka ovat aikaansaavempia kuin moni muu, tai myös niitä joilla on ties mitä trauma/sairaustaustaa. Usein kuitenkin kovimmin valittavat on masentuneita itseensä keskittyviä, joille jostain syystä aina vain "vuosista toiseen tapahtuu jotain vastoinkäymistä". Huom. edellä mainittu tarkoittaen tiettyä ihmistyyppiä, ei suinkaan kaikkia. Harvalla vaan on niin huono tuuri että vuosikaudet sataa vaan niskaan ja että kyseessä olisi iso ihmisryhmä joilla on ainainen huono tuuri.

Kirjoittaisitko noin ihmisistä, joilla on pitkälle edennyt syöpä? Etkö ymmärrä, ettei esimerkiksi vakava masennus ole yhtään vähemmän vakava sairaus? Masennusta nimitetään näkymättömäksi tappajaksi ihan hyvästä syystä.

Eli et ymmärtänyt pointtia jossa "erottelin" vakavasti sairaat ja sitten sairaat, mutta jotka laittavat kaiken sen piikkiin aina ja jatkuvasti. Jotkut valittavat ja syyllistävät sairauksiaan enemmän, kuin ne syöpäpotilaat.

Sinä et taida ymmärtää kommentoijan pointtia, että tuo erottelu ei ole realistista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tulee kolme vuotta joulun aikaan, kun ainoina alusvaatteinani on ollut kaksi paria  t-paita+lyhyet alkkarit yhdistelmää. Toinen pari käytössä, toinen pesussa. Hyvin on toiminut, eikä synny tavarakaaosta niistäkään.

Joo, mulla on noin 5-7 mustaa tee-paitaa, aina joku pyykissä, joku narulla joku päällä, sama pikkupöksyissä ja leggingsseissä, kaik menee samassa pyykissä. Kippaan kuivuttua koriin joka on pyykkikoneen päällä. EI ole ongelmia, kaapeissa ei taida olla juuri mitään. Yksi villatakki ja yhdet päällyshousut, niillä mennään. Kun kuluvat puhki, ostan uudet.

Ei tartte kaaoksen kesyttäjiä.

Mukava katsoa himohamstraajia ja kaaoksen kesyttäjiä kun ei joo ole tarvetta heh.

Vain yhdet päällyshousut ja yksi villatakki teepaitojen ja legginsien lisäksi? Ihan oikeasti? En kyllä pärjäisi millään. Mulla on enemmän mukana kun lähden ulkomaille reissuun. Lisäksi sanotaan ettei pitäisi pestä tyhjiä koneellisia, eihän noista tule pesukone täyteen vaikka sinne heittäis kaiken. En minäkään kauheasti edusta että sen vuoksi pitäisi olla kauhean paljon vaatetta mutta kyllähän eri tilanteisiin on vähän erilaiset vaatteet ja kengät. Suomen säässäkin on hyvä olla vähän erilaisia vaatteita eri vuodenajoille.

Mulla ei ainakaan ole tarvetta elvistellä vaatteilla. Pesukoneessa on "puolikas pesu" eli voi pestä puoli koneellista. No, mä kuljen samoissa vaatteissa kesät talvet, paitsi kesällä en pidä toppatakkia enkä talvoilenkkareita.

Vierailija kirjoitti:

Äiti + 3 lasta n. 100-neliöisessä omakotitalossa.

Asuvatko mielestäsi liian ahtaasti?

Äiti ja poika yksiössä: Miten voi olla noin paljon syömätöntä ja vanhentunutta karkkia??? Ei olis kyllä mulla jäänyt jemmaan...

Susani on aivan ihana juontaja. Hän on niin superempaattinen ja antaa jakson ihmisten kertoa elämästään ja vastoinkäymisistäkin ilman että asettuisi heidän yläpuolelleen tai yrittäisi jotenkin besserwisseröidä tilanteessa - hän kuuntelee empattisesti ja samalla ihmiset ehkä ääneen puhuessaan tajuavat tilanteestaan jotain. Järjestäjä taas nolaa ihmisiä ja saa heidät näyttämään typerältä - joissain kohdissa on ollut jo kiusaamisen rajoilla mielestäni (esim. kartanojaksossa boolimaljasta kuittailu).

Äiti ja poika jakso oli kyllä kauhea. Pojalla ei mitään leikki- ja touhuilutilaa. Ja vielä enemmän säälittää se, että 13-vuotias poika joutuu nukkumaan kerrossängyssä äitinsä kanssa. Murrosikä ja kaipaisi varmasti vähän yksityisyyttä ja oman sängyn Olisivat laittaneet äidille sohvasängyn olohuoneeseen ja huone kokonaan pojalle!