Paras kirja jonka olet lukenut?

Hiljainen amerikkalainen

Jean-Paul Sartre: Inho (ei heikkohermoisille)

Saatana saapuu Moskovaan

Margaret Atwoodin Oryx

Eihän parasta voi mainita, mutta laitetaan useaan kertaan lukemiani ehdolle:

Kalle Päätalon Iijoki-sarjan 7 tai ainakin 4 ensimmäistä osaa.

Huonemiehen poika aloittaa sarjan.

Raamatusta VT:stä Genesis ja Exodus.

UT:stä evankeliumit ja Johanneksen ilmestys.

Paasilinna: Ulvova mylläri, Jäniksen vuosi, Ukkosenjumalan poika

Huovinen: Lyhyet erikoiset

Pirkko Saisio, Mika Waltari

Nuorena tuli luettua paljon Scifi:ä, jotakuinkin kaikki, mitä paikallinen kirjasto tarjosi. En tiedä ovatko ne parhaita kirjoja, mutta ainakin niitä, mitkä ovat jääneet eniten mieleen. Kirjailijoina mm. Isaac Asimov, Stanislav Lem, Douglas Adams... Niin ja tietysti Dyyni-trilogia. Se tuli luettua kokonaisuudessaan kesälomalla joskus yläasteella. 

Kuuntelin juuri Aino Leppäsen kirjoittamia kirjoja, esim Terkuin Ope ym ym. Todella mukavaa kuunneltavaa kaikki hänen kirjat.Suosittelen👍😀

Itse en pysty lukemaan historiallisia romaaneja, ovat historiantutkimuksen ja fiktion sekoituksia, joissa yritetään miellyttää vähän kaikki, lopulta ei ole kumpaakaan , ei hyvää historiankirjoitusta, eikä hyvää proosaa. Vaintani on Kafkan Oikeusjuttu.

Jussi Valtonen  He eivät tiedä mitä tekevät 

Kyllönen: Vainajaiset

Anni Kytömäki Margarita

Anthony Doerr Taivaanrannan taa

Turms kuolematon. Olen lukenut sen eri elämänvaiheissa, ja vasta viimeisessä tajusin millaista paskaa Valtari kirjoittaa.

Ilkka Remes: Pääkallokehrääjä.

Amos Oz; Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. 

Olen lukenut erittäin suuren määrän kirjoja. En osaisi nostaa yhtä ylitse kaikkien. Eri tieteenalojen kirjoja luen enemmän kuin yhden kerran mielelläni. Nautin siitä, kun kokonaiskuva pala palalta rakentuu. Luetusta kirjasta saa aina "uutta irti", kun on lukenut välillä toisesta näkökulmasta ja toiselta tieteenalalta tehdyn.

Kukaan ei vaadi, pakota, eikä edellytä.

Minun yksityinen nautintoni. 

Kehosi paljastaa mielesi oli ihan ok. En ihan kaikesta siinä ollut samaa mieltä mutta hyviäkin asioita oli aika paljon.

Hermann Hesse: Siddhartha. Olen lukenut sen useamman kerran, nuorena ja nyt vanhana taas uudelleen.

Ranya ElRamlay: Auringon asema. 

Nykyinen Ranya Paasonen kertoo kirjassa omakohtaisen tarinan suomalaisen äidin ja egyptiläisen isän tyttärenä. 

Kieli on poikkeavan loistokasta ja maalaa taitavasti kulttuurien väliset erot.